tiistai 27. kesäkuuta 2017

Raili Mikkanen: Hilja Yksi maailman ensimmäisistä


Samana vuonna 1899, toukokuun kahdeskymmenestoinen päivä vietettiin häitä. Hilja seisoi Jaakon rinnalla Helsingin pitäjän vanhassa kauniissa Pyhän Laurin kirkossa. He painoivat päänsä ottaakseen vastaan kirkkoherran siunauksen, nousivat ja kääntyivät kohti kirkkokansaa. He olivat nyt mies ja vaimo, eikä Hilja muistanut milloinkaan tunteneensa näin huikaisevaa onnea, ei liioin tällaista Jaakon tuomaa turvallisuuden tunnetta.

Raili Mikkasen teos Hilja Yksi maailman ensimmäisistä (Robustos 2017) kertoo Hilja Pärssisen elämästä tosiasiat kohdillaan, mutta kirjailijan vapaudella täydennettynä. Hilda Amanda Lindgren syntyi Halsualla 13.7.1876 pastori Karl Henrik Lindgrenin perheen kuopukseksi. Elettiin aikoja, jolloin naisilla ei ollut äänoikeutta, ei valtaa edes omaan omaisuutensa, sillä avioliitossa naisen omaisuuden hallinta oli miehen käsissä. Eikä tasa-arvosta muutenkaan tietoa, sillä äänioikeus meni yleisestikin tulojen ja vaurauden mukaan, voisi sanoa manttaalien mitalla. Niinpä tarmokasta, totista, kirjoittelevaa Hiljaa odotti haaste, johon hän tarttui aavistamatta osaakaan sen seurauksista. Mentyään avioliittoon Jakko Pärssisen kanssa, he lopulta siirtyivät opettajiksi Viipuriin, jossa Hiljan silmät avautuivat etenkin köyhien lasten ja naisten kohtalolle. Kuin huomaamatta etenkin Hiljaa liittyi erilaisiin seuroihin ja yhdistyksiin, joilla oli aatteellinen, vasemmistolainen tausta. Siinä missä Hilja vielä luuli liikkuvansa sosiaalidemokratiassa, hän olikin jo mukana jyrkemmissä seuroissa, joissa saatettiin kulisseissa suunnitella vallankumoustakin.

Mikkanen kuljettaa tarinaa Hilja ja Jaakko Pässisestä yhdessä sekä opettajina että yhdistysihmisinä Viipurissa ja sen jälkeen Venäjän vallankumouksen sekä Suomen sisällisodan kautta pakomatkalle rajan yli Venäjälle. Sitä ennen oli kuitenkin tapahtunut, että Suomeen oli saatu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Hilja oli myös yksi yhdeksästätoista maailman ensimmäisistä kansanedustajista vuonna 1907! Yhdeksän valituista naisista oli sosiaalidemokraatteja. Hiljan intohimoksi tuli lasten- ja naistensuojelu, mutta lähinnä koulutuksellisesti, jota kautta sitten pääsisivät kiinni parempaan elämään. Mikään kovin moderni naisasialiikkeen ajaja pastorin tytär ei ollut, sillä tämä lapseton nainen ei hyväksynyt vapaata rakkautta ja torjui syntyvyyden säännöstelyn, jonka varsinkaan ei voida katsoa ajaneen naisten etua. Sitten syttyi sisällissota, joka valkoisten lähestyessä Viipuria ajoi pariskunnan pakomatkalle läpi Venäjän, josta oli tarkoitus uusilla passeilla päästä pakoon vaikka Yhdysvaltoihin. Jekaterinburgissa Pärssiset yrittivät kurkkia korkean lauta-aidan takana olevaa taloa, jossa Nikolai II:n perheineen odotti kammottavaa kohtaloaan. Mitään myötätuntoa Hilja ei tuntenut tsaariparia kohtaan, vain lapsia hän sääli. Lopulta kun kaikki reitit näyttävät suljetuilta Pärssiset päättävät palata Suomeen – ja saada tuomionsa. Hiljalle lankesi elinkautinen syyttäjän vaatiman kuolemantuomion sijasta. Syyte oli valtiopetos. Yllättäen Hilja kuuli Jaakon tuomion olevan vain avunanto valtiopetokseen eli kahdeksan vuotta.

Jaakko oli oikeudessa puolustautunut sanomalla, että oli vain seurannut vaimoaan.

Minkälainen on mies, joka pelastaakseen nahkansa hiipii naisen selän taakse, syyttää kaikesta vaimoa?

