keskiviikko 23. huhtikuuta 2025

Linda Huhtinen: Sissi Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Paina mieleesi tämä kuvajainen: äiti, isä ja heidän kolme lastansa. Näetkö, kuinka onni heitä tuudittaa, näetkö vastaheräävän Mäntän heidän jalkojensa alla? Kuin tyhjästä on syntynyyt heidän kotinsa, sen suonissa jo pian junan kiskojen kolina ja uurastavien työläisten väsyneet unet. Paina mieleesi tämä kuvajainen; hetki ennen tuulta, joka pian vakavoittaa katseistaan jokaisen.

Vuosisata myöhemmin on perhehautoja kaksi, ja ne ovat kaukana toisistaan. Iäti, iäti irti erillisinä, kuin kahteen suuntaan haarautuneet junanraiteet, joista toisen ylle jo kasvaa kaipuu ja polvenmittainen ohutsyinen heinä, joka kumartuu kaatosateessa kuin kysyäkseen: kuolema vai  sen  pelko?

Olen vaeltanut rakkauden ja vihan poluilla lukiessani Linda Huhtisen tietokirjaa, merkittävän teollisuussuvun historiaa, Sissi Serlachiuksen unohdetut sisarukset (Otava 2025). Olen myös ihastunut Huhtisen kieleen, joka osoittaa täydellisesti, miten tietokirja voi hengittää myös lyyrisyyttä faktan silti katoamatta. Sissi ratsastaa sänkipellolla kiitolaukkaa omalla ratsullaan ja rakas isä, Gustav Adolf Serlachius näkee silmäteränsä, josta aikoo maalauttaa Axel Gallénilla muotokuvan Sissistä kaksitoistavuotiaana. Isänsä, Mäntän paperitehtaan johtajan ja omistajan kuoltua, Sissin aviomies Gösta Serlachius omii kuvan kuten kaiken muunkin Adolfin omaisuuden. Elettiin vielä aikoja, jolloin mies saattoi omistaa kaiken vaimoltaan. Jopa tämän lapset. Vertautuu Anne Delbéen Camille Claudel Kuvanveistäjän elämä.

Nuori Sissi 1890 -luvulla. Serlachiuksen museo.

Lindan teksti on vahvaa. Etenkin kuvatessaan Göstan tekoja...Lukekaa kirja, niin näette totuuden.  Kirjassa on runsaasti viitteitä eli faktan ääressä olemme.

Gustav Adolf Serlachius ja vaimonsa Alice lähtivät Tampereelta, mutta sinne jäi kolmen pienen pojan hauta. Heidän henkensä kulki matkalla Mänttään, sillä hehän olivat yhtä perhettä. Gustav oli kaikessa toimelias, mutta suruakin kannettiin yhdessä vaimon kanssa. Gustavilla oli myös aina päällä joku projekti ja kaiken piti sujua sutjakkaasti. Se tarkoitti unelmien tekemistä todeksi ja miten hän sen tekikään: Työmiehille piti aina olla oikeudenmukainen, ja lapset saivat leikkiä toisten lasten kanssa säätyyn katsomatta. Lapsia syntyi Axel, Thyra ja isänsä nimen saanut Gustav, joka kuitenkin kuolee. Lapsikuolleisuus oli tuohon aikaan suurta. Poika saatettiin Tampereelle veljiensä viereen. Siellä he nukkuivat kuin kaipuun keinussa aina muistettuina. 

Mänttä kasvoi kasvamistaan ja Gustav halusi sinne rautatien, kansakoulun, puhelimen ja sähkövalot! Kun patruuna täytti pyöreitä, pidettiin marraskuussa isot juhlat ja tie juhlatalolle oli valaistu sähkövaloin. Työväki oli juhlassa mukana ja eräs heistä piti puheen, joka sai suuret taputukset. Juhlan lopuksi oli vielä ilotulitusta Mäntän taivaalle. Gustav oli hyvin pidetty, mutta parhaatkin parhaista tekevät joskus ison virheen...

