keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kasvot uponneina kasteeseen, hänessä viileä...

Kasvot uponneina kasteeseen,
hänessä viileä tuoksu,
niin kuin lapsuudessa, kädet
kulhona pitelemässä pionin päätä,
niin mies piti hänen päätään
onnellisesti, hetken,
ja viileä kaste
kuin kyyneleet kasvoilla,
jotka katsoivat ylös mieheen,
häikäistyneet.

- Bo Carpelan -
Yötä vasten (Otava 2013, suomennso Caj Westerberg)
kuva Tuija

24 kommenttia:

  1. Bo Carpelanin runoista löytyy todellista herkkyyttä.
    Pionin nuppua haluaisi suojella kämmentensä kulholla kuin rakasten ihmisen kasvoja katsellessa. Etenkin sadesäällä, jolloin nuppu painavana nuokahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, ja myös hänen proosastaan. Näin sen käistin. Usko tai älä, minulle ei ole about 400 kasvin joukossa yhtään pionia. Onneksi Tuija tuli apuun. Mutta muistan kun niitä oli ja tulimme viikkojen veneilyreissuilta, miten sade tai jopa kukinnon paino, olivat raskauttaneet kukat maahan asti.

      Poista
  2. Kaunis....,mutta onko runo surullinen...niin mies piti hänen päätään, onnellisesti hetken ja viileä katse.....surullinen on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irmastiina, runojen kaiho, kaste, hyvästit...se kaikki on usein surullista, mutta silitikin häikäistynyttä.

      Poista
  3. :)

    Caj Westerberg on erinomainen suomentaja, on suomentanut myös Tranströmeriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös Pentti Saaritsa on erinomainen suomentaja. Westerbergin jäljille vasta lähdin...Pakko tunnustaa, että vaikka luen runoja joka päivä, minulle ei sano mitään Tranströmer.

      Poista
    2. Itsekin olen vain lukenut teoksen Tomas Tranströmer, samlade dikter 1954 - 1996, luin myöhemmin myös suomennoksen ja huomasin sen olevan Caj Westerbergin suomentama,.

      Saaritsa on myös hieno käntäjä :)

      Poista
    3. Jokke, ok.

      Saaritsa on niin monipuolinen ja kääntänyt aina Södergranista Ahmatovaan ja paljon siltä väliltä. Olen aika ihastunut herraan ja taidan seuraavaksi lukea hänen omia runojaan;)

      Poista
  4. Pisarat kukilla on aina niin <3

    Carpelania aionkin lukea nyt kesällä, tosin yhden romaanin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, jotenkin pisaroilla ihaninta...myös luumupuun kukat.

      Minulla on varsin paljon Carpelanin proosa ja signeerattuna 'Rakkaalle Leena-serkulle', mutta luin ne monta kertaa ja paljon ennen blogia. Olen tainnut tuoda blogiini vain Axelin...Hänen viimeisintään minulle ei vieläkään ole, mutta jos se tulee vastaan, niin ostan. Minkäköhän sinä luet...

      Poista
  5. Ihana runo ja kuva ♥

    Kaunista loppuviikkoa ja helatorstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, samaa mieltä ♥

      Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  6. Carpelanin teksteissä on jonkinlaista "menneen maailman" (kauniin ja kadotetun) lumoa. Onneksi mennyt maailma elää suloisina henkäyksinä Carpelanin tapaisten tyyliniekkojen teksteissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokio tuulessa, hyvin havaittu! Ilmankos minä niin hänestä pidänkin. Olisin itse halunnut elää joskus '20-luvulla...Onneksi siis saamme pisaroita menneestäå maailmasta runoiljoiltamme.

      Poista
  7. Voi että. Mitä tähän voi sanoa... todella kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, ollaan hiljaa vaan ja nautitaan ♥

      Poista