torstai 29. toukokuuta 2014

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias

Vaikka A.J. rakastaa kirjoja ja omistaa kirjakaupan, hän ei erityisemmin pidä kirjailijoista. Hänen mielestään he ovat ruokkoamattomia, narsistisia, typerehtiviä ja pääsääntöisesti epämukavia ihmisiä. Hän yrittää välttää tapaamasta itselleen rakkaiden kirjojen kirjoittajia, sillä hän pelkää heidän pilaavan omat kirjansa hänen silmissään. Hän ei onneksi juuri välitä Danielin kirjoista, ei edes suositusta esikoisromaanista. Entäs itse mies? No, hän huvittaa A.J.:tä jossain määrin. Toisin sanoen Daniel Parish on A.J.:n läheisimpiä ystäviä.

Joskus parhaita kirjoja ei näe kustantajan katalogeista, eihän niitä nähnyt edes kirjakauppas A.J.Fikry, siksi Gabrielle Zevinin kirjallisesti pirskahteleva Tuulisen saaren kirjakauppias (The Storied Life of A.J.Fikry, Gummerus 2014, suomennos Tero Valkonen) olisi jäänyt minulta lukemattomuuden katveeseen ilman ihanan sinnikästä kustantajaa, joka lähetti kirjan minulle pokkarina eli siis liian pieni präntti ja pehmeät kannet. Aloin kirjoittaa kitkerää viestiä tutulle kustannushenkilölle, että ’saan päänsärkyä pokkareista ja tätä en ole tilannut ollenkaan ja aikani vie nyt liian suuri puutarhani blaa, blaa, blaaa....’ Onneksi luin alun: ’Vaimo tappaa miehensä pakastetulla lampaanreidellä ja hankkiutuu ”aseesta” eroon tarjoamalla sen poliiseille ruoaksi.’ Jatkoin vielä vähän, kuten muuten teen kirjakaupoissakin ostaessani kirjoja, sillä olen tasan samaa mieltä kirjakauppias A.J.Fikryn kanssa, että jos vaikka joku kuuluisuus kehuu kirjaa takakannessa, niin nuo lauseet ja koko takakansiteksti ovat vain ”kustannusalan verisiä timantteja.” Kaksikymmentä sivua luettuani ilmoitin Lumimiehelle, että ’minua ei saisi nyt häiritä, sillä aion tyydyttää samanaikaisesti sekä saari- että kirja-addiktiani ja jos viitsit, kulta, hakisitko suklaata.’ Tarvitsen suklaata kun tapahtuu jotain erityistä ja jääkaapin hätätilasuklaa oli kadonnut jonnekin... Mitä oli tapahtunut: Olin löytänyt kirjan, joka sai minut sekä nauramaan että kyynelehtimään, olin löytänyt Alice Islandin saaren, missä liekään, mutta kun minä en voi asua kuin saarella ja olin löytänyt juuri sellaisen kirjakaupan, Island Booksin, jollaisiin pujahdan aina ja kaikkialla vaihtelevin seurauksin. Olin löytänyt miehen, joka jollain kierolla tavalla vetosi kätkettyyn minääni eli olin ihastunut leskimies A.J.Fikryyyn, jonka suuri missio vaimonsa kuoleman jälkeen on juoda itsensä kuoliaaksi ja saattaa kirjakauppansa konkurssiin, mutta tietenkin tämäkin kaiken aikaa kirjoja lukien.

Kirjakauppias Fikryn tahto olisi taatusti toteutunut ellei olisi tapahtunut kahta asiaa, jotka suistivat hänet suunnitelmistaan: Tutun kustantajan tutun miesmyyntiedustajan sijasta saarelle saapuu Amelia Loman pukeutuneena kuin virkattuun pöytäliinaan ja hieman vanhalta viinalta tuoksahtaen. Amelia, jonka kaikki miessuhteet ovat kariutuneet, koska koekappaleet eivät olleet lukumiehiä. Amelia saapuu varmana tilauksista, sillä hän on todella hyvä myymään eikä usko tyrkyttämiseen. Lisäksi vuorossa on juuri talvilista, paras kaikista, koska silloin ilmestyvät hitaat, mutta varmat timantit. Ja nyt hänellä on kirja, The Late Bloomer, joka oli saanut hänetkin kyynelehtimään, joten miten hän saattoikaan odottaa törmävänsä jäävuoren vertaiseen ja erittäin äreään vastustukseen. Fikryn suunnitelmien toinen este Amelian lisäksi oli kohta kauppaan saapuva käärö, joka vaati häneltä miltei yli hänen kykyjensä, joten millekään hitaalle kuolemalla ei jäänyt enää aikaa. Jos kohta enää edes tahtoakaan...

