Kirjamessut olivat kuten aina jotain aivan muuta kuin mitä olettaisi niiden olevan eli sattui sitä ja tätä hämmentävää ja aina ihania tapaamisia, liian paljon valvomista ja sitten omien rajojen ylittämisiä, joka on salainen paheeni etc.etc. Mutta ihan kaikkein ensimmäiseksi tekisi mieli antaa vähän satikutia
Varistyttö-trilogian kirjoittaneille
Jerker Erikssonille ja
Håkan Axlander Sudqvistille: Naughty boys! JOS, siis jos, he todellakin huijasivat minua etteivät he muka ole he! Kaikki alkoi hyvin viattomasti heti kun saavuimme messualueelle ja minulla oli sattuneesta syystä takana vain kolmen tunnin yöunet, johon syy selviää jutussa myöhemmin. Törmäsin, kuten usein ennenkin jo melkein sisääntulossa
Saraan ja sovimme, että hän,
Katja ja minä lähdemme kuohuvalle yhdessä, kuten jo monta vuotta olemme tehneet. Nyt olimme vain tavallista hiukan aikaisemmassa.
Lumimies oli mukana, sillä on kiva kun on navigoija ja kantaja, että voin keskittyä heittäytymään;)
Sara tai Katja huudahti: 'Katsokaa, tuossa ovat takuulla Varis-trilogian kirjoittajat'. Sara on lukenut vain
Varistytön, Katja ei tietääkseni yhtään trilogian kirjaa, mutta minä ne kaikki, joten olin kaikkein altein. Vähän katselin, että pojat ovat erinäköisiä kun esim. tässä
Otavalta lainatussa ja
Sandy Haggertin ottamassa kuvassa, mutta sitten Katja näytti heidän kuvaana puhelimelta ja Sara kaivoi esiin messulehden, jonka minä sieppasin ja painuin kohti 'poikia' Tarkoitus oli kiittää mahtavasta kirjasta ja ehkä kysyä muutama asia po. trilogian kirjoittamiseen liittyvästä jutusta. Ja saakuti: Unohdin englannin ja aloin puhua ruotsia, joka on minulla saksaakin heikompi. Sain kuitenkin kysyttyä, että ovatko he samat, jotka ovat messulehden kuvassa. Pojat vakuuttivat, että eivät olet. Minä nolona pyytämään anteeksi, mutta eikun palaan pöytään. 'tytöt' vain vakuuttavat, että
'kyllä niiden täytyy olla just ne'. Lumimies taas väitti, että ovat ihan erinäköisiä...Olihan se sitten aikamoista törmätä herroihin Eriksson ja Sundqvist vähän joka raossa ja aina he hymyillen nikkasivat silmää tms.
Kunpa maa olisi niellyt minut!
Lähdimme sitten kera Saran ja Lumimiehen klo 15 kohti auditoriota, jossa oli määrä tavata
Silvia Avallone pressitilaisuudessa. Onneksi törmäsin siellä
Maaria Päiviseen, jonka romaani
Pintanaarmuja teki minuun valtavan vaikutuksen sanoin kuin Maarian runokirja
Sinun osasi eivät liiku. Kuvassa kirjailija ja minä kera Maarian viimeisimmän romaanin
On nälkä, on jano. Oli hurmaavaa tavata Maaria livesti, sillä jos minä olen ylitse tulviva virta, Maaria on pyörremyrsky. Tässä huoneessa sain tuntea itseni lyhyeksi, vaikka en sitä olekaan, sillä molemmat saman tunnin aikana tapaamani kirjailijat olivat pitkiä ja minua kadutti, että korkkarit olivat hotellissa, mutta miten hitossa messuilla voi kulkea muissa kuin pinkeissä tennareissa;) Pidän Maarian tyylistä, sillä hän uskaltaa kirjoittaa kuten eivät muut ennen häntä, uskaltaa heittäytyä tutun ja turvallisen ulkopuolelle ja oikein etsii ennen kokematonta, ennen sanomatonta. Maaria myös tuntee makuni, sillä sain häneltä aikanaan vinkin
Maija Muinosen loistavaan
Mustat Paperit. Liebe Grüsse, Maaria!
Perjantaille olin kohokohdaksi merkinnyt kirjailija Silvia Avallonen tapaamisen. Hänen erilaista Italiaa kuvavaa teoksensä
Teräs on ollut lukuvuoteni yllättäjä. Yllättäjä jo siinäkin mielessä, että yhtä paljon kuin pidän italialaisesta keittiöstä, yhtä vähän löydän kosketuspintaa italialaiseen kirjallisuuteen: Siinä misä Ranska menee ihon alle haluan tai ei, Italia ei sitä tee. Paitsi nyt. Teräs on paras italialainen romaani, jonka muistan lukeneeni. Teräs vei minua, se vei miestäni, se vei parasta ystävääni. Ja parhaan ystäväni viisitoista vuotias tytär piti kirjasta niin että kun sen aloitti, jätti lukemisen vasta kun viimeinen sivu oli kääntynyt. No, silloin minä sain sen idean. Päätin lausua Silvialle tervehdyksen italiaksi. Hyvin pian huomasin, että non 18 tuntia italianopintoja ei anna moiseen valmiuksia, joten otin yhteyttä Italissa asuvaan ystävääni
Tuuli Piuholaan, jolta sain sydämellisesti apua. Hän jopa soitti minulle ja opetti muutamia ääntämisjuttuja. Juu, valvoin edellisen yön lyhen italiankielisen tekstini takia. kun olisin kipeästi tarvinnut pitkät kauneusuneni ennen messuhulinoita.
