Harvoin jos melkein koskaan tapahtuu niin onnistuneita jälleen kohtaamisia kuin itselleni tapahtui viimeksi lukemani tarinan kohdalla. Olin jostain syystä jättänyt ’kirjailijani’ syrjään ja nyt kun tartuin hänen uusimpansa saan kauhun väreitä ajatuksesta, että tämä tiivisverkkoinen juonikauhukudelma olisi jäänyt minulta lukematta. Entinen suosikkini on vain parantanut tahtia ja pitää juonen monimutkaisuudesta huolimatta tempon niin mukana pysyttävänä, että lukija ei ärsyynny. Tutkiva rikospoliisi on heikoilla jäillä, sillä yksi uhreista on omista polttareistaan kadonnut Vera, hänen ja Ellan tytär…
Anna Janssonin trilleri Katoavat jäljet (Dotter saknad,
Gummerus 2021, suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom), joka ilmestyy viikolla viisi, aloittaa rikoskomisario Kristoffer
Barkista kertovan uuden suosikkisarjan, jossa Bark on etsinyt tytärtään Veraa
jo vuosia. Tapaus on suljettu, koska Veran uskotaan hukkuneen, mutta Kristoffer
ei usko tähän teoriaan. Hänelle viisi vuotta sitten kadonnut Vera elää. Bark
saa uuden mahdollisuuden, kun hänet siirretään tutkimaan ratkaisemattomia tapauksia.
Hän aloittaa tutkimalla kolme vuotta sitten kadonneen sairaanhoitajan katoamista.
Börje oli aikanaan tutkinut Camilla Hörlinin tapausta ja päätellyt sen olleen itsemurha.
Näin tapaus saatiin edes jollain tavalla valmiiksi. Kristofferia suututti ja
hän päätti aloittaa kaiken alusta. Isänä häntä kadutti kovasti, että oli juuri
ennen Veran katoamista kovin sanoin moittinut tätä menemästä avioliittoon vain
parikymppisenä, vaikka tytär kuinka oli hulluna Rasmukseen. Vera oli käyttäytynyt
polttareissaan oudosti ja oli lähtenyt yllättäen veneelle, vaikka oli nauttinut
alkoholia. Ystävä Matilda yritti estää, mutta kun ei voinut niin…
Kristofferilla oli ongelmia riittävästi, sillä Veran äiti
sekosi täysin tyttären kadottua ja sortui monenlaisiin aineisiin ja löytyi
milloin mistäkin. He olivat eronneet, mutta Kristoffer oli päättänyt kantaa
vastuuta, kunnes Veran kohtalo selviäsi. Hänellä on omakin pimeytensä, jonka
johdosta hänelle määrätään lukuisia terapiakäyntejä.
Lopulta asian huomion herättäjäksi nousi Denise, joka oli menossa avioliittoon Albertin kanssa. Denisen sisällä soivat kuitenkin varoituskellot, että kontrollifriikki
Albert olisi hänelle vaaraksi. Toistaiseksi Denise asui labradorinnoutaja Saban
kanssa Hedda-tädiltä perityssä mökissä Hampetorpin rannalla. Heitä sisaruksia
oli ollut enemmän, mutta koska testamenttia ei löytynyt, Denise sai mökin yksin.
Hänen välinsä isosiskoon Isabelliin olivat viileät.
Kristofferin ja hänen tiiminsä huomattavin sykäys tapahtui,
kun selvisi, että Deniseäkin uhkaillaan ja samalla kaikki havaitsivat nuorten
naisten muistuttavan toisiaan muutenkin kuin iältään ja vaaleilta
hiuksiltaan. Tämän jälkeen lukija
pudottautuu tutkintaan, joka on kaikkea muuta kuin poliisioperatiivista toimintaa.
Mennään tunteet edellä, tekniikka ohella ja paine on valtava. Silti lukija ei voi olla
pelkäämisen ja kauhun keskelläkään naurahtamatta kun eräs Ingrid, poliisilaitoksen
siviilihenkilö, osoitti oikeita suuntia, teki uskomattomia avauksia, joista
oli helppo jatkaa.
Trilleri, joka on yksi parhaimmista lukemistani pitkiin,
pitkiin aikoihin. Anna Jansson pyyhkii taidokkaasti tarinallaan monet muut jättäen
rantahiekkaan jäljet, joita seuraava aalto ei pyyhi pois!
*****
Hyvä dekkari ja tykkään kirjan kansikuvasta :)
VastaaPoistaMai, täysin samaa mieltä molemmista!
PoistaJoko luit? Toiset ovat kirjastojonoissa yli 100:n luvuilla...
♥♥
Jaaha, lisää dekkareita lukulistalle! Janssonilta olen lukenut yhden teoksen, se oli ihan hyvä mutta ei super.
VastaaPoistaAnki, meillä on mennyt vähän samoin. Luin aikani Janssonia kunnes kyllästyin. Kyllä nyt on Jansson petrannut. Kokeile, jos uskallat!
Poista♥♥
Siis paluun aika selvästi!
VastaaPoistaAnne, juu, nyt palaamme takaisin Anna Janssoniin!
Poista♥♥
En ole lukenut dekkareita aikoihin. Kiitos siis vinkistä!
VastaaPoistaTarja K, vahva suositus. Minä luen trillereitä paljon ja tämä on yksi parhaista pitkiin aikoihin♥ Ole hyvä♥
Poista