Thyra avioitui tehtaan insinöörin Jurveliuksen kanssa. Heitä yhdisti eläin- ja luonnonsuojelu. Gustav oli myös eläinten puolella ja lahjoitti paperin yhdistyksen lehteen. Thyra oli aikaansa edellä ja levitti lehteään Suomen rajojen ulkopuolellekin. "Älkää koskaan käyttäkö täytettyjä lintuja pukujenne koristeena." Ensimmäiset mänttäläiset luonnonsuojelujuhlat pidettiin 1896. Mesenaattina toiminut Gustaf ehdotti, että myös taidetta voitaisiin ottaa mukaan juhliin.  Thyrasta sukeutui Suomen Eläinsuojeluseuran kunniajäsen.

Rakkaimpiin perheisiin ja puutarhoihin voi kiemurrella käärme. Kun Gustav kävi hoidattamassa itseään etelän kylpylöissä, Aksel hoiti tehdasta Jurveliuksen kanssa.  Pinnan alla kuohui. Akselista olisi ollut enemmänkin johonkin muuhun tehtävään. Gustavia kävi tervehtimässä Sissin tuleva mies, Gösta Serlachius. Mitä puhuttiin, sen Gösta sai periksi. Tehtiin uusi testamentti ja kaikki Göstan hyväksi. Jos August olisi edes hiukan saanut aavistusta tulevasta, kun kun ei. Hän oli jo väsynyt ja sairasteli paljon. Gösta valmisteli suunnitelmaansa. 

Sissi ja Gösta Wienissä 1902. Kuvassa lapset R.Erik ja Stina Serlachius-museo

Minun ei ole tarkoitus kirjoittaa tätä hienoa teosta uusiksi, niinpä kuittaan osakeriidat, niiden vääryydellä tehdyt jaot, kaiken muutamalla tapauksella. Gustafin kuoltua, ensin piti Göstan saada omia perijöitä. Sitten karkotettiin Aksel kodistaan. Lopulta Gösta sai puhuttua tutulle lääkärilleen Sissin mielisairaaksi ja alkoholistiksi. Göstaa inhotti kaikki heikkous. Lapset hän sai itselleen ja lopulta hän kielsi vaimonsa koskaan asumasta Mäntässä. Itse hän aloitti uuden liiton Ruthin kanssa.

Mäntän lapset - nuo kolme tuolla, saatatko jo kuulla, kuinka heidän sydämensä alkavat särkyä.

Gösta kohtaa vahvempansa. Juhola on valmis myymään tilansa Sissille edullisesti. Vaikka mitä teki, Gösta ei Juholaan pystynyt.  Juholan ympärillä myös pellot ja metsäpolut, joilla ratsastaa. Sissillä oli aina ollut myös koiria ja hänestä tuli ahkera kenneleissä kävijä. Hän ei saanut ajaa, mutta Juhola kuljetti. Gösta ei ollut mänttäläisten suosiossa, sen sijaan Gustaf ja Sissi olivat aina olleet, Sissi perustaa naisseuran ja muokkaa mieliä. Häneen ei Gösta enää pysty. Asioista tietämätön saattaa pitää Göstaa taidemesenaattina. Kunpa he tietäisivät, miten Sissi rukoili saada vain oman ja isänsä kuvan. Millä filunkipelillä muut on saatu. Kieroa peliä kaikki. Gösta oli myös täysin empatiakyvytön kaikkea kohtaan. Gösta Serlachiuksen suuruus eli toisten kärsimyksestä, kun taas Gustaf Serlachius oli sydämensä syvyyksistä hyvä. Sissin isä. 

Kevään purolla on lapsen sielu. Talven varjoissa huokaisten heräävä maaliskuu tuo kuiskauksissaan aavistuksen lämmöstä; maalaa hangille auringon, vie pimeän tuonnemmas. Mäntän lapset heräävät, aamu on saapunut.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2025

Loitsu

Loitsu
Läpi tyrmän portin
takaa Ohtan soiden,
umpeenkasvanutta polkua pitkin,
yli villiintyneen niityn,
läpi yön vartioketjun,
pääsiäiskellojen lupausta
seuraten,
kutsuttuna,
ylösnousseena, -
tule luokseni illalliselle.