Molte grazie, Tuuli!
Carissima Silvia,
vorrei ringraziarti del tuo interessantissimo libro, il quale da ai lettori la possibilità di vedere I'Italia da un nuovo punto di vista.
Noi adesso possiamo vedere dietro queste belle immagini e quasi vivere, assaggiare, sentire il profumo e conoscere un'Italia diversa.
Amo il libro "Acciaio!, e lo fanno anche i miei lettori adulti e giovani. La figlia quindicenne di una mia amica ha letto il libro e l'ha amato.
Gli adulti avuto la stessa sensazione."Acciaio" è vero, sensible, passionale, ma prima di tutto, uno dei migliori libri abbia mai letto prima. Silvia, tu ce l'hai fatta!
Hyvä Silvia;
haluan kiittää sinua mitä kiinnostavimmasta kirjasta, joka antaa lukijoille uuden näkökulman nähdä Italia. Nyt me voimme nähdä kauniiden kuvien taakse ja melkein elämme, maistamme, haistamme ja tunnemme erilaisen Italian. Rakastan Terästä ja niin tekevät myös lukijani aikuisista nuoriin. Ystäväni viisitoistavuotias tytär luki kirjasi ja rakasti sitä. Aikuiset kokevat samoin. Teräs on tosi, herkkä, intohimoinen, mutta ennen kaikkea se on yksi parhaista kirjoista, joita olen ikinä lukenut. Silvia, sinä teit sen!
Oi, Silvia Avallone on paitsi lahjakas, myös hurmaava kaunotar. Lumimieskin kieppui siinä eturivissä vieressäni ja kun kysyin myöhemmin, että 'eikö ollutkin Silvia hurmaava?', hän totesi: 'ihan meidän Merin näköinen.' Isät ja tyttäret...;)
Lauantaina tapasin kirjailija Raili Mikkasen messuilla jo ennen puoltapäivää, sillä halusimme rikkoa normeja eli skoolasimme jo 11.45 kuoharia. Muutamat Railin tutut kuittasivat ohimennessä tyyliin: "Hyvä tytöt, noin sitä pitää" tai "Nyt jo aloitatte: Hyvä!" Olen tavannut Railin varmaan melkein joka vuosi messuilla ja seuraavalla kerralla tarkoitus on lähteä kaupungille syömään ja ottaa mukaan pari muuta naishenkilöä, joista toinen on minulle henkisesti hyvin läheinen kirjailija. Raili saa minut aina nauramaan ja minä hänet! Kiitos Raili♥
Piti vielä kertomani perjantaista sen verran, että tapasimme kuoharin kilistelyn merkeissä viehättävän Birgitan ja hänen charmöörin miehensä. Aika kului kuin siivillä. Kiitos Birgitta&Ari! Yllä siis Birgitta ja minä Arin kuvaamana. Lumimies oli soittamassa hotelliin ja siirtämässä pöytävaraustamme myöhemmäksi;)
Perjantaihin mahtui myös nopea tapaaminen Claes Anderssonin kanssa: Hän on niin kiinnostava ja häneltä saatte lähiaikoina jotain...
Samaiseen perjantai-illan kruunasi saada hetki tavata kirjailija Anja Snellmania, jonka kanssa tunnen vahvaa sieluyhteyttä. Kun luin Snellmanin Pääoman koin paljon samaa kuin lukiessani Siri Hustvedtin Vapiseva nainen. Kumpikin kirjailija laittoi itseensä likoon ja kipua miettimättä: Minä arvostan tuollaista rohkeutta.
Anna-lehdessä numero 42 oli loistava Elisa Hurtigin haastattelu Anja Snellmanista "Olisin itsekin tarvinnut terapiaa". No, kukapa meistä ei, sillä elämä on kova leikki...Juttu oli niin hyvä ja Mirva Kakon ottamat kuvat Anjasta koskettavat, että ihmettelen, miksi esim. sivun 29 kuva ei ollut kelvannut vuosikausia tilaamani lehden kanteen, vaan kannessa oli joku Mari Perankoski ja hän liittyy jotenkin johonkin Putoukseen...Never heard!
