torstai 2. heinäkuuta 2020

Köynnöshortensiasta kesä-heinäkuulla...


Paljon kuvia, mutta liian vähän aikaa näitä kovasti seuloa. Liitän köynnöshortensian kun ehdin Leena Lumi's Flower Poweriin omaan osastoonsa. Nyt vain näitä nopeita otoksia ja muutama lause. Jokin talvessa ja suvessa on ollut köynnöshoretensialle mitä otollisinta, sillä ne ovat tiheitä ja kukinta on ylen runsasta. Tämä kuva kertoo aika paljon. Eteläseinää jo mennään, mutta mikä tärkeintä, suunnitelmamme on mennyt kuten piti: Yläterassimme on kuin lehtimaja eli ruokakatoksemme on terassin kauimmassa päädyssä ja koko matkan kukkii, samoin olemme saaneet alaterasille rakennettua pergolan köynnöshortensian voimin ja siellä tähtinä katossa (yläterassin lattiassa) ovat ledit. Joukossa villiviiniä, vaikka sen hurma on niin lyhyt, mutta se sitten vasta jotain onkin:



Villiviinikaari on osa syyspesäämme:



Nyt näköala tässä ei ole enää näin, vaan 



kuten tässä viime vuonna eli hortensia kohtaa jo villiviinin, mutta viime vuonna kukinta ei kuten tässä



kymmenen minuuttia sitten ottamassani kuvassa, jossa vain auringonvalo yrittää kadottaa runsaat kukinnot, mutta klikatkaa kuvaa suuremmaksi. Kasvi siis rönsyää yli kukkivana...



Ja nyt sama nurkka pari tuntia sitten kun ruokailimme terassilla. Tämä pikkuinen halusi syödä meidän päädyssämme, sillä isommat osaavat antaa vähän liiankin kovaa kyytiä. Klikkaa suuremmaksi ellet huomaa. Mikä tuossa on syödessä köynnöshortensian kukkien joukossa...



Tässä sama kauempaa ja tuossa kartiovalkokuusen alla kallionauhusrinne.



Tässä likempää eli nauhukset ovat jo yllättävän pitkällä, syyssuven kukat.



Eteläseinälle kasvamassa...



Tässä kuvattuna alaterassin ruokakatoksen päädystä. Teräspalkit on verhottu puurivoilla, sillä köynnöshortensia ei pidä raudan kylmyydestä. Se kiipeää mielellään myös puita kuten meillä mäntyä ja pihlajia.



Ja syleilee mieluusti kalliomme päädyn suurta kiveä.



Verhoaa jo itäpäädyn keittiöseinääkin ja on kuin suviverhot kukkineen sisältä katsottuna. Merin kivinen leikkimökki näkyy alapuutarhassa.



Jälleen eteläseinällä, jossa voimme kuvitella tämän kaiken ruskavärissä, sillä villiviini on lähtenyt 'leikkiin' mukaan ja saahan köynnöshortensiakin keltaisen ruskavärin, parina vuonna väri muuttui ensin limeksi...



Länsipäädyn valaisin saa koristelua.



Samoin kuin pohjoispäädynkin, joka on kuvattuna aikaisemmissa tarinoissa tästä monipuolisesta kasvista syysvärissään.

Mitä tämä vaatii. Me annamme keväällä omaa kompostia kasvuunlähdölle. Kesä-heinäkuulla lannoitan tämän kuten kaikki hortensiat kaksi kertaa rodo-havulannoitteella ja syksyllä sitten syyslannoitusta hyvän talven varmistamiseksi. Helppo, paljon antava, hurmaava kasvi!

köynnöshortensiaterveisin 
Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa

Jatkoa eli Lumimies kävi kuvaamassa sateessa:



Tässä näyttää paljon samalta, mutta näkee mm. miten kivi asettuu kallioomme nähden, mikä pesä kallionkolo voikaan olla, jos se vain olisi kuiva, mutta kerran sinne juoksi lumikko! Näkee myös murheenkryynin, jossa kasvavat keltakurjenmiekat, kullerot, nyt jo kukintansa lopettaneet, päivänliljat sekä suuret kuunliljat, joiden alla siilien on mukava syödä sapuskansa.



