torstai 25. helmikuuta 2021

Torstai on toivoa täynnä, tähtiä lattialla, vanhoja huonekaluja ja kohti maaliskuuta!


Uusimmassa Unelmien Talo&Koti -lehdessä esitellään Ilona Pietiläisen kotia. Kiinnostavaa koko lehti, mutta


Ilonan tähtilattia vasta ihanuus onkin. Tähtiä voi taikaan ja lumoon uskova poimia milloin mistäkin: kurottaa tähtiin tai kyykistyä alas tai ottaa kiinni lumihiutaletähtiä, joista yksikään ei ole samanlainen kuin toinen. Ilona Pietiläisen kirjoittaman jutun nimi on Kalliolle kukkulalle ja kuvat lehdessä ovat myös Ilonan ottamat. 


Olin aloittaa, että muistattehan miten melkein kaikki kalusteemme ovat huutokaupoista tai  roskalavoilta ja sitten vain maalia, kuten jutussa Kotivälähdyksiä esitellyt opintolainalla ostetut tuolit ja toiset äiti olisi heittänyt pois, mutta meille kelpasivat. Rottinkinen kukkapöytä lasihyllyllä oli todellisen haun alla ja äiti sen sitten löysi. Ostin eilen hortensian, joka on mainittu sisustuksellisemmaksi kukaksi ikinä. Se käy aina. Tuon ison ruukun pohjalle laitoin ensimmäisen kerran Leca soraa, joka tasoittaa kosteutta ja mahdollistaa myös reiättömien ruukkujen käytön. Aion tänä keväänä vaihtaa mullat lehtikaktuksiimme, joista osa voi vahvasti, osa ei. En muista milloin vaihdettu...Leca soraa jäi niillekin.


Tässä ne fiinimmät tuolit. Muistan nämä lapsuudesta olohuoneessamme, mutta ei tämän värisinä.

Ensimmäinen opistolainaerä sijoitettiin ruokapöytään ja neljään tuoliin. Ne olivat 1970 -luvun vihreät. Sitten joskus siniset ja nyt tätä vaaleanpunaista puuterista Pionia. Näitä on kolme ja kaikki käytössä. Joidenkin värien liitot ovat 'match made in heaven' ja tietty vihreä ja puuterinen vaaleanpunainen ovat siitä yksi hyvä esimerkki.


Maalaten tulee joutuisasti näkyvää. 


Lakalla myös saa näyttävää, jos on kärsivällinen. Jostain onnistuin sen vaihteen löytämään ja niinpä alla on pöytä, jona löysimme osissa äidin roskalavalta ja värikin oli ihan eri. Takana näkyy biblioofiilin vanhimpien kirjojen piironki, joka myyjiltä jäi tänne varastoon. Sitä ei ole aiottu tuunata, vaan kaikki läikät ja urat mitä siinä on, saavat näkyä.


Tässä sitten se roskalavapöytä. Eräs kahvittelija yritti ostaa! Olisi pitänyt huomata ottaa lähtötilannekuvat, mutta ei niitä huomaa, kun kiinnostava kohde on löytynyt.

Nyt vaihtuu kohta kuukausi, mutta minulla ei ole ikävä kevättä. Pidän talvesta ja lumesta. En kestä vielä nähdä esikoita, kun niitä on kuitenkin touko-kesäkuulla jo ziljoona puutarhassa ja joka kiven kolossa. Kiva kukka kun leviää ja sitä malttaa jakaa ja on tullut puolivahingossa joitakin eri sortteja. Yksi on kaivettu alpeilta ja on levinnyt hyvin. Toiset ovat talon ensimmäisen rouvan jäljiltä ja sitten niitä runsaimpia en enää muista eli ovatko vain levinneet leviämistään. Monta vuotta olen jakanut pesufatillisen toisensa jälkeen, nyt taidan rauhoittaa kevään, että löytävät viimeisetkin tyhjät kolot.