Railin tapaamisen jälkeen nopeasti kävin moikkaamassa muutamia tuttuja kustantajia ja sitten lounaalle hauskassa seurassa, jossa aina puhetta koirista ja kirjoista, kirjoista ja koirista. Lounaan jälkeen siirryimme Lumimiehen kanssa viini&ruoka -osastolle ja meidän oli tarkoitus löytää Israelissa asuvan ystäväni Jaelin veli joka tuo monenmoisia herkkuja Italiasta. Löysimme komistus Leon Anckerin ja saimme maistella herkkuja. Kotiin lähdimme mukanamme hyvää oliiviöljyä, parmankinkkua ja mahtavan makuista juustoa, jota aiomme nauttia pyhäinpäivänä, jolloin katsomme talleenteelta brittisarjaa Syrjäinen maa. Leonin maahan tuomat moninaiset herkut löytyvät täältä
Kuten kaikkina kirjamessuvuosina, niin tänäkin vuonna olin tilannut pöydän kahdelle ravintolaan, jossa nautimme kirjaystäväni kanssa jumalaisen herkullista kantarellikeittoa kera tuoreen leivän ja upean valkoviinin. Sen jälkeen vielä lasilliset ritisevän kuivaa kuoharia, kynttilän liekin lepatusta, nautittavaa keskustelua. Yllättäen ystäväni antoi minulle erotessa kirjan, jossa on blancot sivut. Näyttää jotenkin ihan mun jutulta...sitten kun on aikaa. Kiitos♥
Ja sitten siirryimmekin pienen ryhmän kanssa syömään illallista, nauttimaan naurusta, herkuista, viinistä, saada vain olla ja kuunnella, kuinka...
Tänään heti kotiinpäästyä nautimme messuilta ostamamme Apfelstrudelit kera jäätelön ja teen. Nyt ehkä ensi yönä uni maistuu ja huominen on takuulla Ruhetag!
kirjamessuterveisin
Leena Lumi
Ja tällaista oli viime vuonna eli Terveisiä kirjamessuilta 2013
Sulla on ollut antoisa messureissu. Itse olin vain lauantaian messuilla ja olen vieläkin ihan poikki. Onneksi täälläkin Apfelstrudel auttaa toipumiseen...
VastaaPoistaLammas, kiitos oli. Arvaa vaan, olenko poikki: En jaksa purkaa tänään laukkuja, sillä halusin tehdä tämän jutun ehdottomasti tänään. Kohta tuutulullaa ja pitkät unet. "Tomorrow is another day."
PoistaAi sinullakin;) Minä uskon, että Apfelstrudel auttaa kaikkeen!
Päätin sinun ja muiden messutunnelmointia lukiessani, että ensi vuonna minäkin vihdoin. Turunkin messut ovat aivan mahtavat ja niille on helppo päästä, mutta kyllä Helsinkiinkin on päästävä ensi vuonna.
VastaaPoistaVakuutuin entistäkin enemmän siitä, että Teräs on luettava (se on kyllä jo kirjastosta lainassa, mutta lukeminen on jäänyt hieman muun elämän jalkoihin).
Annami, kun siellä alkaa käydä, siitä tulee ihan must tapahtuma vuoteen! Minulla on huono omatunto Turun suhteen, mutta ne ovat niin likekkäin Hesan kanssa, että teksi tiukkaa. Pe aamuna lähdetty ja myöhäisiltapäivänä nytkin kotona. Pakaasit vielä purkamatta ja saavat ollakin huomiseen.
PoistaTeräs on luettava: Anna se itsellesi, että luet sen. Joskus se muu elämkin on otettava mukaan, annettava sille tilaa.
OI miten ihanat messupäivät sulla on ollut! Ihana kuva Maariasta ja sinusta ja bravo,donna Leena,tuosta hienosta italiankielisestä puheesta;Silvia oli varmaankin otettu;D Ja kiva että tapasit veljenikin:) Hänellä on tosiaankin ihania herkkuja Italiasta;kesällä toin palasen hurmaavan hyvää juustoa mukanani tänne;D
VastaaPoistaJael, olisitpa ollut mukana! Maarain tapaaminen oli ihana yllätys. Silvia oli aika ihanasti otettu. Reima seurasi Silvian silmiä ja ilmettä ja sanoi, että hän kuin eli joka sanan, minkä sanoin. Silvia niin bella ja kaikkea...
PoistaHerrajee mikä komistus sun veli on;) Syödään kuule pyhäinpäivänä vähän herkkuja. Minä en edes tiedä, mitä juustoa meillä nyt on, me valittiin se maistelemalla ja tietty R. halusi parmankinkkua;)
:D
PoistaJuu, juu.
PoistaEn tainnut pyytää hänen sähköpostia, joten laitatko tämän jutun linkin hänelle, kiitos.
Niin ja ihanat tapaamiset blogipersoonien kanssa,kuten BIrgitan kanssa,Hän oli varmaankin yhtä persoonallisen sydämellinen livenä kuin blogissakin.
VastaaPoistaJael, Birgitan ja hänen hurmaavan miehensä kanssa ei meinannut lopua tulla. Birgitta on just sellainen, mutta hänessä on myös salattuja pohjavirtoja...,joita nyt tutkimme yhdessä hänen kanssaan yhden testin kautta;)
PoistaLeena oli niin mukava tavata! Hieno puhe Avallonelle! <3 Kuvapuoli hoidettu. Siis törmäilitkö Varistyttö-herroihin lisää? He muuten esiintyivät sinä päivänä myös, kun "nähtiin" heidät.