Oikealla ensin hortensiakivi ja sitten seuraa kallionauhusrinne ja vasemmalla 'terdet', jossa alaterassin pääty tiheällä hortensialla toimii pergolan seinänä. Tuosta alkavat myös pergolan tähdet eli pienet ledit, jotka näkee vierasmakkarissa nukkuva niin halutessaan. Makkarin ikkunan alle, joka on varsin pimeä paikka, kiitos näiden kasvien, olen keksinyt vihdoin istuttaa murattia ja se näkyykin siinä viihtyvän. Tästä kohtaa kallio laskeutuu loivasti vielä pitkälle...



Jännä nähdä, mitä kiveä rakastava köynnöshortensia tekee, kun se kasvaa jo nyt osin sen yli..., mikä näkyy ylhäältä laskettuna kymmenennessä kuvassa. Saunan jälkeen tullaan ulos vilvoittelemaan pergolan piiloon jäävästä vasemmasta ovesta. Vieraamme Itävallasta ei voinut tajuta saunasta tultua, että siitä vaan pokkana pihalle, jossa istuin- ja pöytäryhmät. Lopulta hän innostui niin, että kysyi saako lähteä pyyhe ympärillään kiertämään puutarhaan eli alaspäin. Me nauroimme, että 'ota pyyhe pois, kukaan ei näe!'



Oikeassa yläkulmassa näkyy pihlajan oksa. Sitäkin pihlajaa kiven köynnshortensia on lähtenyt itsestään kipuamaan ja toista toisella puolella kiveä. Huomasimme jopa hortensian kukkia pihlajan oksien välissä. Tämä on paahtavaa länsipuolta eli siksi talomme edessä on jo kauan ollut vaahtera. Markiisit jouduimme poistamaan, kun tuli yläterassille ruokakatos, mutta kahdet kirsikkapuiset sälekaihtimet on tilattu olohuoneeseen, sillä kevään rökitys ennen kuin vaahtera saa lehdet on mahdotonta ja meillä vain kevyet sivuverhot, joista yksi auki valkoisella seinällä ja sen takana vähän monta pikkulediä, mutta eivät ne nyt ole päällä, mutta kohta kyllä...,sillä tuovat armotonta kodikkuutta ja satumaisuutta huoneeseen.



Tarkkasilmäinen voi nähdä suuremmaksi klikkaamalla vähintäin kaksi teräspylvästä, jotka tukevat yläterassia. Niitä verhoavat tietenkin köynnöshortensiat, jotka osin roikkuvat kauniisti pergolan verhoina. Kalliossamme on syvänteitä, joista eläimet käyvät juomassa. Keväällä siellä päivästä toiseen uiskenteli sorsapari!

En voi luvata, että tähän loppuu tänä vuonna, sillä sen ratkaisee syksy ja millaisen ruskan saamme. Kiitos Lumimies♥



Heipat seuraavaan köynnöshortensiapäivään!

17 kommenttia:

  1. Köynnöshortensia on todellakin hurmaava! Kukkiessaan etenkin, mutta on se aina kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, sen sanotaan olleen Alvar Aallonkin suosikki ja kunnantalomme sisäpihalla on mahtava yksilö. Sattuneesta syystä, minulla on juuri siitä, mutta se on lahjaksi saatu:) Minulle se on kaunis talvellakin kun kukat kuurassa ja lumessa. Kiitos!