Kukaan ei matkusta vailla päämäärää. Eksyvät tahtovat eksyä. (The Late Bloomer)

-        Tuulisen saaren kirjakauppias on jokaisen kirjajahullun toiveuni. Se pirskahtelee sekä hauskoja että kitkeriä huomatuksia kirjoista ja lukemisesta, kirjailijoista, sitaateista ja rakkaudesta. Yhtenä hetkenä vertaat kirjaa Maevy Binchyn varhaisimpiin teoksiin, eräs asia tuo mieleesi Richard Powersin loistavan Laulut joita lauloimme ja kohta jo muistelet miten innostuneena luit Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Hykertelet kun mainitaan Ystäväni Owen Meany ja ennen kaikkea iki-ihana Humiseva harju Jossain kohtaa naurahdat ja tunnet samoin kuin lukiessasi Kirjaston henget, mutta sivujen vähetessä tajuat, että vaikka A.J.Fikry ja Lauri Viita olisivat sitä mieltä, että kirja ei saa olla yli 400 sivua (Fikry), ei yli 300 sivua (Viita), juuri tämän teoksen kohdalla kustannuttoimittaja olisi saanut unohtaa sanan tiivistäminen ja Fikryn tarina olisi saanut vain jatkua ja jatkua. Jopa minä, joka aina narisen tiivistämisen autuudesta, annan ainoan miinuksen Gabriellen tuuliselle, värisyttävälle, sweet&bitter –tarinalle liian nopeasti lopusta. Loppu on kuin editoija olisi leikannut filmistä pois vahingossa liikaa. Jäljelle jää monenlaisen menetyksen tuska. Ja kaiken huipuksi minä rakastuin Fikryyn just siinä kohdassa, kun kävi ilmi, että meillä on sama suosikkinovelli eli Raymond Carverin Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta.

Koska toivon mahdollisimman monen lukevan tämän kirjan,  annan yhdelle nopealle mahdollisuuden saada omaksi innostuneena vähän merkkailemani pokkarin, jossa ei ole suklaahippusia, sillä nautin siististi. Jos haluat tämän kirjan, kerro minulle, mikä on se kirja, josta pidin myös todella paljon, mutta jonka kohdalla olen jaksanut ruikuttaa liian nopeasta/väärästä lopusta? Vinkki: Kirja on ollut melkoinen kirjabloggaajien ja kaiken lukemani perusteella myös suuren yleisön suosikki. Kakkosvinkki: Kirja ei ole kotimainen. Huomiseeen klo 12 mennessä tulleista kommenteista arvon tämän kirjan saajan ellei löydy vastausta kysymykseeni. Mutta just nyt se löytyi eli lukijani Sanna, jolla on intuitiivisia kykyjä arvasi että kyseessä on Siilin eleganssi, kirja josta pidin hyvin paljon, mutta josta olen kaikkialla valittanut, että 'väärä loppu, väärä loppu...' Hyvä Sanna!


Niin kauan kuin syntyy kirjoja kuin Tuulisen saaren kirjakauppias, tiedän miksi elämä on seikkailu!

*****

Tämän kirjan ovat lisäkseni lukeneet ainakin  Paula Jane Jenni/Kirjakirppu Katja/Lumiomena, Kirjakaapin avain  Susa Sonja Norkku Erja Katri ja Krista

51 kommenttia:

  1. Voi apua, en kyllä yhtään muista tähän hätään mistä kirjasta saatttaisi olla kyse... Niin paljon kirjoja :) Ehkäpä Neljäntienristeys? En ole itse lukenut kirjaa vielä, mutta kovassa suosiossa on kyllä ollut useiden mielestä!