VastaaPoistaSara, kiitos samoin. Kiitos, mutta usko pois: Sinäkin autoit siinä! OK,kiva;)
PoistaNo ne oli koko ajan siellä, missä mulla niitä tapaamisia ja mm. kun Railin kanssa nautimme kuoharia jo ennen klo 12, niin siinä naureskelivat samassa paikassa, missä silloinkin ja muutaman kerran ohikulkiessa, Olisi pitänyt käydä kunnon keskustelu, uskaltaa uudeestaa, mutta VOIDAANKO ME VIELÄKÄÄN OLLA VARMOJA....;) Tiesin, että heillä on esiintyminen jollain lavalla klo se ja se, mutta en vain ehtinyt kaikkea, kun meillä oli vielä tuo viini&ruoka, Jos olit siellä, tiedät sitten kuinka asia on. Kunpa olisin voinut tulle sinne sanomaan, että kiusaavat tolleen...
Oli ihana lukea messumatkastasi.
VastaaPoistaUnlema, kiitos <3
PoistaLeena, sinä nyt vaan olet sellainen energia- ja naurupakkaus, että siitä saa seurakin puhtia pitkäksi aikaa. Kiitos <3 :) Ja oli siinä pikkuisen asiaakin joukossa, ei häiritsevästi sentään.
VastaaPoistaRaili, onneksi muut näkevät mut vain silloin kun on menossa energiapiikki, Kiitos itsellesi <3
PoistaMeillä oli sopivasti asiaa.
Leena ajattele, miten monta hienoa tarinaa rikkaampana jälleen!
VastaaPoistaOnni on ystävä, kynttilän liekki ja keskustelu.
sydän,sydän,sydän
Valkoinen Kirahvi, vähän kuin matka: Ensin sitä kaipaat, sitten reissussa vähän väsyt ja rähjäännyt ja sitten vähän ajan kuluttua huomaat, miten paljon siitä jäi muistoja, joita ei syö koit eikä inflaatio.
PoistaJuuri sitä <3
sydänsydänsydän...
wau! .... ja montako uutta kirjaa mukana? ;)c
VastaaPoistaKikka, wau. Hyvä kysymys: Noin kymmenen...;)
PoistaNyt olisi kirjamessut melkein ollut minunkin saavutettavissani, mutta ohi menivät tälläkin kertaa. Ehkä sitten ensi vuonna...
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, aina tulee uusia junia, joihin nousta.
PoistaLuin tämän messuläähätyksen jälkeisessä tilassa, joten pääsin nii-ii-iin hyvin kirjoituksesi tunnelmaan. Ihastutti kovasti tuo Silvialle esittämäsi kiitos ja sitten ne pojat ja poikien huijaukset. Pojat on! Kiitos Leena ihanan leenamaisesta raportista! Toivottavasti törmätään ensi vuonna. Pyydän sit sulta nimmarin. :)
VastaaPoistaOmppu, tiedätkö, olen vieläkin ihan pyörryksissä;) Aion nukkua 12 tuntia eli aika myöhään menee huomenna.
PoistaKiva kuulla, että se oli sinustakin kiva yllätys. Siinä meni päivä ja yö, kun mun italian pohja on niin heikko. Halusin vain yllättää.
Pojat tarttisi tukkapöllyä! Mulla olisi ollut pari kysymystä. Eihän millään voi ehtiä joka lavalle kuuntelemaan kaikkia. Joskus tuntuu, että tuolla pitäisi olla torstaita sunnuntai-iltaan asti.
Ole hyvä vain. Nämä on joka vuosi erilaisia, kun ikinä mikään ei mene just kuten on ajateltu ja siinä taitaa hauskaa ollakin. Ole hyvä <3
Juu, ja minä pyydän sitten sulta!
Miten hengästyttävät ja hienot kirjamessut! Jotenkin messukokonaisuus miltei mykistää ja saa kuitenkin niin puheliaaksi. On aika ihanaa väsyä kaiken koetun äärellä.
VastaaPoistaMinua hieman huvittavatkin nuo Varistyttö-trilogian kirjoittajat, jotka kyllä ansaitsisivat satikutia! Minähän heidät tunnistin ja olin kyllä niin ihmeissäni, kun sanoivat etteivät ole he. Aloin jo epäillä itseäni. Mutta onneksi olin oikeassa ja luulen, että tästä saa vielä monet naurut.
Ehdin kuunnella Silvia Avallonea Akateemisen osastolla, mutta olisi ollut mukava ehtiä tuonne pressiin. Hieno puhe.
Kiitos vielä messujen aikaisista. Ja syystunnelmaista alkavaa viikkoa. <3
Katja, täysin samaa mieltä.
PoistaTukkapöllyä minulta nyt saisivat! Olisit sanonut minulle, että unohda ruotsi ja paukuta englannksi, Katsos olin virittänyt itseni vain siihen puheeseen italiaksi, eikä päässä syttynyt lamppu, että nyt pojille kyytiä enkuksi. R, myös hämäsi, kun hän hoki koko ajan, että eivät näytä muka samalta kuin siinä sun telefoonissa;) Takuulla 'he' eivät tätä onnistu minulle toista kertaa tekemään. Olisin siinä voinut kysyä pari kysymystä, kun heillä ei ollut kiire minnekään ja ei ollut ruuhkaa.