-Anna Ahmatova -

Anna Ahmatova: Olen äänenne Kootut runot 1904-1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi 2016)

torstai 17. huhtikuuta 2025

Hyvää pääsiäisen aikaa!


Levollista pääsiäisen aikaa teille kaikille Lohjan perheemme on tulossa ja tiedän jo, että kello kuusi  vierasmakkarista kajahtaa: Herätys koko herrasväki! Casper Julian vieläkin herää anivarhain vaikka olisi loma ja viikonloppu. Pähkäilen tässä minne piilottaisin munia....

Pääsiäinen on keltaista ja vihreää. Se on läheisten tapaamista, keskustelua hyvän ruoan äärellä. Pääsiäinen tulee mukanaan menneiden pääsiäisten muistot ja pajunkissakynttilöiden liekit. Joskus pääsiäinen on myöhemmin ja silloin jopa voidaan syödä omalla terdellä vaikka grillikausi avaten. Grilli on jo testattu. Minusta varhainen pääsiäinen on runsasmuistoisempi. Isäkin oli vielä mukana...♥♥ Nyt taitaa olla tulossa vauhtia, koska meillä pääsee kiertämään yläkerrassa lenkin 'mopolla'. Casper on tämän pääsiäisen tempo. Lauantaina Casper tapaa uuden ystävän, jonka kanssa on jännittävää löytää pääsiäismörkö. Toivottavasti ei ole liian jännittävää... Lauantaina yritämme käydä jossakin kivassa paikassa sekä syömässä että katsomassa Jyväskylän tarjontaa. Nana ja Ukki ovat onnesta soikeina♥♥


Pääsiäispupu tietää munien piilot, mutta ei paljasta. Tänä vuonna kaikki ovat mukana etsinnässä. 

Suloista pääsiäistä kaikille♥♥

Casperin Nana&Ukki

maanantai 7. huhtikuuta 2025

Sinä solahdit hopeiseen Pietariini pudonnut tähti....

Sinä solahdit hopeiseen Pietariini/ pudonnut tähti./ Miten jaksat Nevani hopean kaupungissa /tähtikin siellä loistaa kirkkaammin ja hopea ei ole tummunut,/
Rakkaudestasi mitäkö sain?/ Ohuiden huultesi poltinmerkit/ Nuotion kipinät ihoni hehkuun hyvästiksi/ Rakkaus kylpee ilon hohteessa/ salaisuutena kätketyn./
päivän kirkkaus sokaisee piirtimeni/
tulisipa jo yö/
Yö jo odottaa....erästä kulkijaa/ Matka pitkä on / ja aivan tähdetön/ Jostain kuuluu kutsu muiston kaukaisen.../hän siellä tähdet sytyttää/ eksyä en voi, en voi.../hellyys vastaan käy/ tähtiin pukee kulkijan...Pakahdun!/
ja yö tuli

Vielä ei ole aika...

Liian lyhyt elämän syyskesä

rakkauden kuuma pesä

Älä salli oven tuntemattomaan aueta!

Salli ruoho ilman tuulta sen ylipyyhkivää.

Vielä ei ole aika...

Sallithan kielletyt leikit, mesimarjasuudelmamme?

Senhän vielä sallit? Sallithan!

- Leena Lumi -

kuva Nea Siemann Photography

keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Talven ja kevään murros


Talven ja kevään murroksessa on tärkeä osa narsisseilla ja kevään linnuilla. Nämä joutsenet on kuvannut Veli Huovinen 2010. Eilen ne hyppäsivät jostain facebookin muistoista esiin. Vesikin vetää viivaa jäähän ja sulavesi tuo linnut...ja kevään valon.


