perjantai 18. elokuuta 2017

Elokuun iltapäivänä ystävän kanssa Pöllöwaarin viinipihalla


Joka elokuu tapaamme ystäväni kanssa Pöllöwaarin viinipihalla. Viimeksi minä myöhästyin, joten nyt istun jo ajoissa häntä odottamassa 'meidän pöydässämme'. Viime suvi jäi sattuneesta syystä väliin, joten sitäkin innokkaampana tässä odotan ystävääni, joka on kirjallisin ihminen ikinä. Ja ihana persoona♥


Lumimies toimi chaföörinä minulle ja tässä tekee lähtöä, vaikka ei ihan siltä näytä:)


Aperatiivit aina brittiläiseen tyyliin gin tonicit. Olemme molemmat vilkkaita, puheliaitakin, sillä kirjallisuusharrastus on iso asia jaettavaksi, mutta kilometrien pituisten s-postien avulla olemme oppineet kuuntelemaan myös toisen hiljaisuutta, lukemaan rivien välitkin. Ystäväni peittoaa kirjoissa tämän kirjabloggaajan ja viimeksi kirjassa, jonka olen lukenut 'vain' kymmenen kertaa.

“Ne, jotka eivät voi sietää yksinäisyyttä, säälittelevät yksinäisessä huoneessa istujaa. Tätä he sitten ahdistelevat, paukuttelevat ovia, ja lempeää väkivaltaa käyttäen vievät hänet ulos raikkaaseen ulkomaailmaan, jossa on juonitteluja, pötypuhetta, itsetehostusta ja kerskailua, vievät hänet näkemään sokean uskon menestykseen ja voimaan, kiipeämiseen ja valtaan. Yksinäisyydessä minä löydän tien inhimillisyyteen ja siihen mikä on elävää, toisinaan, välähdyksittäin, kuin salaman pimeydessä valaisemaa, sietämätöntä ja vääjäämätöntä.”

 “ Jos elämäntunnon voima pakotetaan seisomaan yhdellä jalalla ja kiekumaan aamuvarhaisesta iltamyöhäiseen, silloin alkaa se hoippua, tulee käheäksi ja taittaa lopulta niskansa. Mutta luova voima tulee syvästä puhtaudesta ja – arkipäivästä.”

Mistähän kirjasta mahtavat otteet olla? 'Ei aavistustakaan', sanon minä. No tietenkin Bo Carpelanin Axelista! Suomennokset Kyllikki Villa. Alleviivaukset P:n.


Olemme molemmat tosi kulinaarisia ja vaihdamme kiihkeästi ruokareseptejä. Ihana slaavilainen kanareseptini tulee P:ltä. Smetanan kanssa kaikki parempaa! Eilen ystäväni nautti ahventa kera mummon kurkkujen ja smetanan.


Minä sain tällaisen taideteoksen, jonka söin! Elämäni kaunein ja herkullisin kantarellisoppa! Herkkujemme kera nautimme tuoretta leipää ja italialaista valkoviiniä. Söimme jälkkäritkin, mutta unohdin kuvata. Joskus onkin parempi antaa hetken viedä, eikä antaa ruoan jäähtyä...


Pöllöwaarin gin tonic on sitä maailmanvoittajaa eli suomalaista Napueta. Tarjoilu just oikein karpaloiden kera.


Tapaamisemme 2015 yllä eli Kaksi 'slaavitarta' viinipihan iltapäiväauringossa. Tarkoitus oli nytkin tehdä kollaasi, mutta maestro oli niin kiireinen, että se ei oikein onnistunut. Pääasia ei nyt ole joku kollaasi, vaan se, että elämä on kaikkien aistien juhlat ja siihen kuuluvat herkut ja tosiystävät. P., Какая Ты сегодня красивая ♥♥

Mukavaa elokuun viikonloppua kaikille tasapuolisesti♥

Love
Leena Lumi

The Windmills of Your Mind

22 kommenttia:

  1. Kaunis mekko, väri sopii sulle. Ja upeen näköiset annokset! Kanttarellikeitto oli varmasti hyvää.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kiitos<3 Jotenkin nyt tuntuu taas multa:) Olen usein nauttinut kantarellisoppaa, mutta en vielä koskaan näin herkullista.

      Kiitos samoin<3

      Poista
  2. Ihana Pöllöwaari, herkullinen kantarellisoppa, ja kiva tapaaminen teillä:) Oikein hyvää viikonloppua Leena:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, olet sinäkin muistaakseni kantarellisoppaa Pöllöwaarissa maistanut. Nyt soppa tehdään tähtii kurkottaen: Sinä olisit ymmärtänyt ehkä siitä jotain...:), mutta herkullista oli.

      Kiitos samoin sinulle!

      <3

      Poista
  3. Vau, onpa teillä ollut upea ilta. Molemmat näytätte hehkeiltä :)

    Kantarellikeitto on kyllä todellinen ruokataideteos ja gin tonicit myös upeasti tarjoiltu.

    Täytyy tulla joskus Pöllöwaariin, eihän tuollaista paikkaa voi jättää käymättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kivaa oli, kiitos!

      Molemmat tässä ravintolassa parhautta. Tiesitkö, että tuo Napue voitti maailman parhaan ginin tittelin vuosi, pari sitten. Pöllöwaari tarjoilee sen aina näin upeasti. Vrt, kollaasi suvelta 2015.

      Se on koettava. Jos kaipaatte seuraa niin...:)Elämää ennen idän pikajunaa.

      ♥♥

      Poista
    2. Mitä? Onko elämää ennen idän pikajunaa ;-). Vielä ei ole tärpännyt, mutta laitan kohta uuden pyynnön eteenpäin...

      Miten niin Jos kaipaamme? Tottakai kaipaamme ♥

      Poista
    3. Birgitta, pakko edes yrittää:)

      Hienoa: Sitten vain meille merkki ja hauska ilta tiedossa!

      ♥♥

      Poista
  4. Teillä on ollut aivan ihana tapaaminen. Elämän tähtihetkiä! Olen ruokaillut Pöllövaarissa kaksi kertaa, ja ruoka on ollut todella maittavaa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli A., tähdet ja tähtihetket ovat tärkeitä. Kaikki ovat kiittäneet ja olen ruokaillut siellä mm. ruokakirja-ammattilaisten kanssa: Hekin kehuivat.

      Kiitos samoin!

      Poista
  5. Nostamme maljan elämän tähtihetkille!

    VastaaPoista
  6. Вы оъе так красивые!

    VastaaPoista
  7. On nää ystäväkohtaamiset vaan aina niin sykähdyttäviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, ehdottomasti! On oltava livetapaamisia myös ja mikä sen mukavampaa kuin hyvän ruoan äärellä.

      Poista
  8. Ystävyys <3 Ihana ilta teillä ollut! Ihan jo tuon kanttarellikeiton takia pitää joskus vierailla tuossa ravintolassa. Miten kaunis annos! -Taru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taru, niinpä<3 Suosittelen! Keitto kuin taideteos:)

      Poista
  9. Ihana mekko! Toi väri on niin sinua Leena.❤ Olen muuten juuri lukemassa Kyllikki Villan omaelämäkerrallista Tyttö sodassa. Kenttälotan kirjeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, ensin löysin korallinpunaisen ja nyt tämän. Onkohan tämä väri vaalea koralli:) Kiitos♥

      Ihan tosi...Minun pitäisi lukea sekä tuo lottakirja (äitini oli lottana) että lokikirja.

      Poista