Olisitpa ollut siellä. Oli kiva kun Sara istui takanani ja R. vieressä: Tuntui tutummalta. Kiitos <3
Kiitos samoin. Kiitos samoin sinulle <3
Olet ottanut messuista kaiken irti, kuulostaa erittäin antoisalta.
VastaaPoistaCheri, kun täältä harjukaupungin saarelta jonnekin lähtee, ollaan menossa mukana pitkään ja sataa;)
PoistaHuumoria noilla ruotsalaisilla. :-)
VastaaPoistaJa wow mikä veli Jaelilla! Sulla oli täydellinen viikonloppu. Nyt kyllä yritän ensi vuonna päästä, kun tänä vuonna ei onnistunut Frankkun eikä Helsingin messuille pääsy.
Allu, kyllä, mutta kyllä minä silti nyt niille huumorit näyttäisin;)
PoistaNo älä muuta sano;) Kiitos kyllä: Kaikkea monipuolisesti etten vaan ehtinyt ikävystyä. Tietysti yrität ensi vuonna tänne kirjamessuille, kun me ollaan silloin tulossa Itävallasta palatessa teille!
Ai meinaat ensi vuonna lintsata???
PoistaJuu, syksyllä. Lähtö syyskuun lopulla, mutta voihan se olla, että jos joku asia sitä siirtää, lähdemme viikon tai pari myöhemmin. Ihan oikeesti siis, jos olemme 3 viikkoa, ja R. pääsee tapaamaan Helmutia Slovakiaan, sitten palatessa minä pääsen sun tykö;) Mutta me ehditään tätä vielä meilata muutenkin, mutta nyt näyttänee siltä, että voisimme jossain tavata, sielllä tai Suomessa. Alkoi vain vähän huvittaa, kun just mietimme tuota reittiä ja pääsin sanomasta, että 'nyt vihdoinkin Allu paluumatkalla'.
PoistaLuultavasti sait messuilta enemmän irti kuin moni muu kävijä. Olisi pitänyt itsekin tehdä parempi etukäteissuunnitelma. Jälkitunnelma oli kuitenkin, että olipa antoisat messut.
VastaaPoistaVaristyttö-trilogia on muuten tarjouksessas Suuren Suomalaisen kirjakerhon jäsenille, 60 euroa.
Between, arvaas mitä: Meidän perheen järki teki meille tapahtumakartan, mutta siitä ei toteutunut mikään muu kuin tuo auditorio eli Avallonen tapaaminen tismalleen. Nyt on mielessä pieni väreily, että pitäisikö sitä vain antaa hetken viedä ja olla suunnittelematta mitään eli oli aika hauskaa. Toisaalta minua jäi niin jurppimaan eli se ainoa, mistä yleensä ostan viini&herkku-messujen lisäksi eli vanhat kirjat jäi tapahtumatta ja sen lisäksi olsin halunnut tavata Don Rosan ja sitten nuo ruotsalaiset vitsailijat olisin saanut kiinni heidän esiintymislavallaan ja olisi ollut mun vuoro vähän vitsailla;)
PoistaSiis kuten huomaat, vaikea sanoa kumpi on parempi, mutta jo ehdottomasti vaikka haluaa nähdä ja kuulla Don Rosan livenä ja on siitä jo kahdesti jäänyt paitsi, se ei onnistu ilman lukujärhestystä, josta sitten pitää myös kiinni.
Tuo trilogia pitää lukea yhtenä! En ajatellut, että sinä lukisit kovimman luokan dekkareita, mutta enhän tunne sinua livesti..., mikä asia miedän täytyy jonain vuonna korjata. Varistyttö oli rankin, Unissakulkija paras ja Varjojen huone yhteenveto, joka jätti paljon auki...Tuo kokonaishinta on minusta näin uudesta ja suositusta trilogiasta aika vähän. Minun mielestäni.
Göteborgin kirjamessut neljä päivää mut en mä niin kauan... kiva kuunnella niitä kansainvälisiä, Nobelpalkinnon saajia. Märta Tikkanen ja Sofie Oksanen usein (?) Göteborgissa,. myös Erica Jong kirjoittanut kirjaani ♥
VastaaPoistaHannele, Helsingin kirjamessut NELJÄ päivää.
PoistaMinä vein kerran yhteen Carpelanin tilaisuuten kaikki hänen kirjoittamansa omat kirjani ja hän signeerasi ne hyvin kauniisti.
<3
Ihana Leena, eilen jo nautiskelin tämän postauksen. Että nauratti tuo itseironia Varistyttötrilogian kirjailijoihin törmätessä. :)
VastaaPoistaHyvin vedit italiaa tiedän sen ja tuohan oli pitkä puhe. Teräs niin lähtee ensi viikolla reissuun mukaan, siinä ehtii älyttömän pitkillä lennoilla kirjasta nauttia. Mikä parasta jos kirja vie, niin muuta tekemistä en lennolle kaipaa. Ja Peter Jamesia lähtee matkaan myös. :)
Selvästi ollut taas mahtavat messut ja hui sinun 3-tunnin unia, onko tänään väsyttänyt kovasti?