      ♥♥

      Poista
  2. Köynnöshortensia on helppo ja hurmaava kasvi. Kukkiessaan se myös tuottaa musiikkia, kun lukuisat pörriäiset surisevat kukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, juuri niin. Siitä meidän Olga ei pitänyt kun aloin kasvattaa tätä kasvia hänen päätynurkkaansa, josta hän seurasi etupihan tietä ja muuta touhua. Tuli sisälle kunnes hämärä ja ötökät hävisivät:)

      ♥♥

      Poista
  3. Ihania kuvia. Kasteletko paljon köynnöksiä? Meillä saaressa köynnöshortensia kiertää männyn ympäri ja on varmaan jo ainakin viiden kuuden metrin korkeudessa. Kukkii kauniisti. Hortensian juurella on herttavuorenkilpeä, jolle heittelemme saunavesiä, joten hortensiakin saa osansa. Minustakin se on helppo kasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kiitos♥ Alppikärhöjä kyllä, mutta näitä vain pääasiassa ensimmäisen vuoden, mutta juuri tuo etelä-länsisuuntainen saa kastelua syystä, että mukana on villiviini ja yksi niistä kasvaa tosi kuivassa maassa. Kiven köynöshortensiaa en edes muista milloin olisin kastellut paitsi kun tarjoan sen rodo-havulannoitteen veteen sekoitettuna. Meillä on männyssä ja pihlajissa noin viidessä metrissä eli nuo pihlajat ovat aika saavutus ja kasvin oma valinta, sillä se on se kiven hortensia. Kummallakin puolella kiveä on pihlaja. Olisin kuvankin laittanut, mutta siinä on epäsinemaattinen autotalli (kaipaa uutta maalia) pilaamassa näkymää. Itselle toki otimme, että jos unohdamme. Toista emme olleet nimittäin edes huomanneet kun siinä on hyvät lehdet ja oksat eli teki meille yllärin. Erittäin helppo.

      ♥♥

      Poista
  4. Aivan ihanaa vihreyttä, tykkään niin kun vihreä valtaa talon seiniä kuten teillä. Ja tuo ihana parveke on muistissani:) Kivaa viikonloppua Leena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, vielä on. Meillähän on ollut kauan unelma talosta köynnöshortensian sylissä♥ Kiitos samoin sinulle Jael♥

      Poista
  5. Ihanan vehreää ja se mitä teidän puutarhassa rakastan, on sen tietty pitelemättömyys, kuin salainen lumoava puutarha itsessään.

    Ihania hetkiä teidän kauniissa puutarhassa Leena. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, kiiitos♥ Suomen Tahitin taikaa eli noin 800 kasvia ja 3000 neliötä tässä ilmastossa on pitelemätöntä:)

      Kiitos samoin sinulle Tiia♥

      Poista
  6. Meidän naapureilla on köynnöshortensia ja kiipeilee aina vähän meidänkin terassille ja saakin kiivetä.

    VastaaPoista
  7. Aivan mahtavan näköistä. Teillä on sellainen salainen puutarha, jonka haluaisin itselleni. Mulla on kyllä nyt vain avoin parveke ;-)

    Köynnöshortensia on aivan ihana ja tuo teidän terassi upea. Jään odottamaan syksykuvia :)

    Ihanaa viikonloppua teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kiitos♥ On tämä liian suuri...kahtena keväänä olen jo sanonut, että 'en taida jaksaa aloittaa taas.' Mutta jaksoinpa!

      Sun parvekkeelle mahtuu mitä vain, jos olen oikein ymmärtänyt.

      No, minuahan on syksyllä vaikea pidätellä:)

      Kiitos samoin teille♥ Kohta vasta grillaamaan eli pihakuvia ottamassa ja R. tekemässä raskaampia juttuja. Nyt pyhäpäivän rauha saa pudota...

      ♥♥

      Poista
  8. Köynnöshortensianne ovat uskomattoman ihania!
    Meidän pikkuinen lähtee pikkuhiljaa kiipeämään kivikasassa, kaverinaan silläkin villiviini:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anu, kiitos♥

      Minäkin ehkä vielä yhden...Villiviini on sille lyhytaikainen, mutta ruskavärissään näyttävä kaveri.Maasta se pienikin ponnistaa ja ehkä vielä hurahdat, kuten minulle kävi:)

      ♥♥

      Poista
    2. Näihin hurahtaminen on kyllä helppoa!
      Aikoinaan en pitänyt kyönnöhortensiasta lainkaan, mutta kun näin sellaisen livenä Sapokan vesipuistossa iso kiveä pitkin kiipeämässä, tahdoin oitis oman;)

      Poista