Koska olemme ensi viikolla ja vielä seuraavallakin osan viikosta koiruuksien hoviväkenä, laitan teille nyt jotain puutarhasta eli seurataan tätä polkua eri vuosina ja eri vuodenaikoina. Tässä on paljon tragediaa, sillä halusin tuon keskipihan lampun viereen just ja vain pilvikirsikan. Sehän siihen kasvoi ja voi hyvin, kunnes ylti jo miltei yläterassin ruokapöytäämme, mutta sitten alkoi kuin kuivahtaa, kuolla, menehtyä...Ei ollut apua asiantuntijoistakaan joten syy ei selvinnyt ikinä. Nyt siis kevätpolku menossa ja ihanista ihanin pilvikirskan kukinta-aika. Löydät tragedian kokonaisuudessaan kohdasta Pilvikirsikan kadotuksesta keijukukkien kautta kohti viikonloppua
Vuonna 2013 pilvikirsikkamme oli näin upea, mutta köynnnöshortensiat eivät vielä ympäröi ruokakatostamme, joten siitä tarkennan vuotta...
Tämä sydänsuven kuva on ehkä vuodelta 2014, sillä minähän istutin siihen uuden pilvikirsikan, mutta tragedia vei senkin parissa vuodessa samaten kuin siihen tuodun päärynäpuun.
Tässä ollaan istutettu jo rautatieomenapuu, sillä vuosi taitaa olla 2016 tai 2017. Sydänsuvea, koska verenpisarat kukkivat pöydällä ja köynnöshortensiat terassin pylväissä eli veikkaan elokuuta.
Huomasin vasta nyt kun kollasin puutarhakuvia, että siellähän on siili menossa kallion lammikolle juomaan. Siinä käyvät monet eläimet kuumina päivinä ja öinä.
Ehkä heinäkuuta kuitenkin, koska päivänliljat noin reheviä vielä...
Kartiovalkokuusen koosta päätellen menossa on ensimmäinen pilvikirsikka ja miten kaunis hän olikaan keväät, syksyt...
kunnes tässä on jo muutakin menetystä kuin syksyn lehdet. Sen näkee siitä, miten puu riiputtaa lehtiään.
Tässä sama polku eilen, 2019, kuvattuna. Toistaiseksi lampun vieressä kasvava rautatieomenapuu on ollut muuten ok, mutta kukki tosi vähän, joten niitä oransseja syyspiristyksiä saamme odotella. Sen sijaan yksi ostamistani terassihortensioista vaihtui ihan punaiseksi vaikka oli alkujaan lime/vaaleanpunainen ja tuplasi samalla kukintansa. Erittäin vahva yksilö, sillä jaksaa hyvin kannatella kukintansa ilman tukia.
Vuosia sitten ennen kuin lehdet ovat pudonneet ja pilvikirsikka aloittanut mysteerin elämänsä.
Ja nyt kun unohdin ostaa vispipuuron värisen callunan ja lehdet ovat jo...Oikealla oleva köynnöshortensia vie väistämättä osan polusta, mutta kun se on vaan niin meidän suosikkikasvi.
Jatketaan tästä puutarhapolun ihmettelemistä♥
puutarhaterveisin
Leena Lumi
Leena Lumin puutarhassa
6.6.2020 hyvin pitkän kuivan kauden jälkeen saimme vihdoinkin ensimmäisen sateen. Huomaattehan, että kaikkien sattumusten jälkeen nyt pihavalon ylle kaartuu rautatieomenapuu. Sattuipa samanväriset orvokit kuin alussa, vaikka minun suosikkini ovatkin nämä:
Taika -sheltti orvokkikuningattarena. Villakoira Dinakin on mukana, mutta mitä lie touhunnut noiden orvokkien takana juuri kuvaa otettaessa:)
Ja polulla katse kalliolle. Kulleroita on tulossa ihan ziljoona!
Tässä polun varrella oleva rautatieomenapuu, joka
jopa kukki jo tänä vuonna. Nyt olisi hyvinkin kuvauksellinen, mutta tulee kovasti...
Samalle sateen huuhtomalle polulle jälleen. Oikealla köynnöshortensiat ovat jo komeilla nupuilla. Tapaamisiin polulla taas♥
Kesäkuulla 2021 sama polku...Rautatieomenapuu on jo satanut kukkiensa valkeaa vihmaa...
Hei Leena,
VastaaPoistaMeillä on kuollut pystyyn kuivahtaen kolme pilvikirsikkaa. Kaksi ei tullut lehteen viime vuonna ja ne kasvoivat suht lähellä toisiaan. Arvelin syyksi pinnassa olevan kallion, sillä meillä kallio polveilee omituisesti enkä tiedä missä se on pinnassa. Kolmas kuivui tänä vuonna aivan toisella puolella pihaa. Nyt samalla suunnalla ryppäässä kasvavista kolmesta isosta yksi näyttää huonovointiselta.
En oikein tajua pilvikirsikan käyttäytymistä :) Olisi kiva tietää syyt näihin kuivumisiin.