Kirjamessuilla niin mukavaa, että siellä kaikkia ihania herkkuja kotiin vietäviksi. :) Oli kuulemma tänä vuonna aika Italiapainotteiset nuo herkkuosastot. :) Mikäs sen ihanampaa, vaikka olen kyllä mielettömän voimakkaita brittiläisiä vahvoja Cheddarjuustojakin sieltä ostellut.
Ihanaa alkavaa viikkoa ihanaiselle Leenalle. <3
Ja hei nyt hammastahnajuttu meikäläien blogissa ja arvontaa, kolme voittaa jopa tahnoja, laitan tähän linkin, niin voit lukaista http://minakokeski-ikainen.blogspot.fi/2014/10/yotuel-maailman-parhaat-hammastahnat-ja.html
Lisäksi sivulla on vielä Yotuelin mainoslinkki ja sitä klikkaamalla pääsee vielä Yotuel sivustolla olevaan arvontaan mukaan. :) Vink vink. <3
Tiia, mutta se vaan oli niin epistä, että olisin voinut tukistaa;)
PoistaSe on pitkä ellei oikeasti osaa puhumaansa kieltä. Luulin ensin, että voin tehdä sen englanniksi, mutta sitten kuulin, että Silvia ei sitä ymmärrä, joten päätin: "Yrittänyttä ei laiteta." Se on sulle fantastinen matkakirja. Peterin seuraava taitaakin olla jo hyvin hurja, en sano vielä, minkä osalta;) Odotan sun matkapostauksia, sillä tiedän, että ne eivät voi olla mitään tavanomaista!
Eilen väsytti ja kovasti, mutta silti tein vielä tuon jutun. (Meilaan sulle vielä tänään...)
Me nautimme just äsken vielä Apfelstrudelia jäätelöllä kera iltapäiväteen. Onneksi tuota herkkua ei ole aina saatavilla. Saksan ja Itävallan reissulla nautin joka päivä Apfelstrudel mit Vanille Eis kahden viikon ajan. Jos se on ensi vuonna kolme viikkoa, minun on ihan turha ihmetellä, miksi kotelomekot puristavat. Italia oli tämän vuoden teemamaa sekä kirjoissa että herkuissa. Meillä on viikon ostoksissa aina neljä juustoa...
Kiitos samoin ihanaiselle Tiialle<3
Ok, kiitos vinkistä!
<3
P.S.
VastaaPoistaIllalla meneen kuunteleen yhtä kirjallisuuden professoria joka kirjoittanut ihan uuden kirjan Virginia Woolfin kävelyistä Lontoossa ♥
Hannele, hurjaa, miten kiinnostavaa <3
PoistaKiitos tästä hengästyttävästä raportista! Ehkä pääsen Turkuun tai tuonne ensi vuonna!
VastaaPoistaHelena, ole hyvä;) No mikset pääsisi. Jos olemme siellä vaikka kaikki eli Allu kans', Miten harmi kun Jael ei asu Suomessa....
Poista♥
Olipas kiva käydä kirjamessuilla kanssasi tämän bloggauksen kanssa ;) Voi ihanuus mitkä korkkikset on tuolla Silvialla. Muuten jos et ole lukenut italialaisen Paolo Giordanon kirjoja, niin suosittelen niitä. Kiitti tästä kivasta jutusta ;)
VastaaPoistaMai, kiitos <3 Ja mun olivat hotelissa, sillä en kertakaikkiaan jaksa sitä päivää siellä enää korkkareissa, ne vain illalla. Kiitos vinkistä. Ole hyvä <3
PoistaVoi miten ihana bloggaus ja mitä kuvia! Mua harmitti olla oman kännykkäkameran varassa ja laatu olikin rokahtavan rosoista :)
VastaaPoistaMitäs ihmettä ne Varispojat sillai? Ujoilta vaikuttivat, ehkä se tupakka siinä antoi uskallusta paljastaa ketä olivat. Tosin me suorastaan hyökkäsimme kimppuun, eikä siinä karkuun olisi päässytkään :D
<3
Ps. Harmittamaan jäi kun ei tavattu ja Avallonekin jäi näkemättä. Onneksi sain lukea kuulumisia täältä.
Annika, kiitos<3 Minulla on nyt se etu, että valokuvaaja kolmella(sic!) kameralla kulkee mukana. Yksi on tietty just R:n kännykkäkamera, sitten mun pinkki ja ipad.
PoistaSe ei olisi variksenpojilta onnistunut ellen olisi kerrankin menyt niin hämmentyneeksi, että unohdin voivani puhua englantia;) Kai heissä sitten sitä jotain outoa karsimaa oli kun mulle niin kävi ja yritin ruotsia, vaikka se on ruostunut kielistä rankimmin vähän tarpeen takia. Olisin minäkin voinut lähteä niiden kanssa röökille, poltan viisi savuketta vuodessa, joten nyt olisi ollut just sen paikka. No, enhän minäkään yleensä peräänny, mutta kun R. jankutti, että eivät ole samat kuin messulehden kuvassa ja Sara ja Katja olivat toista mieltä, mutta hekin vähän epäröivät. No, tulipa koettua jotain uniikkia!