Tänään ihmettelen taas yhdessä ryhmässä, että miten tämän tähtimallisen kaktuksen saa uudelleen kukkimaan. Ei ole onnistunut minulta eikä siskoltani. Mietin nyt että laittaisin saviruukkuun, koska se Leca sora tasaa kastelun virheitä. Ulos en enää vie, sillä näitä oli vaaleanpunainen ja valkoinen myös tähtimallisina, ja suvi vei ne. Niitä käytiin kastelemassa ellei satanut etc. Tässä nyt ainoani♥


Tulppaanit ovat aina tervetulleita olipa mikä vuodenaika tahansa!

Vuodenajat siirtelevät ajatuksiamme, mutta aina niihin mahtuu tähtiä. Tähtikaktuksia, tähtilattioita, tähtiä hohtamassa makkarin katossa, tähtiä taivaalla...

Mukavaa loppuviikkoa kaikille tasapuolisesti♥ On tapahtunut monenlaista ja taitaa olla, että nyt kirjoitusjumini pelastuu erään kustantamon kirjalla, joka tuli pyytämättä. Aavistinkin tarvitsevani jotain aivan erilaista...Toivo elää♥

Love
Leena Lumi

12 kommenttia:

  1. Kauniita yksityiskohtia! Juuri tuon sävyinen vaaleanpunainen on ihana väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anki, kiitos♥ Samaa mieltä: Päälle käyvä pinkki on aivan eri asia. Onneksi tajusin liikkeessä vaihtaa mieltäni.

      ♥♥

      Poista
  2. Ai siinä se lehti nyt on! Pahus kun tänään unohdin kaupassa katsoa lehtihyllyä. (Ihan huikeen kauniita kuvia hän ottaa, tuosta linkistäsi selasin!!)

    Ihana roskalavapöytä! Jotain samantapaista olen myös yrittänyt etsiskellä lapsuudenkotiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thilda, yes! Minä eilen jo...Ilona on huikea♥

      Eikö vain eikä ole myynnissä. Varmaan country&cosy ja sitten ripaus menneitä vuosia.

      ♥♥

      Poista
  3. Ihab postaus; tykkäsin aiheista, tunnelmasta ja kuvista! Kaunis ajatus, "vuodenajat siirtelevät ajatuksiamme,mutta aina niihin mahtuu tähtiä". Täällä ei ole tänään satanut lunta, jes! Aura-auto ajoi tiet eli ei selvitty tätäkään päivää ilman lumitöitä :D Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarja K, kiitos♥ Tähdet ovat tärkeitä...Ei meilläkään, mutta onneksi on satanut niin paljon tätä ennen. Rakastan lumitalvia. Lumitöitä on piisannut, mutta en kaipaa rutikuivia kesiä, kuten on ollut viime vuosina. Ison puutarhan pitäjälle ei kiva keissi kastella kaikki iltamyöhät. Kiitos samoin sinulle♥♥

      Poista
  4. Kiva tuo tähtilattia.Kun asuin täällä ensimmäistä kertaa, lattialaatoissa oli myös tähtiä mutta en lainkaan silloin arvostanut sitä.
    Mä niin tykkkään tuosta teidän keittiöstä, se on niin kodikas ja kaunis. Ja niin nätit väritkin.
    Hyvää viikonloppua ja kuun loppua Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, niin tahtoisin! Oppia ikä kaikki♥ Kiitos sanoistasi: etsin juuri kodikkuutta ja enemmän tilaa, kun se oli eräiden juttujen takia pieni♥ Siellähän me ollaan yhdessä kokattu ja myös Even kanssa: Osaan arvostaa. Sun ja mun pitäisi uusia keissi kun tästä koronasta päästään. Mun värit täysin. Kiva kun sunkin. Ja onhan meillä molemmilla Marimekon Kevätleikki essutkin, joiden värit ovat ihan suosikkini.

