keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Åsa Swanberg: Talven makuja

Teistähän nyt varmaan kaikki tietävät, että jouluhulluista hulluin täällä istuu ja kirjoittaa. Eikä se riitä, vaan olen hulluna myös syksyyn, salarakkaani on marraskuu ja joulukuussa olen jo ihan täysillä joulun tunnelmissa. Näihin fiiliksiin sopii mitä parhaimmin kirja jossa: Talvi tulee, on Adventtitunnelmaa, sitten Viimeinkin joulu, lisäksi Talvimaailma, jossa mm. uudenvuodenyö ja ystävänpäiväkin sekä vielä laskiainen.Talvenmakuja kattaa siis todellakin myös ajan ennen joulua ja sen jäkeiset viikot. Super!

Åsa Svanbergin ruokakirja Talven makuja (Vinterns goda, Otava 2014, suomennos Jaana Iso-Markku) on kuin lämmin keitto, jossa tuoksuu suosikkimausteeni sahrami. Koko kirja on hyvin sahraminen muhitetaanpa lämmittäviä patoja tai leivotaan. On sahramilla maustettua hedelmäkakkua, pähkinätäytteinen sahramipitko, sahramitryffelit, sahramipannacotta ja monta, monta muuta. Kirjan upeat kuvat ovat Malou Holmin ja tekevät oikeutta Åsan herkuille.

Talvi tulee sisältää lämmittävien patojen ohjeita ja niistä tekee mieli valita tämä sahramilla maustettu lohipata, mutta koska sen ohje on varsin runsas, tyydymme nyt vain kuvaan:
Sen sijaan voimme valmistaa yksinkertaisen kalapadan Åsan reseptillä samalta sivulta:

4 annosta

2,5 dl vettä
1 kalaliemikuutio
2 dl valkoviiniä
1 verkkopussillinen sinisimpukoita
1 keltasipuli
400 g lohta
1 dl kermaa
suolaa ja pippuria
1/2 sitruunan mehu

Pane vesi, liemikuutio ja viini kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Harjaa sinisimpukat huolellisesti puhtaiksi ja heitä pois umpinaiset simpukat. Silppua sipuli ja kuullota simpukoita hetki yhdessä sipulin kanssa. Leikkaa lohi kuutioiksi ja lisää lohikuutiot ja simpukat liemeen. Lisää kerma ja mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.

Minusta yllä oleva ohje on kuin helppo zarzuela. Sahramia vain mukaan ja silleen...

Padoissa on muuten hurmaava sienigulassi fetakreemin kanssa, tomaattinen kanapata, sinapilla täytetty porsaanlihapata, kasvispata, karibilalainen tulinen katkarapupata etc.

Advettitunnelmissa leivotaan, valmistetaan adventtiglögejä ja pieniä kivoja herkkulahjoja. Nyt leipomukset ovat nimenomaan sahramileivonnaisia ja näin Åsa:

Kun puuliesi tuli ruotsalaisiin koteihin 1800-luvulla, entistä useammat ihmiset saattoivat alkaa leipoa. Mitä leivottiin mieluimmin? Tietenkin vehnäpullia, mielellään sahramilla maustettuja. Siksikö, koska ne maistuivat hyviltä ja olivat kauniita vai koska ne kertoivat perheen asemasta? Vastausta ei tiedetä, mutta nykyisiin pullat ovat osa jouluperinnettä. Ei Lucian päivää ilman sahramipullia.

Pullista ja muista leivonnaisista tarjotaan ohjeita upeilla kuvilla: on adventtikranssia, Luciapullia, pähkinätäytteistä sahramipitkoa ja tällainen houkuttava sahrami-appelsiinikakku:
1 g sahramia
2,5 dl sokeria
2 munaa
200 g huoneenlämpöistä voita
1 appelsiinin raastettu kuori+ 0,5 dl mehua
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja

tomusokeria siivilöitäväksi 
kakun pinnalle

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja leivitä kakkuvuoka. Murskaa sahrami sokeritilkan kanssa morttelissa. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Lisää sahrami ja voi, vatkaa kuohkeaksi. Lisää appelsiinin kuoriraaste ja mehu sekä maito. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja kääntele seos varovasti taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua noin 45 minuuttia. Tarkista kypsyys tikun avulla. Anna kakun jäähtyä ennen kuin kumoat sen vuoasta. Siivilöi juuri ennen tarjoamista pinnalle hiukan tomusokeria.