<3
Siis ihme juttu, että et tullut Avalloneen.Silvia on todellakin jotain enemmän. Miten yhdessä ja samassa naisessa on sellainen lahjakkuus ja kaiken huipuksi hän on ihan kaunotar. Aloin katua kesken jättämiäni italian kursseja, kun kuuntelin häntä. Mutta tulee uusia messuja, uusia tilaisuuksia.
Olipa mukava lukea messuilustasi :) Minä en vielä tänäkään vuonna päässyt tuonne, mutta kyllä minä vielä jonain vuonna pölähdän paikalle!
VastaaPoistaJopa oli ruotsalaiskaksikko hassulla tuulella, kun tuolla lailla jekuttivat! Hyi heitä ;) Mahtavaa, että tapasit myös Maarian, hänet minäkin tapaisin mielelläni! Hänen uutuuskirjansa odottelee lukemistaan, varmasti taas vavahduttava lukukokemus luvassa!
Villis, saat nauraa;) Kiitos <3 Sinä oikein yllätät sitten.
PoistaEikä ollut edes aprillipäivä. No, he kulkivat onnensa ohitse, sillä olisin tehnyt heistä erilaisen haastattelun ja pojat olisivat saaneet liisää ilmaista mainosta. Se oli sattuman satoa, sillä hänellä oli just tilaisuus päättymässä auditoriossa, jossa Avallonen tilaisuus oli alkamassa. Olemme meilailleet, joten voin sanoa, että hän on just oma itsensä. Vain hänen pituutensa yllätti, joten meistä vierekkäin otettu kuva olisi kaivannut minulle korkokenkiä jalkaan, mutta eihän niillä jaksa messuja koko päivää kulkea. Se odottelee minuakin, ja se odottelee myös lukurauhaa, itseasiassa minulla nyt 3 kiinnostavaa odottaa lukurauhaa ja ne ovat kaikki verrattuna toisiinsa niin erilaiset. Sitä ennen vaikka dekkari tai kaksi, mutta sitten...Luen kaikki arviot Maarian kirjasta vasta kun olen oman juttuni tehnyt;) Messuilta tuli yllättäen paljon uutta luettavaa.
Huh, melkoinen tämä kirjasyksy :) Minulla on pari uutuutta kesken ja muutama odottamassa vielä vuoroaan enkä tiedä missä välissä ehdin ja voin lukea :D Mikä ihana tilanne, lukemista vaikka kuinka paljon <3 Ja totta, Maarian kirjalle pitää ehdottomasti olla oma rauhallinen lukuhetkensä, jos vanhat merkit pitävät paikkansa sitä ei lueta kevyesti tai vaikkapa olohuoneessa perheen touhutessa ympärillä. Sama juttu, minäkin luen tuosta arviot vasta kun olen itse lukenut kirjan. Minäkin olen meilaillut Maarian kanssa ja siksi olisikin ollut kiva tavata ihan livenä. Joku toinen kerta sitten. (Mistäköhän johtuu, että minäkin olen kuvitellut hänet lyhyemmäksi :D )
PoistaVillis, syksy yllätti, sillä aluksi tuntui, että 'ei mitään uutta kirjarintamalta'. Kuule, minäkään en tiedä, mistä otan ajan. Ellei nyt olisi menossa arvonta, ottaisin viikon lukuloman kirjablogistani voidakseni lukea! Huomaathan, että tässä on jotain huvittavaa. No, seuraavalla viikolla lähdemme pitkäksi viikonlopuksi äidille länsirannikolle ja siellä ei toivoakaan lukurauhasta. Olen kauhuissani, sillä tiedän jo, mitkä minun on must luetttava tänä vuonna. Ehkä otan viikon lukuloman marraskuun lopulla tms. // Minä en voi lukea Maariaa muuta kuin niin, että olen kuin autiolla saarella. Hänen runokirjansa luin niin ja moneen kertaan ja sekosin nin, että kun vastailin ensikommentteihin, en ollut vielä oikeasti palannut, vaan olin Maariassa. Tämä voi olla outoa jollekin, joka ei antaudu Päiviselle sataa, mutta sinä kyllä teet sen. En ole mikään sokea Maarai -fani, sillä hänen yhden kirjansa lähetin muualle ja kerroin Maarialle meilissä, että ei laske minuun. Pintanaarmuja sitten senkin edestä. Maaria on mielettömän rohkea, sillä hän uskaltaa kirjoittaa, mitä muut eivät uskalla edes ajatella. Ja toisaalta, hän kirjoittaa myös sairaan kauniisti!!! "Nuku rauhassa, nuku/ kauniita unia/ (en näe enää, näe!)/ anna anteeksi hauraat hetket/ joina olin kova/ rakastin kuin/ valoa/ ja sinä olet valon läpi..." tai "iltaisin täällä kuunnellaan musiikkia/ joka lähtee rintojeni välistä/ äidinmaitounesta/ käsieni lämmöstä sinun silmiesi takaa vitivalkoisesta metsästä"
PoistaMaaria on kiitettävän helposti lähestyttävä ja hän osaa myös itse olla aloitteentekijä ei kirjoittele vain hyvää päivää kirvesvarta, vaan lukee myös toista, ei vain itseään.