    Mutta tämä kirja kiinnostaa kyllä todella paljon, varasinkin jo kirjastosta heti kun aloin lukea innostuneita arvioita kirjasta. Kyllähän kirjan nimikin on jo sellainen että kirjahulluun tuollainen iskee, ja pakkohan se on saada käsiin :)

    ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, tein pikagooglauksen ja voi olla, että sinä et olekaan mainittua kirjaa lukenut. Ei se, vanhempi ja ulkomainen eli jos joku tätä nyt lukee niin kyseessä on kahden pisteen vihje;)

      Todella vaikuttava ja nyt kerroin tosi, tosi vähän kirjan muusta juonesta;) Toivotaan, että saat pian.

      ♥♥♥

      Poista
  2. Kirjoitimme tästä liki yhtä aikaa! :) Mutta koimme kirjan eri tavoin, minä en pitänyt. Odotin enemmän: kirjoja, saari, omalaatuisia ihmisiä, pikkukaupunki - ja todellakin vetävä alku. Mutta kokonaisuus jäi laimeaksi. Viihdyin, mutta petyin.

    Sellaista se joskus on. <3

    (Jos Jenni, joka kommentoit tuossa yllä, haluat tämän kirjan, niin saat minulta. Ota yhteyttä!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ei voi olla totta;) Minä pidin kaikesta muusta paitsi en lopusta ja sinä sen nyt tiedätkin sitten miksi.

      Tämä oli ihan minulle ♥

      (Kiva, että tarjoat Jennille, sillä mulla menee nyt sille, joka arvaa. Sinä olet se, joka tähän osaisi vastata jos kuka...)

      Poista
    2. Kiitos Katja, laitoinkin sinulle tulemaan sähköpostia! :)

      Poista
  3. Vaikka olen blogiasi seurannut, ei hajuakaan mikä kirja voisi olla kyseessä. Mutta Tuulisen saaren kauppiaan haluan pian hyppysiini. Tuntuu todellakin kirjahöperön toiveunelta. :)

    Heitän tässä ihan hatusta, että Gillian Flynn Kiltti tyttö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia K., jos kukaan ei arvaa, voin laittaa takarajan, niin arvon tämän. Katjan pitäisi arvata tai Sannan...

      No ei se...Kiltti tyttö oli minulle mysteeri, josta en tiennyt oikein mitä luin, mutta en voinut olla lukemattakaan. Flynnin uutuus jo odottaa.

      Poista
    2. Ilomielin mukana arvonnassa, jos sellaiseksi menee ja mielenkiinnolla odotan mistä kirjasta on kyse. :)

      Selailin läpi postauksia ja kai minun on hyllystäni tuo Lumilapsi on luettava, hieman ennakkoluuloinen olen ollut kirjaa kohtaan ja on ahdistanut tarttua siihen. Ja jossain kohti mielestäni John Irvingin taso laski, mutta nyt kyllä taas kiinnostuin ja kai minun on tuo Irvingin Minä olen monta luettava. On kyllä lempikirjailija, teininä Waltari ja Irving nimenomaan jäi ikimuistettavina lukukokemuksina muistiin. Ja vaikka asiasta sadanteen Waltari piti kirjaansa Suuri Illusioni huonona ja nolona, mielestäni se oli loistava, ainakin lukiolaistyttönä. Sinuhea en ole rohjennut lukea uudelleen sitten 13-vuotiaan lukukokemukseni, joka oli räjäyttävä. Sinuhen takia minulla on omassa blogissa kärpäskuva taustakuvana, "puheesi on kärpäsen surinaa minun korvissani". ;) Tässä tuli nyt tälläistä tajunnanvirtaa, kun lähdin tutustumaan enemmän vanhempiinkin kirja-arvosteluihisi. :)

      Poista
  4. Tästä kirjasta olen varovaisen kiinnostunut, ilmeisesti ei kuitenkaan ole liian romanttista meininkiä?! =D Ottanen lukuun, jahka törmäämme kirjan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, ei ainakaan mitään äklöromanttista, sillä minä inhoan sellaista. Jätän sellaiset lukematta. Tässä on paljon pieneksi kirjaksi, mutta lupaan yllätyksiä ja minusta tunnelma on fantastinen ja aihe kiinnostava. Vain lopun olisin sekä hidastanut että vähän vaihtanutkin...Jos kukaan ei arvaa, voin arpoa tämän.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Saila, saari, tuulet, kirjat, yllättäviä juttuja...Ties vaikka kirja menisi arvontaa ja tulisi sinne saarellesi;)

      Poista
  6. Tämän minäkin aion lukea. Tosin en kyllä arvaa mikä kirja olisi kyseessä. Varistyttö tulee ekana mieleen, mutta sehän saa jatkoa ja toisaalta Lumilapsi, mutta siitä taisit pitää paljon.