Tässä pöydällinen te -te narsisseja. Menossa on uloskoulutus. Osa ollut jo pari yötä ulkona ja vasta kaksi istutusta on valmiina eli teen suurempia ruukkuja. Näitä on osteltu eri aikoihin, joten voi nauttia matkasta, ei pelkästä päämäärästä eli pääsiäisestä. Veikkaanpa, että voi tulla muutama satsi vielä lisää. Ja tulikin jo tänään, mutta nyt rauhoitun. Kylmiä öitä on luvassa ja varmaan päiviäkin, joten saavat olla sisällä. Ja näitä eivät syö kauriit eivätkä puput. Te-ten taika, muistattehan on istuttaa nämä maahan, kun aletaan kaivata jo orvokkeja. Päälle yksi kastelu ja sitten koittaa seuraavan kevään ihme: Ne kukkivat uudelleen!

Näitä uudelleen kukkivia on ollut monta, joten jännittävää nähdä, miten menee tänä keväänä!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2025

Tänä iltana

 Tänä iltana
      menneiden vuosien muistot
       palaavat ystävinä ystäville
        mansikkaheinien tuoksut
kuutamouinnit ja rannan lämmin hiekka
         tanssit läpi valkeitten öiden

               Toiveet ja unelmat
hauraina lauseina kellastuneella kirjepaperilla
      varovasti on avattava sivut menneeseen
                    muistatko vielä tämän
                   haalistuneen valokuvan
                 raitapaidat ja leveät lahkeet
                      rock rauha ja rakkaus

                                  Tänään
                    pidämme maljapuheita
                 ja huuhdomme sanat viinillä
                elämän verot kasvojen uurteissa
                         ja vierasvarat vyötäröllä
                               tätä lyhyttä elämää
        yritämme elää pitkän kaavan mukaan

           Joitakin vuosia ei muista tai halua
                ne ovat elämän tyhjäkäyntiä
        kuitenkin kuin yhdestä suusta toteamme
       muistot lämmittävät kuin vanha villapaita
                                   tiedän
                             tämän illan jälkeen
                                 uni ei tule heti

- Timo Naarala -

torstai 20. maaliskuuta 2025

Ystävämme Ukrainasta Suomessa!


 Luovutin tänään presidentti Zelenskyille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen taistelusta itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden puolesta.

Alexander Stubb

Today I presented President Zelenskyi with the Grand Cross with Collar of the Order of the White Rose of Finland for the fight for independence, sovereignty and territorial integrity. Alexander Stubb

Mitä ei olisi jo sanottu? Voiko kukaan olla erimielinen siinä, miten arvostettua on Zelenskyille ja koko Ukrainan kansalle saada kokea tällainen lahja. Se ei ole vielä uusia koteja Venäjän tuhoamien tilalle. Se ei vielä heitä Venäjää ulos Ukrainan rajojen sisältä. Se ei herätä kuolleita, ei anna unohdusta kidutetuille, mutta kun katsoo kuvaa, näkee Ukrainan itsenäisyyden ja kaivatun lännen. lähestyvän heitä. Kuvan lämminhenkisyys vakuuttaa Ukrainan olevan tulevaisuudessa yksi meistä, eurooppalaisesta 'perheestä'. Hyvä Alexander Stubb ❤ Wolodymyr Zelenskyi ❤ kun Venäjä hyökkäsi maahanne, minä ja monet, monet muut lupasivat: "We will stand by you and you will have your own country without fear." Nyt se on lähempänä kuin ikinä.

Alla kuva Ukrainan ja Suomen presidenteistä:


True friendship will never betray! Wolodymyr Zelenskyi and Aleksander Stubb. This photo is hope for whole Europe.

Leena Lumi

keskiviikko 12. maaliskuuta 2025

Terveisiä Lohjalta!

Superpinkkinä vuosina hankimme aikanaan pinkin veden- ja kahvinkeittimen sekä leivänpaahtimen. Nyt on alkanut tuntua, että kaikki koneet tekevät vaihtoa uusiin. Kun lähdimme Lohjalle, muistin Merin kertoneen, että Lohjalla on myynnissä yhdessä liikkeessä Vintage- vedenkeittimiä ja jopa meidän salvianvihreän keittiön värissä.