Pidän Swanbergin kirjan ryhmittelystä, sillä on kuin lähestyisi joulua oikeasti, olisi makumatkalla jouluun. Kauniissa kahden aukeaman tunnelmakuvassa on Viimeinkin joulu ja vuorossa on yksinkertainen juolupöytä, joka järjestyy nyyttikesteillä: käly valmistaa tyrnisilliä (pakko kokeilla!) ja inkiväärillä maustettuja lohirullia, täti pyörittelee neilikkaisia lihapullia, sisko valmistaa hunaja-sitruunakuorrutetun joulukinkun ja kuka ehtii, valmistaa vielä sipuli-anjovispiiraan. Ja kaiken tämän nauttimisen ohella joku on ehtinyt leipoa viikunasämpylöitä, vierrelimppua ja mausteisia spelttipiparkakkuja. Dolcena on joulujuustokakkua ja sahramipannacottaa.

Uudenvuodenyönä nautitaan pienet juustopiiraat kampasimpukoiden kera sekä tunnelmoidaan talven lumosta nauttien:
Jokaisen ruokakirjailijan pitäisi muistaa myös tunnelmakuvat, niitä ruokakirjamaanikot kaipaavat yhtä paljon kuin upeita reseptejä kuvineen. Tähän kuvaan tekisi mieli jäädä, mutta kun juhlat on juhlittu alkaa arki ja tehdään juuripersiljakeitto, lohta juuresgratiinin ja inkiväärimarinoitujen porkkanoiden kera sekä paistetaan appelsiinilettusia ja tarjotaan ne suklaakerman kera.

Ei, tämä kirja ei päätykään ystävänpäivään, vaan vohvelipäivään, joka on Ruotsissa 25. päivä maaliskuuta. Näin Åsa vohvelipäivästä:

Sen sanotaan syntyneen kielellisestä kömmähdyksestä: Neitsyt Marian ilmestymispäivä, vårfrudagen, muuttui kansan suussa vohvelipäiväksi, våffeldagen, ja siitä lähtien ainakin yhtenä päivänä vuodessa on ollut sallittua himoita kermavaahdon ja hillon kera nautittavia rapeita, ruudullisia vohveleita.

Minun ei yhtään tarvinnut miettiä, millaista vohvelia haluan teille tarjota, sillä seuraavassa tulevat ne neljä sanaa, joita en voi vastustaa: Mantelivohvelit kaneliomenien ja jäätelön kera:
4 annosta

vohvelit

50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
2 dl mantelijauhoja
1 tl leivinjauhdetta
0,5 tl suolaa
2 rkl tomusokeria
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 dl manteleita
2 dl kuohukermaa
3 munaa

kaneliomenat

2-3 omenaa
1 rkl voita
1rkl vaaleaa muscovadosokeria
1 tl kanelia

tarjoiluun

turkkilaista jogurttia
vaahterasiirappia

Aloita kaneliomenista. Kuori ja paloittele omenat. Sulata voi paistinpannussa. Paista omenat muscovadosokerin ja kanelin kanssa pehmeiksi. Siirrä syrjään. Sulata voi ja anna sen jäähtyä hiukan. Yhdistä vehnäjauhot, mantelijauhot, leivinjauhe, suola, tomusokeri ja vaniljajauhe. Jauha mantelit hienoksi ja lisää joukkoon. Vatkaa joukkoon myös kerma ja munat. Lisää sulatettu voi. Kuumenna vohvelirauta ja sivele se ennen ensimmäistä vohvelia voilla. Paista vohvelit kullanruskeiksi ja tarjoa ne kaneliomenien, turkkilaisen jogurtin ja vaahterasiirapin kanssa.

Ihana kirja itselle, ihana kirja ystävälle, herkullista talven makumatkaa meille kaikille!


*****

Ruokakirjat Leena Lumissa

30 kommenttia:

  1. Ompa jo kansikin niin herkullinen, tuo on ihan sopiva kirja vaikka joululahjaksi, piristystä talveen ja nuo ohjeetkin ihan hyviä.
    Mukavaa, täydellistä lokakuun loppupuolikasta sinne teille talven tulon odottelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, kannen olen päättänyt tuoda kaunein kansi kisaan, se vaan on niin houkuttava. Sain monta vinkkiä ja tällainen sahramiin hullaantunut nauttii.

      Kiitos samoin sinulle! Eilen kun haravoin ja laittelin myyräsuojuksia, sateli vähän lunta, vaikka meillä ei ole vielä käyty miinuksella. Tänään taas haravointia ja isojen ruukkujen pesua.