Aina tulee toisia kertoja.
Hän on näyttänyt niin pieneltä kaikissa kuvissa ja jopa jossain tv-ohjelmassa, että tavatessasi hänet, yllätyt;)
Jännä, että on kiinnostavaa luettavaa paljon tiedossa. Ennen ja jälkeen Maarian tekstin on harkittava tarkkaan, mitä silloin lukee. Etenkin jälkeen, sillä kaikki on sen jälkeen helposti laimeaa, laimeaa...
<3
Leena, tämä on kyllä hauskin kirjamessuraportti, niin hurmaavan chick lit! ;) Pinkit tossut - söpöt!
VastaaPoistaHieno puhe Silvia Avallonelle!
Minä en ole saanut aikaiseksi vielä mitään bloggausta. Messuilla koin paljon mielenkiintoista, mutta sen jälkeen tuli taas elämään vakavuutta, josta kerron, kun kykenen. Nyt ei oikein kirjoitus suju. Käyn vain lukemassa toisten kokemuksia. Kukaan ei näytä käyneen niissä missä minä: Hassan Blasim ja Sirpa Kähkönen pakolaisuudesta sekä Johanna Korhonen, Jani Toivola ym. seksuaalisesta tasa-arvosta. Minua vetävät aina nämä ihmisoikeusaiheet.
Marjatta, hah-hah;) Satavarma, että kirjamessuilla nautin! Itse asiassa tähän tyyliin syyllinen on yksi kirjailijatar, ainakin hiukkasen ja nyt kyseessä ei ole Raili eli tässä on perinteet kyseessä. Olen heittäytyjä ja halusin yllättää Silvian, vaikka kestin italian opiskelua vain 18 tuntia...Ilmeisesti minua vaivaa se, että annoin periksi, sillä yleensä en sitä tee ikinä.
PoistaOstin noita tossuja kahdet, nyt sitten en ostakaan kenkiä vuoteen eli Imelda Marcos on kuollut.
Oih, nyt minussa huojahtaa, sillä toivon niin...tiedät kyllä mitä♥♥♥
Sentään jaksat lukea minunkin hassutteluja. Olisin käynyt Don Rosalla, mutta taas kaikki meni toisin kuin suunniteltiin. Oikeastaan messuilla ei edes ole aikaa istua kuuntelemassa mitään pitkiä haastatteluja ja miten niistä sitten valita kiintoisimmat. Silvia oli yliveto ja toivon, että kohta saamme hänen toisen kirjansa.
Minua vetävät nyt kolme vaativaa, paksua teosta, mutta koska on eriliata häiriötä tai sitten omaa keskittymiskyvyttömyyttä ilmassa, luen muuta ja joudun ehkä ottamaan kohta viikon lukuloman. On kirjoja, jotka vaativat keskittymistä toisia enemmän. Kolbekin on jo hyllyssä, mutta siitä en tee juttua. Luen sen vain itselle ja kiinnostaa kovasti.
Näen sinusta hyvää unta...<3
Ja: kiitos♥
PoistaBravo, bravo! Bella Leena! Aplodeja ja lonkalta heitettyä italiaa;) hienosta heittäytymisestä ja rohkeudesta pitää puhe italiaksi Silvia Avallonelle! :)
VastaaPoistaSanna, molto grazie! Nauran kyllä itsekin, että mitähän seuraavaksi;)
PoistaNäiden messujen jälkeen on ollut yhtä härdelliä. En ole päässyt kuin pari kertaa koneelle ja sitten on taas viety jonnekin muualle...
VastaaPoistaKyllä oli antoisa viikonloppu tuolla messuilla. Kirjojen ja korttien ja upean tapaamisen lisäksi toin kotiin herkkuja Italiasta. Kiitokset kovasti kaikesta Leena =)
Birgitta, me ollaan nyt leffailtu ja herkuteltu. Tänään vielä caprese ja patonkia uunista (lue: Se Fazerin paistovalmis patonki, joka tulee 11 minuutissa). Sitten lukemista, sillä vuorokausi muualla on jo ollut kuin miniloma. Torstaina taas pakkaamme...
PoistaKiva, että ehditte meidän jälkeenkin vielä herkkuosastolle;) Me tuotiin kotiin sekä Italian herkkuja sekä jotain suosikkimaastani Itävallasta eli Apfelstrudelia. Ostimme matkalla jätskiä sitä varten ja sitten vain teetä ja...Kiitos sinulle <3
Mahtava messupostaus! Ilo lukea :)
VastaaPoista(Luen näitä vähän jälkijunassa, kun kerralla tuli niin monta monelta bloggaajalta, että ähky iski...)
Katri, kiitos, hauska kuulla<3 Marjatan mielestä mun messupostaus oli hauskin eli saa nauraa;)
PoistaLuuletko, että minä olen puoliakaan ehtinyt lukea...Aika on kova valuutta.