Tässä hän nyt nököttää. Otimme litran kannun, joka riittää aamu- ja iltateellemme. Punainen toimii vielä tarvittaessa, vaikka nyt onkin poissa näkösältä. Ja onhan iso kahvinkeitin. Me ja Runoilija juomme paljon teetä. 

Kiva kevättä kohti vihreää. Meillä tosin on vielä lunta yllin kyllin. Pinkillä ja tietyllä vihreänharmaalla on myös hyvä liitto, kuten on vaikka sinisellä tietyn ruskean kanssa.

Kun Casper haluaa lentää, Ukki on valmiina. Ylös ja vähän lujempaa, kuuluu jo naurunsa. Heidän molempien. Vaikka matka on pitkä ajaa etenkin talvisaikaan, mitä emme olisi Casperin puolesta. Oli järisyttävän ihanaa saada noutaa Casper kaksi kertaa päiväkodista. Unohdin kuvata ruoat, mutta voin kertoa, että Meri teki erinomaisen pinaattipiirakan. Se oli herkullista vielä aamullakin. Että voimme lähteä on kiitos naapurimme, joka hoitaa kaiken kukista lumenluontiin ja lintulaudat. Lumenluontia ei olisi tarvinnut, mutta pitihän kotolaisemme päästä sisään. Automaattikastelut on melkein kaikilla kukilla jo, mutta suihkutusta pyytävät isot viirivehkat ja lukuisat muratit. Yksi murateista on nyt peittänyt ikkunan toimistooni. Kiitos ihana naapurimme <3 

Joskus vähemmän on enemmän ja se on tämä pienen kannun tarina.

Nana&Ukki

lauantai 8. maaliskuuta 2025

Naisen kuva


Hänen on kyettävä miellyttämään.

Hänen on muututtava, jotta mikään ei muuttuisi.
Se on helppoa, mahdotonta, vaikeaa, yrittämisen arvoista.
Hänen silmänsä ovat, tarpeen vaatiessa, joskus siniset, joskus harmaat,
mustat, iloiset, syyttä täynnä kyyneleitä.
Hän makaa miehen kanssa kuin olisi kuka muu tahansa,
ainut maailmassa.
Hän synnyttää miehelle neljä lasta, ei yhtään lasta,
yhden lapsen.
Naiivi, mutta pärjää parhaiten.
Heikko, kantaen harteillaan kaiken.
Hänen päänsä ei ole terävä kuin partaveitsi,
siksi hän säilyttää sen.
Hän lukee Jaspersia ja naistenlehtiä.
Hän ei tiedä mikä on ruuvin käyttötarkoitus ja rakentaa sillan.
Nuori, aina nuori, yhä vielä nuori.
Hän pitää kädessään siipeen haavoittunutta kyyhkystä,
kaukomatkaan säästämiään rahoja,
lihaveistä, käärettä ja votkalasia.
Minne hän kiiruhtaa, eikö hän ole väsynyt.
Ei toki, vain hieman, hyvin väsynyt, ei se haittaa.
Joko hän rakastaa miestä, tai sitten hän on itsepäinen.
Myötä, vastamäessä, luoja paratkoon.

- Wistawa Szymborska -
Sata Szymborskaa (Like 2003, suomennos Martti Puukko ja Jarkko Laine)

maanantai 3. maaliskuuta 2025

Kiitos Zelenskyi, kiitos Britannian kuningas Charles, kiitos pääministeri Keir Starmer, kiitos kaikki jotka seisovat Ukrainan puolella ehdoitta!