Hiljan tarina kulkee vilkkaassa agitsioonissa, sen seurauksissa niin hyvässä kuin pahassa ja tietysti eduskuntatyössä, mutta vierellä kulkevat sairaalalukujen pitkät tunnit Hiljan sairastuessa vakavasti. Sairaalan hiljaisuudessa pontevuus ei häiritse omien ajatusten kuulemista. Yhä uudelleen hän kertaa tapahtuneet asiat ja sairauden uusittua vieläkin syvemmin. Kilpailu on ohi, paljon on saavutettu, mutta myös menetetty.

Marras, marras, marras. Se hän oli. Kuollut maailmalta, kuollut sisältä, pimeää täynnä kuin tämä marraskuinen iltapäivä, jona hän käveli Hämeenlinnan naisvankilan portista sisään.

Raili Mikkanen on minusta suuresti tutkijamainen tietokirjailija, joten tämäkin teos sopisi hyvin vaikka koulujen lukemistoon. Monikaan nuori ei tajua mitään naisen asemasta ennen äänioikeutta, ei sitä, mitä sisällissota teki kansallemme, ei tunne niitä haavoja, jotka tuntuvat edelleen monissa suvuissa, kun veli kävi veljeä vastaan. Niitä haavoja parantelemme vieläkin. Hilja –teoksen tärkeys on sekä yleinen että yhtäläinen äänioikeus kuin siinä, että Hilja kuului maailman ensimmäisiin naiskansanedustajiin. Kirjan kiinnostavuus on Pärssisten pakomatka Venäjällä, kun ei tiedä, kummat ensin saavuttavat minkäkin paikkakunnan, valkoiset vai punaiset. Luvut Pietari, Moskova, Jekaterinburg, Sarapul...Ja Sarapulissa Hilja ja Jaakko jopa viipyivät. Paikoin odotin pakomatkalta enemmän pakahduttavuutta ja pelkoa, sillä kaikkihan oli mahdollista, mutta ilman mitään suuria tunteita ja paniikkeja pariskunta selvisi käsittämättömästä seikkailustaan. Kirjan lopussa kirjailija antaa Hilja Pärssisen elämästä vaikuttavan tiivistelmän aina Muistojen puutarhaan asti.

Suljetun uutimen takana miksi
lamppu niin himmeesti palaa?
 - Toisilleen tuli vierahiksi           
kaksi jotka sen salaa.
Himmeni lamppu, ja öljy kuivi,
uutta ei vuoda mistään.

Viety on torille morsiushuivi
kätköistä pyhäisistään.
Suljetun uutimen takana janoo
kuihtuen palsamin kukat.
Yöunen lohtua turhaan anoo
sammuneet ihmisrukat.

Palsamin kuollehet kukkaset putoo,
kellastuu joka lehti.
Hämärän lukki seittiä kutoo. -

Rakkaus kuolla jo ehti.

*****

26 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa! Vaikka olen aina ollut kiinnostunut historiasta, on Hilja Pärssisen elämä ollut minulle ihan tuntematonta. Tämä Raili Mikkasen kirja olisikin varmasti erinomaista luettavaa kouluissakin, ja toki ylipäätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, eikö vain: Hiljasta en ole tätä ennen kuullutkaan. Nuoret tuntevat lähihistoriaamme huonosti.Minulle tule sisällissodan aika on ollut epätervetullutta luettavaa muuta kuin koulussa, mutta muutin nyt mieltäni. Isän puolen vanhemmat tulivat eri puolilta, mutta mummoni oli nuori eikä kiihkeä, ei poliittinen. Tätä voitaisiin lukea yläasteilla jo ihan hyvin. Ja muutenkin tietty.

      Poista
  2. Vaikuttavaa. Tuo kirja täytyy lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, jotenkin ihan uskomatonta, kun vielä tietää tuon ajan matkustamismahdollisuudet etc. Tähän liittyy sitten paljon tuon ajan merkkihenkilöitäkin, kuten vaikka Miina Sillanpää.

      Poista
  3. Kiinnostava kirja, täytyy muistaa lainata.

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoinen kirja, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Leena tästä lukuvinkistä, joka kiinnostaa minuakin. Naisasiaa! :)

    VastaaPoista
  6. Aika oli räjähdysaltista aikaa. Hieno postaus leena, kiitos tästä. Olin jo ehtinyt odottaakin, kun kirjan kuva oli bannerissa näkösällä. Kirjan voisi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, olihan se tosi järisyttävää kun Venjällä vallankumous ja meillä sisällissota. Ole hyvä ja kiitos.

