perjantai 31. lokakuuta 2014

Yksinäisyys on uskaltamista, ja yö tulee kaikkialla vastaan kuin...

Yksinäisyys on uskaltamista,
ja yö tulee kaikkialla vastaan
             kuin jättiläisen silmä.
Oi, maailman yö,
lokit kirkuvat, kaislat huojuvat:
Meillä on se, meillä on se!
Missä? Jokainen kulkija huutaa kultaiseen valoon,
missä? väsynyt kulkija huutaa,
ja minä tiedän että ne vastaavat: mielen tällä puolen!
tai: kielen tuolla puolen!
Oi maailman yötä,
dahlia paleltuu dahlian viereen,
             syksyn ruostetahra leviää,
vuodet aaltoavat rantaan yhä kuiskaavammin.
Monen veden yli kuljin osuakseni juhannusyönä
                       lapsuudenkotiin.
Yö oli lasinkirkas, menneisyys tuli tapahtumien paikoillle
             ja virtasi epätodellisena.
Vanha pihlajakuja näki tämänkin saapumiseni.
             Kukat tuoksuivat väkevästi:
täällä sinä valmistuit elämään kuin morsian,
             kurkotit kohti tuntematonta valoa,
mitä on tieto, tietoonkin on uskottava, mitä
             on tieto, mitä usko.
Älä selitä minulle,
istu sydämeni puolelle tähtien huimaan kelkkaan
matkalla silmun välähdyksistä täyteen kesään.
Lumet kohoavat auringon hehkusta pilviksi taivaalle
             tuuli vie pajulta kultaisen turkin.
Kohtaa minut,
kuule miten yksinäisyyteni lähestyy sinun yksinäisyyttäsi,
                 ja äkkiä valostuu.
Katso minuun, 
näe satakieli iiriksessäni laulamassa,
niin kuin minä olen nähnyt puhkeavassa metsässä.
Näin nähdään
                       liekissä liekinkuuma, ilmassa ilmanohut,
se on silmiemme kosketus,
silitä onnellista ihoani,
maailman yö ei ole maailmanpimeä,
kuiskaa missä on varma paikka
jonne näin suuren ilon
                       maailmasta poistuttuaan voi jättää.


- Raakel Liehu -
Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi 2014, toimittanut Satu Koskimies)
kuva Hanne

22 kommenttia:

  1. Myös Rakel Liehun Helene on hieno teos. Jäänyt liian vähälle huomiolle Suomessa. Klassikko syntyessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, kiitos vinkistä. Yritän kovasti seurata runomaailmaa, mutta jotain jää aina uupumaan.

      Poista
    2. Helene on romaani taiteilija Helene Schjerfbeckistä.

      Poista
    3. Anna, olen lukenut monta kirjaa Helene Schjerfbeckistä, sillä olen aika intona myös kuvataiteisiin,mutta siis edelleenkin, olen vasta alkanut tutustua Liehun tuotantoon Hannen kautta, joten Helenen mentävä aukko tässä kohtaa. Yritän nousta kaikkiin juniin ja niihinkin, jotka eivät lähde mihinkään, mutta millään ei vain kaikkea ihanaa ehdi. Nyt lähden virittelemään puutarhaan kaamosvaloja...

      Kaunista pyhäinpäivää ja viikonloppua sinulle <3

      Poista
  2. Hui mikä mahtava runo!!
    Siinä on kaikki!
    ihanaa, että toit sen esiin.
    En olisi itse löytänyrt!
    Kiitos...
    Aivan ihana!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, eikö vain. Tätä on toivottu siinä radio-ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla. Minustakin tässä on kaikki, kaikki!
      Sinä innoitit minua kuvallasi, kiitos <3

      Ole hyvä <3

      Poista
  3. Upea ja kaunis, siinä on rakkaus. <3

    Ihanaa viikonloppua Leena. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, juuri niin <3

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  4. Kaunis! Rakel Liehun runoja en juurikaan tunne. Onneksi asian voi korjata.

    Rauhallista pyhäinpäivän viikonloppua teille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, eikö olekin. Runossa on kaikki, kaikki...Minäkin olen aika noviisi Liehun runoissa. Yhden teoksen olen tainnut häneltä tehdä.

      Kiitos samoin teille!

      Poista
  5. Mikä kokonaisuus. Hyvää pyhäinpäivää ja sen aattoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar, Hanne ja Raakel, mikä pari. Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  6. Voi miten kaunista! Harmittelen aina miten vähälle mulla jää aika , jolloin ehtii seurata tätä sinunkin mahtavaa blogiasi, onneksi ehdin nyt piipahtamaan!
    Mistä tuo kaunis kuva, onko se kirjan kansi vai sinun taiteilemasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, kiitos <3 Minä voin vaikka liittyä lukijaksesi, heti kun google sallii minun seurata yli 300 blogia. Minä en tajua, mistä minulle on tullut tuollainen raja, sillä emme ole sellaista asettaneet. Käyn ajalla läpi vaienneet blogit ja sitten tulee uusien aika.

      Ei yksi ihminen voi kaikkeen ehtiä. Minäkin yritän koko ajan nousta kaikkiin juniin ja niihinkin, jotka jäävät asemalle, ei hyvä.

      Klikkaa kohtaa Hanne, sieltä löytyy kuvan tekijä Hannele Salmela. Olen saanut jo kauan tuoda hänen ihastuttavia kuviaan esille blogissani ja niitä näkyy loppuvuotta kohti vielä enemmänkin. Palkissakin taitaa näkyä yksi voimavärityö. Joulun alla näet, millaisen ikonin olen häneltä saanut...

      Hanne tekee kortteja, isoja taidetöitä, ihania avaimenperiä, ikoneita ja nyt mitä viimeksi kuulin, myös sellaisia oveen laitettavia ripustuksia, siis hienoja laattoja vaikka kranssin tilalle. Suosittelen sinua kirjautumaan Virtausta elämään blogin lukijaksi, siellä näet koko ajan kaikki Hannen työt, joista siis osasta syntyy noita edellä mainitsemiani juttuja.

      Kaunista pyhäinpäivää sinulle <3

      Poista
  7. Vahvaa!! Minä sain kesällä Rakel Liehun Helene teoksen, mutta se on vielä lukematta... mistä syystä lieneekään ;-) ...sinä kun saat kirjalistapinoni aina vaan pidemmäksi =)

    Hannen työ on todella sopiva tähän runoon.

    Ihanaa lauantai-iltaa teille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, eikö vain. Oi, minä olen takuulla syyllinen;) Myönnän, myönnän...

      Näen heidät tekemässä yhteistä kirjaa: Raakelin runot, Hannen kuvat <3

      Kiitos samoin teille ♥ Filmiputki oli eilen ja tänään taas...;)

      Poista
  8. Kaunis, vahva runo-kuvapari!

    Hyvää marraskuun alkua sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, eikö vain: Mikä ilo olisikaan nähdä kirjana heidän yhteistyönsä.

      Kiitos samoin sinulle <3

      Poista