      Kiitos samoin sinulle♥♥ Pakko levätä, tiedät miksi. Halit♥

      Poista
  5. Vaikka talvi on ollut ihana oikea talvi, kyllä ilo oli eilen ylimmillään, kun vein kasvihuoneeseen vuoden ensimmäiset sipulikukat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioni, uskon sen. Vaan onko minulla kasvaria: Ei ole! Kunpa Suomessa sataisi pientä lämmintä suvisadetta edes öisin. PELKÄÄN tämän jättipuutarhan kanssa rutikuivia kesiä. Ihan oikeasti, ei niin kiva joka ilta alkaa kastella klo 21, kun voisi istua terassilla nauttimassa. Olen ihan sipulikukkahullu, mutta myyrät eivät salli minulle lumikelloja eikä tulppaaneja. Joskus joku tulppaani on saanut armon. Siksi keskityn nyt nurmikkojen rakentamiseen kukkaniityyiksi ja sitä kesälumipisaraa, varjoliljoja ja aina jotain keksin. Pakko nyt kertoa, että meillä asusti viime keväänä parisen viikkoa sorsapari. Uros toi naaraan meille päivähoitoon ja lähti rakentamaan pesää. Kun hän saapui. Lepäsivät ensin yhdessä ja sitten uivat kalliomme lintulammikoissa. Edelliskeväänä lehtomme purossa. virkistäytymisen jälkeen ne alkoivat vaeltaa ja napsia jotain...: Lumimies oli varautunut kotiloihin isolla ämpärillä etikkavesiseosta, mutta hän ei saanut saalista, sillä kultaiset sorsat olivat napsineet kotilot eikä uusia synnyttäjiä edes ehtinyt ilmaantua. Oi, jospa he taas, mutta emme toivo heidän pesivän lehtoomme, koska meillä käy monenlaisia villieläimiä.

      Kevätriemua sinulle sitten vaan♥ Tiedän, että ymmärrät kuitenkin, että minäkin taas tästä, mutta tarvitsen talveni!

      ♥♥

      Poista
  6. Upea tuo Ilona Pietiläisen tähtilattia, vau!
    Olen useasti ihaillut sinun kukkatelinettäsi, se on kaunis, samoin kun tuo kirjahylly. Ihana!

    Huomasin viime viikolla yhdessä kaupassa pieniä narsisseja, teki niin mieli ostaa niitä ja laittaa parvekkeelle. Mutta kenties kannattaa odotella vielä hetkinen. Itselläni sisäkukat on lisääntyneet yllättävästi viime vuosina. Aiemmin oli vain pari isompaa kukkaa ja orkideoja, mutta viime keväänä toin osan työpaikan kukistani kotiin ja nyt alkaa näyttää mukavan vihreältä. Kevytsora on hyvä juttu reijättömille ruukuille. Sora pelastaa meillä ainakin monta kukkaa, kun käsittelyni on niin huoletonta.

    Ihanaa sunnuntaita teille ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, erittäin♥ Sen tekijän löytäminen ei ollut helppoa ja kakkosvaihe oli saada se lasipinnalla. Meillä oli lapsuudenkodissamme tuollainen.

      Minä huomasin saman. Eilen kun kollasin vanhoja maaliskuita blogissani huomasin, että olin kuvannut tetejä viime keväänä jo 22.3. puutarhassa. Se on Keski-Suomessa aikaisin. Minä olen sisäkukkakiller, mutta yritän nyt vaihtaa mullat kaikkiin lehtikaktuksiin, myös tuohon tähtikukkamalliseen.Reima ei anna minun enää koskea viirivehkoihin paitsi saan sumuttaa. Niitäkin löytyy tosi isoja. Luin tuosta kevytsorasta vasta nyt. Niin, Reiman kannattaakin olla varovainen, sillä onnistuin kastelemaan kuoliaaksi hänen kattoon yltävän jukkapallmunsa:)

      Kiitos samoin teille♥♥

      Poista