    Minä varasin kirjan kirjastosta. Saa nähdä koska se luokseni tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, luulin, että olit jo lukenut ja kävin sinulla tätä etsimässä;) Ei nämä, mutta siis ulkomainen kirja, josta minä ja monet muut ovat pitäneet paljon, mutta jonka loppua en hyväksynyt, eivät kyllä ihan kaikki muutkaan. Siis loppu, joka oli ikäänkuin liian nopea ja...niin väärin.

      Laitan tästä pika-arvonnan ellei kohta tule oikea kirja.

      Poista
  7. Heitän, Leena, täältä sateen ja myräkän ja Prahan kalmistot-tiiliskiven keskeltä toisen tiiliskiven: Julie Orringerin Näkymätön silta. Ja saari ja kirjakauppias pistetään mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reijo, hienoa kilpailuhenkeä;) Orringerin kirja oli TÄYDELLINEN loppu muukaanluettuna.

      Lumimies lukee tämän myös!

      Poista
  8. Tässä kirjassa on jo niin ihana nimi, että pakkohan tämä on jossain välissä lukea. Väsyneet aivot eivät yhtään jaksa miettiä, mistä arvuuttelemastasi kirjasta on kyse. Mielenkiinnolla odotan arvoituksen paljastamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, minustakin nimi on ihana ja se, että niin paljon kirjoista ja muuta, jota nyt hyvin salasin. No voi, voi...Katja taitaa tietää, mutta vaikenee;)

      Poista
  9. Hmm, mä en ole aivan vakuuttunut tykkäisinkö kirjasta, mutta kilpailu ou jeez! Pakko arvata. (siis toivottavasti mä en ole Sanna, jonka epäilet arvaavan oikein..!) Suunnilleen kaikki jotka tiedän tämän lukeneen (ja niitä monta) tykkäsivät (ja arvaa olenko poikkeus tässä joukossa), mutta loppu on monen mielestä huono (mun mielestä kans) ja muistelen, että tämä on ollut sulla paljon luettu postaus. Arvaukseni on kirja joidenkin vuosien takaa: Siilin eleganssi. Kirjoittajahan oli joku ei ehkä ihan Burberry, mutta lähellä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, ei, tarkoitin Sannaa blogista Luettua;) Loppu onkin huono: Se tulee tökäsähtäen aivan kuin sitä olisi nopeasti kehoitettu tiivistämään kovassa kiireessä ja sitten minusta loppu on yhtä väärin kuin KIRJASSA, JONKA SINÄ ARVASIT OIKEIN! Tarkoitin just Siilin eleganssia!!! Tämä pokkari on sun jos sen haluat, vaikka olet lukenut.

      Sää alat pelottaa mua....;) Luet ajatuksiani ja tiedät suosikkirunoni ja...mitä seuraavaksi.

      Poista
    2. Huh, sain siis vastata paineetta!;)

      Viittasin siis tuohon Siilin eleganssiin, että suunnilleen kaikki lukivat ja tykkäsivät.

      Ei sulla ole mitään pelättävää, noitanainen Hekate.;)

      Poista
    3. Sait, sait;)

      Sulla on sellainen muisti, että se pitäisi tutkia!

      Kyllä minä joskus ajattlelen, että Hekaten on syytä Korea pelätä...Mihin mun intuitio katoaa sun kanssa eli teet jotain magiaa...

      Laitan siis kirjan tulemaan!

