lauantai 6. kesäkuuta 2020

Sama polku eri vuosina eri vuodenaikoina ja muutakin....puutarhasta nyt!


Muistatte ehkä viime vuodelta Sama Polku eri vuosina eri vuodenaikoina? Nyt lampun likellä ei enää pilvikirsikkaa vaan nuori rautatieomenapuu. Orvokit sattuivat samalle värille, kuin varhemman kevään polun aloituskukat, vaikka useimmiten käytän yhtä toista eli


tätä väriä. Taika poseeraa kuin orvokkikunkingatar! Jatkan sarjaa eli vien tästä polkukuvat ko. juttuun.


Köynnöshortensia pylväässä kiipii jo lujaa.


Käännymme ja näemme kallion ja suuren kiven, jota köynnöshortensia syleilee.


Vasemmalla näemme jo köynnöshortensian kukkanuppuja. Ikävää, että emme toimeentuneet maalaamaan puutarhakalusteitamme...No, paljon tärkeämpää on nähdä, että kohta kalliolla aukeavat kullerot!


Edellä mainittu nuori rautatieomenapuu ensimmäisen kunnon kevätsateen jälkeen 5.6.


Tänä vuonna saamme jo enemmän kuin kaksi kukkaa.


Alppikärhöjä on vaikka missä ja ne ovat osin jopa levinneet...Ne ovat hyvin helppoja ja käytän niitä mieluusti somistamaan vaikka jotain vanhaa, kuivunutta luumupuuta (uusia on tulossa!) tai kuten tässä


ikivanhojen, mutta hyvin voimissaan olevien syyshortensioiden paljaita alaoksia koristamaan. Jo juhannukselta on alettava olla varuillaan, ettei kärhö karkaa valtaamaan kuukausia kukkivaa hortensiaupeutta eli silloin vähän karsimme, mutta emme tokikaan kaikkea.


Sama aika ja paikka, mutta tämä on otettu puhelimen kameralla.


Valkoiset muscarit ovat menestyneet nyt hyvin, kun ovat vieläkin atsaleaverkkojen takana. Näitä on jonkin verran, mutta oli vähän vaikea kohde, kun toinen raoitti verkkoa eli piti ilmassa ja toinen kuvasi. Olisivatko nämä ennen joutuneet kauriiden tai jänisten suihin...Myös atsaleat ja etenkin niiden kukkanuput ovat villieläinten herkkuja, joten opetuksesta viisastuneena pidämme verkot kunnes kukat ovat kunnolla auki.


Etupiha on kukkaniittyä jo pääosin. Scillat kukkivat samoihin aikoihin esikoiden kanssa. Huomasin, että siniset voivat valloittaa valkoisia, mutta sinisiähän on tontillamme ziljoona. Jo viime syksynä istutin vain valkoisia scilloja, että niitäkin olisi.


Tässä tilanne nyt mongolianvaahteroiden puolella eli sisääntulossa vasemmalla. Scillat väistyvät...Tosin kuva ei ole tältä vaan viime tai edellisvuodelta, mutta kun me emme nyt ota verkkoja vielä atsaleoista pois, emme! Atsaleat on kerran uusittu kokonaan niiden suurten nuppujen herkullisuuden takia, joten ei mitään riskejä enää. Tosin tässä eivät näy puna-ailakit, jotka ovat auenneet lemmikkien joukkoon.


Kun jatkat oravien syöttämistä kunnes linnunpoikaset ovat päässeet lentoon, oravat eivät käy lintujen pesillä! Aina sitä oppii jotain uutta eläintieteilijöiltä. Ellet usko, lue Paula Närhi-Ritasen kirja Unelmia puutarhasta!


Joka vuosi teen orvokeille saman kuin tete -narsisseille eli kun paras kukinta on ohi laitan minne tahansa maahan ja unhdan.


Ihmettelin kovasti, kun makkarin seinän vierestä alkoi puskea patjarikon joukossa orvokkeja!


En ole kova kivikkokasviystävä, mutta ovat ne paikassaan ihan kivoja.


Etenkin tämä väriyhdistelmä on kuin vispipuuro ennen vatkausta ja sen jälkeen!


Vanha keltakaneliomenapuu lykkää rungostaan pientä oksaansa tarjoten hurmaavia kukintojaan: Onko mitään niin kuin on omenankukka!

Pakahdun!


Jo teinistä on suosikkituoksuni ollut omenankukka...

Mukavaa viikonloppua ja tulevaa viikkoa♥ Harkitsen pienoista some -tai ainakin blogipaussia, sillä aika ei vain riitä kaikkeen mitä haluaa tehdä...Olen vähän breikillä!

omenankukkien aikaan
Leena Lumi

PS. Orvokit makkarin ikkunan alla nyt:


Patjarikko on jo lopettanut samoin lehtosinilatva, sillä tämä paikka on aika kuiva...


Nämä viime kevään ruukuissa kasvaneet vain jaksavat ja lisääntyvät. En saanut kuvaan seinän pituutta eli koko matkalta talon kulmalta rapuille on nyt orvokeilla.