Riitta, siinä on jotain outoa, sillä ystävälleni kävi tasan samoin, vaikka puu kasvoi ensimmäiset vuodet yhtä upeaksi kuin meidän ensimmäinen. Meillä on jäljellä enää 1 pilvikirsikka, mutta se on rajalla, kasvaa hujoppina siellä, on osa oravien valtatietä heidän ruokahotelliinsa.
PoistaMe olisimme myös syyttäneet kalliota, sillä komein oli kallion puolella, mutta kun ostimme niitä joitakin ja yksi oli niin kaukana kalliosta, että ei tosikaan. Juu, se valitettavasti alkaa just sellaisena lehtien riiputuksena ja ei näytä ruska-aikaan enää kuin nääntyvältä vaikka piti olla ihan toisin. Ostin tilalle helmiorapihlajia etupihalle ja tuossa keskipihalla nyt se rautatieomenapuu sitten ja sen yhden takuulla kalliosta kaukana tilalle istutimme syyshiortensia Vanille Freisen, mutta sen vieressä HALUAA kasvaa taami.
Minä ja moni muu, haluaisimmme myös tietää, että onko vaikka risteytyksessä tapahtunut joku virhe. Jyväskylän kävelykadulla ne edelleen upeita, mutta eivät niin isoja kuin meillä eli olisiko niitä voitu joskus vaikka korvata uusilla.
En tiedä miten risteytetty, mutta kun naapurin mies tuli ja näki ensimmäisen pilvikirsikkani ilman kukintaa siinä paraatipaikalla, totesi 'mitä sinä kouvua tuohon istutit!' Olisiko se ollut se, mihin olisi vartettu kirsikka, joka ei kestä vaikka esim. Suomen talvea tms. Tämä on ihan vain minun ja ystävieni pähkäilyä. Luottopuutarhurini ei tiennyt syytä ja hän tietää, minne olin puuni istuttanut. Se vaan, että niin ihana kuin se olisikin, en voi sitä enää kenellekään suositella. Nyyyyh....
♥♥
Tuo teidän polku on ihana: selvästi hieman salaperäinen ja teille niin oma, ja kauniskin se on! ♥
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Katja, yritän monin tavoin hakea kerroksellisuutta, mutkaisia polkuja etc eli just sitä salaisen puutarhan juttua. Lehdossakin polut kiemurtelevat niin ettei heti näe, mitä seuraavaksi on vastassa. Kiitos!♥ Ja kiitos samoin♥
PoistaKaunis on polkunne kaikkina vuodenaikoina!
VastaaPoistaIloisia päiviä koiruuksien kanssa ja hyvää viikonloppua♥
Minttuli, kiitos!
PoistaKiitos ja kiitos samoin teille♥
Saman kohteen kuvaaminen eri vuodenaikoina on hieno idea.Siinä näkee kuinka elämä kulkee kulkuaan. Hyvää syyskesän jatkoa!
VastaaPoistaAino, kiitos♥ Niin ajattelin nyt tehdä, kun huomasin, että on muutama paikka, joita kuvaan vuosi vuoden jälkeen.
PoistaKiitos samoin sinulle♥
Aina niin kaunista:) Ja mukavia hetkiä ihanien hauveleiden kanssa:)
VastaaPoistaJael, kiitos! Minusta tuntuu, että meillä on kiire aika edessä:)
Poista♥♥
Tollai on kiva seurata!
VastaaPoistaHannele, eikö vain! Kiitos♥
PoistaPolku näyttää niin salaperäiseltä ja mielenkiintoiselta. Nauttikaa olosta koiruuksien kera <3
VastaaPoistaBirgitta, se olisi tarkoitus...Kiitos♥ Koiruudet saapuvat ma, nyt vielä rauha maassa:)
Poista♥♥
Kaunis puutarha teillä. ♥️
VastaaPoistaRisa, kiitos♥
PoistaPolku on kaunis ja tunnelmallinen. Erityisen paljon pidän syksyisestä näkymästä.
VastaaPoistaBetween, kiitos. Sama täällä:)
Poista♥♥
Teillä on kaunis puutarha. Tuollaiset romanttiset polut ovat niin ihania.
VastaaPoistaAnneli, kiitos! Niin minustakin♥
PoistaNiin on kaunista. Mutta sellaistahan se on, että monta tragediaa saattaa mahtua mitä kauneimmankin taakse.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, kiitos. Niin on itse elämässäkin.
Poista♥♥
Hyvin kaunista. <3 Suunnittelen tätä itsekin aina, että ottaisin samasta kohtaa kuvia eri vuodenaikoina tai vaikka kerran päivässä, mutta aina unohdan. :)
VastaaPoistaOikein aurinkoista viikonloppua ihana Leena. <3
Tiia ♥ Teeppä tämä. Kerran päivässä voi olla liikaa tai liian vähän muutosta....
PoistaKiitos samoin sinulle ihana Tiia ♥♥