      Poista
  2. Voi ihanuus, mikä kirja tämäkin on! Kuten tiedät, olen samoin ihan jouluhullu (ja rakastan myös marraskuuta ja haluan viipyillä tässä lokakuussakin...).

    Nyt jotenkin ihanat ruokien tuoksut leijailevat tänne saakka. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tämä todellakin hersyttää kaikki syys-talvikauden ihmiset tunnelmiin. Tarkoitti meillä jo muutamien ledien sytyttämisiä, mutta pihalle R. ei vielä suostu laittamaan,' vasta lokakuun lopussa', sanoo perheen Järki.

      Tämä onkin hyvin tuoksuva kirja. Ihanuus!

      Poista
  3. Jälleen ihana kirja meille jouluhulluille ja kaikille muillekin. Tämän voisin ostaa, tutustua kirjaan ja antaa sitten tyttärelle.
    Hyvää joulua -kirja on tullut ja hyvältä vaikuttaa.

    Kirjoista on Lumikuningatar alullaan ja mielenkiintoiselta vaikuttaa. Me teemme Turkuun lähtöä, joten toivottelen oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, tämä on, tämä on! Hyvä idea: Tuota usein suosittelen muillekin.

      Minä tässä juuri tuskailen, että raaskinko laittaa molemmat kirjat tulevaan arvontaan vaiko vain toisen;) En sittenkään tiedä kumman.

      Kaunis, mutta myös riittävän rouhea kirja. Hauskaa Turun reissua ja kiitos samoin hyvää viikonloppua<3

      Poista
  4. Kalapadan ja mantelivohvelien reseptit menivät minulla nyt talteen syyskylmien iltojen lohdukkeeksi ja nautinnoksi. Erityisesti pidin siitä, että vohvelireseptissä suurin osa vehnäjauhoista oli korvattu mantelijauholla.
    Kansi on herkullinen - erityisesti granaattiomenat, jotka ovat paljastuneet tosi terveellisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, valitsin ihan oman makuni mukaan eli itsekkäästi;) Minäkin pidän mantelijauhoista ja manteleista.

      Kansi on lumoava! Granaattiomenat kuuluvat 10 kovimman syövän torjujan listalle. Muita ovat mm. tomaatti ja etenkin tomaatti soseena tai mehuna ja myös ketsuppi, kurkuma, basilika, karpalot, mantelit etc.

      Poista
  5. Täällä ilmoittautuu toinen jouluhullu. Noita vohveleita olisi ihana maistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, tervehdys: Meitä on takuulla monta;) Minunkin tekee niitä mieli!

      Poista
  6. Onpas kaunis kirja. Sahrami-appelsiinikakku lähtee Mentulan keittiöstä ehkä useampaankin paikkaan tulaiseksi tässä syksyn mittaan.
    Eräs ystäväni toi meille yökylään tullessaan itse leipomiaan perinnepipareita, ässiä. Silloin taas muistin, miten mukava on viedä kyläillessä lahjaksi omia leipomuksiaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, eikö vain. Sinäpä olet ahkera: Minä olen huono leipomaan, mutta innokas kokkaamaan.

      Oi, ässät ovat niin hyviä! Minäkin leivon joskus jotain ja silloin vien tiikerikakun. Sen teen vaikka silmät ummessa edesmenneen anopin ohjeella.

      Poista
    2. Minulla on päinvastoin, tykkään leipomisesta ja jälkiruokien tekemisestä enemmän kuin pääruokien kokkaamisesta. Niissä olen epävarma.

      Poista
    3. Kyllä minäkin jälkkäreitä...;)

      Toiset pitävät leipomista suorastaan rentouttavana ja nauttivat siitä. Onneksi Lumimies osaa leipoa herkullisia korvapuusteja.

      Kokkailisin ja kokeilisin uusia ruokia enemmäkin, mutta kun kirjat vievät niin suuren osan ajastani, tai melkein kaiken.

      Poista
  7. Lohipata lähtee kokeiluun. Leipomisessa olen täysi nolla tai hmmm.. on rankkaa seurata niin tarkkaan reseptejä. Olisi mukavempaa vain vähän heilutella joukkoon jotain.

    Ihanan näköinen kirja. Täytyypä tuohon tutustua kirjamessuilla. <3

    Kaunista torstaita toivottelee Tiia

    p.s kävin katsomassa Kiltti tyttö kirjaan perustuvan Gone Girl. Oli aika kaamea, eräs kohtaus piirtyi ikuisesti mieleeni. Uh. Oli aika järkyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, se on helppo, tuo versio, jonka kirjoitin tuohon, mutta lisääppä vähän sahramia;) Leipominen ei ole ihan mun juttu, mutta kakkuja kyllä teen. Pullaa en.