Jos hyvin käy orvokkien jälkeen kivien väleistä alkaa puskea kallio- eli rauniokilkkaa, jonka kukat ovat kuin vanamolla, mutta tämä hetki vielä on orvokkien.

25 kommenttia:

  1. Kaunista! Hienoja nuo tonttinne kalliot ja kivet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, kiitos! Tuo kallio on aika iso, se jatkuu vielä rautatieomenapuulta alaspäin. Kallion yläosassa on se jättikivi köynnöshortensialla ja lintulammikot, jossa sorsiakin kävi uimassa sekä tuo kasvialue, joka on pääsosin kulleroa, kuunliljoja, keltakurjenmiekkoja ja keltaista päivänliljaa,jota meillä on liikaa, mutta kun noita ei tarvitse hoitaa:)

      ♥♥

      Poista
  2. Ei Ei ole mitään niin kuin omenankukka. No, lemmmikinsininen matto kesän korvalla on kyllä aika lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, eipä ole, ei! Mitä olisikaan alkusuven puutarha ilman niitä.

      ♥♥

      Poista
  3. Aivan ihana polku,,onko tuo se joka johtaa sille kauniille pikku puusillallesi Leena? Kurret:) Hyvää viikonloppua Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, juu, mutta mäki alas joko suoraan alapuutarhaan tai siitä mutkaten sillalle. Niinpä, eivät mene linnunpesille, kun saavat pähkinää. Mikä harmi, että et ole niitä täällä syöttämässä. Kiitos samoin sinulle Jael♥

      Poista
  4. Ihanasti kivikko kukkii. Meillä mökin omenapuut kukkivat huonosti tänä vuonna. Talvi ja kylmääkin kylmempi kevät verottivat niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, no se ei ole ominta minua, mutta kun pelkät kivet...Meillä oli viime vuosi huono kukinta ja sato, nyt ainakin kukinta lupaa paljon. Mikä lie meillä ollut paitsi toinen meistä kahdesta alkoi yhtenä keväänä leikkaamaan vanhaa, satoisaa keltakanelia ja nyt vasta se alkaa siitä toipua. Luinkin jostain, että leikku vain ammattilaiskasvattajille ja muut tyyytyköön leikkaamaan pois kuivat tai toisiaan vasten hankaavat oksat. M.O.T.

      ♥♥

      Poista
  5. Omenankukat ovatkin aivan ihania. Ei ihme, että niitä katsellessa tuntee pakahtuvansa.
    Puutarhassasi on kaunista!
    Mukavaa viikonvaihdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, niissä on jotain sanomattoman kaunista...ja mikä tuoksu!

      Kiitos♥

      Kiitos samoin sinulle! Olen ottamassa pienen breikin, vaikka kukaan ei sitä uskokaan:)

      ♥♥

      Poista
  6. Kaunista, niin kovin kaunista on sinulla.

    VastaaPoista
  7. Kylläpä on kaunista. Minä niin rakastan tätä alkukesää. Joka aamu saa kokea jotakin uutta. Omenankukat ovat niin upeita puutarhassasi. Meillä avautuivat ensimmäiset omenankukat eilen. Hyvää sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, kiitos. Raikas vihreys ja sitten kukkien yllättvät väriläiskät. Teillä ovat silti jotkut asiat edellä, se on itäisen Suomen taikaa.

      Kiitos samoin sinulle!

      ♥♥

      Poista
  8. Leena, minulle tulee aina puutarhakuvistasi mieleen vanhojen romanttisten kirjojen puutarhat,ihana tunnelma ja ilmassa väreilevä rakkaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raili, ehkä se johtuu siitä kirjasta...Salainen puutarha, joka tuli luettua aika monta kertaa. Sitten ostimme elokuvankin kahtena eri versiona ja nyt tytär rakentaa puutarhaa sinne vähän etelämmäs...

      Kiitos♥♥

      Poista
  9. Ihana postaus ♡ Kiitos esittelystä, kauniista kuvista! Oli niin sievän näköistä! Tämä aika on niin ihanaa, kun on paljon nähtävää ja tehtävää puutarhassa. Ja nämä alkukesän värit ja kukkien tuoksut ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tARJA k.,kiitos♥ ...tosin myös paljon rikkaruohoja. Rakennan villikukkaniittyä ja se ei olekaan ihan niin helppoa kuin luulisi. Lehtien raikas vihreys...

      ♥♥

      Poista
  10. Aivan ihana kuvaus pihastanne. Niin kauniita kuvia, kukkia ja puita :)
    Minäkin pistän kukkineet tetet maahan. Nyt taidan ottaa sinusta oppia ja laitan vien orvokitkin parvekkeelta nyt ulos pihamaalle :)

    Ihanaa taukoa sinulle! Olet sen ansainnut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kiitos♥
      Ne ovaat todella paljon antavia ja parempia kukkimaan uudestaan kuin syksyllä istutetut narsissin sipulit! Kippasin ennen lähtöä oranssit orvokit jo maahan, sillä ne kasvoivat niin nopeasti yli. Sitten vain vähän kastelua ja seuraavana keväänä...

      Jatkan tauolla vaikka tuleekin yksi pieni juttu arvaat kyllä mistä♥

      Poista