      (Kirjan kuva on bannerissa, mutta kuvassa on nyt jotain, joka ei salli minun linkittää. Yritän taas kohta uudestaan. Jopa pienemsimme kuvaa, mutta sekään ei riittänyt...)

      Poista
  7. Enpä ole törmännyt tähän Hiljaan ikinä. Niin sitä oppii, kun elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, näin kirjat avaavat maailmaa.

      Poista
  8. Kiinnostuin Hilja Pärssisestä. Tosin sisällisodan aikojen kuvaukset usein jäävät nykyään lukematta. Kun ikä jo painaa niin luettava kevenee. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, kiva kuulla. Ole vähän vältellyt minäkin, mutta annan nyt periksi. Kevyitä sitten väliin.

      Poista
  9. Leena, kiitos tästä. Minulle itsellenikin Hilja Pärssinen oli tuntematon, mutta matka hänen kanssa todella kiinnostava. Oma isotätini kuului myös noihin ensimmäisiin, hän oli maalaisliiton ensimmäinen ja silloin ainoa naiskansanedustaja Hilma Räsänen. Hän vain lopetti uransa lyhyeen. Draamaa hänenkin elämässään oli, mutta pikkuserkkuni on tutkinut häntä.

    Olin uskonut siihen annettuun käsitykseen, että naiset saivat oikeutensa vähän niin kuin siivellä. Eivät tosiaankaan. He tekivät valtavasti työtä. Kunnoitukseni heitä kohtaan on kasvanut kirjaa tehdessäni. Ja totta on, harva, jolle olen kertonut naistemme olleen maailman ensimmäisiä, on sitä edes tiennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raili, ole hyvä♥ Ihan tosi!!!

      Naiset ovat aina joutuneet tekemään tuplasti sen, mitä miehet, saadakseen edes likelle saman. Tässä on sinulta jälleen uutta tietoa: Se alkaa olla sinun tavaramerkkisi. Tuoda tuntematonta historiaamme tietoisuuteemme.

      Poista
  10. lainaus: "Jaakko oli oikeudessa puolustautunut sanomalla, että oli vain seurannut vaimoaan.

    Minkälainen on mies, joka pelastaakseen nahkansa hiipii naisen selän taakse, syyttää kaikesta vaimoa?" ,lainaus loppu.

    Entäs, jos tässä ammutaankin totuudenpuhuja vielä uudelleen lähes sadan vuoden kuluttua ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, minä en ole oikea henkilö tähän vastaamaan. Forwardasin viestin kirjailija Mikkaselle.

      Poista
  11. Tämä tieto tulee tosiaan vastaan eri tutkijoiden, samoin kuin Hiljan omissa teksteissä. Kirjailija ei siis ole käyttänyt mielikuvitustaan siitä kertoessaan.

    Hilja oli toimiva ja voimakas persoona, Jaakko hiljaisempi, ja epäilemättä Hiljan vaikutus hänen Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen liittymiseensä oli ratkaiseva. Kuitenkin kansanvaltuuskuntaan pyydettiin ensin Jaakko. Hän myös otti tehtävän auliisti vastaan. Kansanvaltuuskuntaan osallistuminen oli heidän tuomioissaan ratkaisevin.

    Tässä ote Sari Oikarisen tutkimuksesta Hilja Pärssinen -
    tyäväenliikkeenpoliitikko ja runoilija.
    "Kansalaissodan jälkimainingeissa Pärssisten
    välit huononivat, kun Jaakko anoi itselleen armahdusta perustelunaan vaimon vaikutusvallan
    alaisena toimiminen. Sen seurauksensa Hilja uhkasikin jättää yhteisen kodin, mutta malttoi
    kuitenkin mielensä."

    VastaaPoista
  12. Valitsin tämän kirjan yhdeksi naistenviikon kirjaksi. Aihe on tärkeä: tällaisia edeltäkävijänaisia on syytä muistaa. Juttusi valaisee hienosti Hiljan tarinaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, tämä sopii erittäin hyvin. Raililla on kyky löytää erikoisia ja unohdettuja asioita ja onneksi tuoda niitä esiin. Kiitos <3

      Sain Blondin luettua: Siinäpä naistenviikon sanaa olisi ollut, mutta jäähdyttelen vähän itseäni:)

      <3

      Poista