      Poista
  10. Nyt kun sanoit siitä, rupesin miettimään sitä loppua vähän enemmänkin. Lukiessa ajattelin, että kumman tyynestipä tässä huonot uutiset otetaan, mutta sitten ajattelin, että ei kai kirjailija voi yhtäkkiä ryhtyä raastamaan lukijan tunteita kun siihen astikin on edetty melko kepeästi. Ajattelikohan Zevin, että jonkinlainen käänne täytyy kuitenkin tapahtua, ettei kirja olisi liian tasapaksu? Ei olisi kannattanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erja, no kun siinä on ensin sellainen kiva tempo, kirjassa siis ja kun olet oikein tuudittanut itsesi tuohon tunnelmaan kaikki on lopussa niin nopeaa ja jotenkin väärin. Olisihan herra Fikry voinut s....a, mutta ei k.....a. 239 sivua olisi kestänyt vaikka 50 sivua lisää niin teoksen tasapaino olisi säilynyt ja minulla tämä olisi mennyt sydänryhmästä yhteen toiseen, sillä en vain voi mitään: Tämä on mun juttu. Fikryhän oli niin the persoona, että alta pois eikä hänen uusi kumppaninsakaan ollut mikään takarivin tyttö.

      Poista
  11. Suames käännetään ja luetaan ihan eri kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, eri kirjoja kuin Ruotsissa...varmaankin näin on. Mutta uusi Edith Södergranin elämänkerta on kirjoitettu ruotsiksi ja me luemme sitä käännöksenä: Kokeile sitä, et kadu.

      Poista
    2. Agneta Rahikainenko... niinpä

      Poista
    3. (Ruattis kirjotetaan kirjoista vasta kun ne ilmestyneet, tätä ei vielä voi ostaa)

      Poista
    4. Tottakai sinä Rahikaisen kirjan luet...

      Hah-hah, tämä on sellaista kirjallista esihehkua;)

      Poista
    5. Barnsben kans kävin kaljas, jod halut hähdä kuvii! (mun iPad ei osaa tavata

      Poista
    6. Hannele, käyn katsomassa kaikki matkakuvasi ehkä tänään.

      Mun iPad ei osaa mitään;) Ei, kyllä se jotain osaa, mutta kun mun ei pitänyt sellaista edes ikinä omistaa. Sain synttärilahjaksi.

      Poista
  12. Oijoi, kun tämä tulee vastaan, tartun siihen! :) kiitos jälleen viehättävästä arviostasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, tämä vasta suveen sopiikin!

      Poista
  13. Huippua! Hyvä, että luit ne ensimmäiset rivit ja esittelit tämän kirjan meille. Haluan tietää miten poliiseille maistui se lampaanreisi =)

    Minulla on menossa tällä hetkellä miehen lahjaksi tuoma valtavan kokoinen pokkari. Tuntuu kirjan rusikoimiselta yrittää saada aukeamaa tarpeeksi auki, kun kirja on jotain 7 cm paksu pehmeäkantinen möhkäle ;-). Itse ostin itselleni äitienpäivälahjaksi Tiklin, joka sekin on järjettömän paksu teos. Se on sentään kovakantinen ja sidottu kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, ilmeisesti hyvin, vaikka siinä ei ollut edes marinadia;)

      Ettei vain olisi se, jonka aloitan yhden tietokirjan jälkeen....Gillian Flynnin uutuus?

      Kadun lopun elämääni siihen hetkeen asti kun luen Tiklin, mutta nyt on muita suunnitelmia ja myös joitakin omia vanhempia kirjoja suveksi ja sitten dekkarinälkäni on kasvanut ihan äärettömiin mittoihin.

      Kirjan tuntee siitä, että se on kovakantinen, sivut ovat hyvästä paperista ja se antaa lupauksia jostain elämää suuremmasta.

      Poista
    2. Tarkoitat varmaankin Paha paikka -teosta. Ei sitä minulla ei ole, tämä luvussa oleva on Katherine Pancolin Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin. Odottelen innolla Pahan paikan arviotasi, taitaa olla herkkua tulossa =)

      Olet niin oikeassa, kovakantinen on oikea kirja!

      Tänään on sitten lauantai. Mahdottoman upeaa lauantaita teille sinne ♥

      Poista
    3. Birgitta, just sitä. Tosin nyt menee sekä tietokirja että eräs lukijasuositus, sitten ehkä Paha paikka. Joka tapauksessa luen sen, sillä en päässyt selville mitä luin kun luin Flynniä ensimmäisen kerran, mutta en pystynyt lopettamaankaan eli kai se sitten on ainakin kiinnostavan kirjan kriteeri;)

      Maanantaisurulliset oravat!