      Aivan ihana ja katso kantta <3

      Kiitos samoin sinulle!

      Pidin Kiltti tyttö kirjasta, mutta tunnustan, että en muista sitä ellen kurkkaa, mitä siitä kirjoitin. Minä en voi katsoa kovin kauheita, mutta luen mitä vain. Melkein. Mutta voisit LUKEA Flynnin Paha paikka. Siitä ei näpit irtoa ennen kuin kirja on luettu. Kiitos kun kerroit, sillä nyt tiedän, että tuo elokuva ei ole minua varten.

      Poista
    2. Laitanpa lusikkani soppaan (heh heh): mulla ei ollut mitään aikomustakaan mennä katsomaan tuota Gone Girl leffaa. Mutta sitten luin, että sen on ohjannut David Fincher. Ajattelin, että mies kyllä varmasti osaa tehdä tästä kirjasta hyvän leffaversion. Silti epäröin, kun juoni on kuitenkin tiedossa ja mietin miten tämmöinen toimii kun tapahtumat tietää jo etukäteen. Mutta sitten luin, että musiikin on tehnyt Trent Reznor! Ehkä kuitenkin menen katsomaan, ajattelin. Jahkailulleni ehkä vihdoin sain pisteen, kun luin tämän Tiian kommentin: tämmöiset leffat ei vaan sovi mulle (ei varsinkaan isolta kankaalta!). Kiitos Tiialle "muistutuksesta"!:)

      Poista
    3. Sanna, huomaathan, miten paljon blogistaniasta on hyötyä: Nyt sinä ja minä sekä säästyimme kärismykseltä että voimme laittaa leffalippurahat johonkin muuhun kohteeseen. Kirjoina kyllä pidän Flynnin kirjoista, ne jotenkin vain ovat niin koukuttavia.

      Poista
  8. Ai ai että nuo mantelivohvelit kuulostavat hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, eikö siinä ole paratiisi: mantelit, kaneliomena ja jäätelö!

      Poista
  9. Vohvelipäivä! Mäkin haluan viettää! Vaikka jo ihan pian ja tätä ohjetta käyttäen. Mulla ei kyllä ole vohvelirautaa, mutta äkkiäkös mä semmosen järkkään.;)
    Tuota appelsiinikakkuakin voisin kokeilla. Hinnan takia aika harvoin käytän sahramia, mutta kyllähän sillä voi vaikka joskus kakkua juhlistaa.

    Ihailin kirjan kantta jo aiemmin ja vaikuttaa ettei sisältökään ole hassumpi.:)

    Hyvää viikonloppua jo toivotellen!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kunpa olisikin;) Mää kans, sano porilaine. Sepä minultakin uupuu, mutta äkkiäkö tuon nyt hankkii.

      No juu, tietysti mun piti ihastua just sahramiin, joka on maailman kallein mauste. Sitä tulee katsos zarzuelaan ja sen jälkeen olen aina himoinnut sitä ja laitan vähän muuallekin.

      Kansi lupaa paljon ja kirja ei petä. Kansi lähtee kansikisaan, sehän on tietty. Viime vuonnakin oli yksi ruokakirja, se jossa oli se ihana turkoosi lautanen.

      Kiitos samoin sinulle<3

      Poista
  10. Maailmassa on mielettömän paljon kaikkea hyvää ja monipuolisesti. Luin noita sinun julkaisemia reseptejä ihania. Mutta kun olen jotenki tuossa ruokapuolessa rajoittunut. Aina niitä on kiva lukea, kiitos ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, meillä on suuri yltäkylläisyys, joten valinnanvaraa on. Kaikki eivät aina kaikkea voi syödä...

      Ole hyvä ja kiitos ♥

      Poista
  11. Oi oi, onpa taas herkku herkkukirja! Nämä reseptikirjojen esittelysi (muiden muassa) ovat ihania! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiva kuulla, kiitos <3 Olen itse niin perso herkuille...;)

      Poista
  12. En kuori omia omppuja, helpompaa ja antaa enemmän väirä ja makua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, täysin samaa mieltä: Paljon värikkäämpää ja kuulemma terveellisempääkin kun jättää kuoret, mutta jos pitää ostaa ulkomailta tuotuja, sitten kyllä kannattaa kuoria <3

      Poista
    2. En kuori ruattalaisii omppui :)

      Poista
    3. Hannele, enkä mää suomalaisii ompui;)

      Poista