      Yes!

      Kiitos samoin sinulle! Kohta istutan jotain, mitä en ikinä ennen...Kerron sitten myöhemmin.

      Poista
  14. juu, Barnaby ja minä oluella samassa pubissa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, älä käännä veistä haavassa;)

      Poista
  15. Roald Dahlin Lampaalla teurastettu -novelli on erittäin hyvä. Samoin kuin muutkin novellit kirjasta ´Rakkaani, kyyhykyläiseni´.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omapäinen arkeilija, en olee lukenut Dahlilta kuin Matildan. Tämän kirjan jokainen luku alkaa jollakin herra Fikryn kirjasuosikin nimellä ja sitten hän lyhyesti kertoo jotain po. teoksesta tai vaikka novellista, kuten Carverin kohdalla. Minua niin alkoi naurattaa tuo Lampaalla teurastettu...;) Täytynee varmaan hankkia tuo teos kirjastosta, sillä Rakkaani, kyyhkyläiseni kuulostaa vähän Carverilta eli on ilmeisesti ihan muuta kuin mitä voisi odottaa.

      Poista
  16. Erittäin, erittäin suositeltava tuo Rakkaani, kyyhkyläiseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reijo, niin minäkin arvelen, mutta kun mulla on nyt menossa yksi tietokirja ja sen rinnalla SINUN edellinen suositus...;) No, otan tuon kirjastosta, sillä nimikin jo kertoo, että kirja on mun juttu ja sitten tykkäsin siitä kun se nainen tappoi sen miehen sillä lampaanviululla ja sitten...;)

      Poista
  17. Oletko Leena lukenut `Elämän mittaisen lukupiirin´?

    Todellisuuteen perustuva kirja, jonka myötä omaan listaani tuli joukko uusia luettavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kattojen yli, en ole , mutta kiitos vinkistä. Laitan ylös listalle, jonne vien niitä, jotka pitäisi ehtiä tässä elämässä lukea.

      Kiinnostavaa!

      Poista
    2. Ja blogisi innoittamana luin myös Tuulisen saaren kirjakauppiaan. Pidin kirjasta, mutta se jäi omalla kohdallani niihin, joihin en palaa.

      Poista
    3. Tämä kirja tuli minulle oikeaan aikaan:Miten uskomattomasti tuo asia vaikuttaakaan...Kirjan loppu oli liian nopea ja minusta kuin väärin. Muuten pidin, mutta ei tämä ole niitä, joita luetaan aina uudelleen ja uudelleen, kuten eräs Bo Carpelanin teos tai vaikka Pelon Jokapäiväinen elämämme.

      Poista
  18. Leena: Elämän mittainen lukupiiri. Tavattoman hienosti kirjoitettu, tositarinaan perustuva.

    Luettavien lista tämän kirjan jälkeen vaan pitenee,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kattojen yli, sehän on sitten kai kuin mun elämä;)

      Minulla on aivan valtava lista, joten nyt täytyy vain yrittää pysyä hengissä, sillä niin monta kirjaa on luettavana ennen kuolemaa. Luulin vihdoinkin pääseväni lukemaan muutaman vanhemman kirjan hyllystäni, mutta taitaa jäädä vain haaveeksi, koska löysin Jayne Anne Phillipsin kirjat...

      Poista
  19. Olit poiminut The Late Bloomerista juuri sen lainauksen, jossa minulla oli hiirenkorva Tuulisen saaren kirjakauppiaassa :). Kiinnostuin The Late Bloomerista kovasti. Viihdyin Tuulisen saaren kirjakauppiaan parissa hyvin, mutta ei se suurta jälkeä jättänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, en pystynyt pidättymään;) Voihan samaakin käyttää.

      Minäkin viihdyin ja tämä tuli minulle just oikeaan aikaan. Vain loppu tuli kuin liian nopeast, töksähtäen, mutta samoin koin Siilin eleganssissa.

      Ainahan voimme muistaa, mitä Siri Hustvedt on sanonut:"Hyvätkin kirjat nohtuvat, kun niiden kannet on suljettu,"

      Poista