Britannian kuningas Charles kutsui Zelenskyin tapaamaan häntä vain muutama tunti Yhdysvaltain Trumpin ja lakeijapoikansa järkyttävän epäkohteliaan isännöinnin jälkeen. Nyt oltiin monissa kuvissa ja läheisyys oli ilmiselvää. Kiitos Britannia ja kiitos pääministeri Keir Starmer kutsusta hätäkokoukseen sekä etenkin Zelenskyin aseman ymmärtämisestä: Zelenskyi on maansa päämies sekä sotilas. Juoksuhaudoissa ei hypitä puku päällä. Nyt olivatkin järki-ihmiset paikalla. Hyvä Britannia!

Venäjä: Zelenskyi pakotettava rauhaan.

Onko Venäjän 'päämies' unohtanut, että kansanmurhaajilta ei kysytä mitään. Eikä sotalakien rikkojilta Ja kuka tunkeutui Ukrainan rajojen ylitse? Sotaoikeus odottaa. Mitä teitte lapsille! Mitä teitte lapsille! Mitä teitte lapsille!

I will always stand by Zelenskyi until my last breath ♥♥

Leena Lumi

lauantai 1. maaliskuuta 2025

Rakkautta ensisilmäyksellä


He ovat molemmat vakuuttuneita
että heidät yhdisti äkillinen tunne.
Kaunista on moinen varmuus,
mutta epävarmuus kauniimpaa.

Heistä tuntuu että kun he eivät olleet tutut,
ei mitään tapahtunut heidän välillään.
Mutta mitä sanovat kadut, raput, porraskäytävät
joissa he ehkä ovat kohdanneet jo kauan sitten?

Haluaisin kysyä heiltä,
eivätkö he muista -
ehkä pyöröovessa
joskus kasvokkain?
jokin "Anteeksi" tungoksessa?
"Väärä numero" kuulokkeessa?
           -Mutta tiedän kyllä heidän vastauksensa.
           -Ei, he eivät muista.

He hämmästyisivät kuullessaan 
että jo pidemmän aikaa
sattuma on leikkinyt heidän kanssaan.

Se ei vielä ole ollut aivan valmis
muuttumaan heidän kohtalokseen
vaan lähentänyt ja erottanut heitä,
juossut heidän tielleen
ja hihitystään pidätellen 
hypännyt sivuun.

Oli merkkejä ja viestejä,
olkoonkin ettei niitä voinut lukea.
Ehkä kolme vuotta sitten
taikka viime tiistaina
lensi tietty koivunlehti
olkapäältä olkapäälle?
Jotain joutui kadoksiin ja löytyi.
Kuka tietää ettei se ollut pallo
lapsuuden pusikossa.

Oli ovenkahvoja ja ovikelloja
joissa kosketus
peitti aikaisemman kosketuksen,
matkalaukut vierekkäin.
Ehkä jonakin yönä samanlainen uni,
heti heräämisen jälkeen poispyyhkiytynyt.

Jokainen alkuhan
on vain jatkoa jollekin,
ja sattumien kirja
aina puolivälistä auki.

- Wislawa Szymborska -
Sata Szymborskaa (Like 2003, suomennos Martti Puukko ja Jarkko Laine)

Trump ja Vance: Hävetkää!!!!

Wlodomyr Zelenskyi meni Trumpin, Vancen ja idän pirun ansaan. Joku hätäkokous on sunnuntaina. Sen pitää olla NYT!
Tässä on mies, joka on ollut joukkojensa mukana etulinjassa, mies, joka on yrittänyt estää julman kansanmurhan, jota nyt nuo kolme haluavat jatkaa, vaikka niin rauhaa luvattiin. Oi, miksi hän lähti sinne nöyryytettäväksi.
Olen kuunnellut ja lukenut mitä olen Zelenskyistä löytänyt ja nyt hän oli kuulemma ylimielinen Trumpin ja Vancen mielestä. Hävetkää!!!
I will stand by Zelenskyi until my last breath ❤

Facebook vuotaa yli tästä kauheasta tapaamisesta.

Leena Lumi

torstai 20. helmikuuta 2025

Yrjö Kaijärvi: Pakkanen narskuu, soi...

Pakkanen narskuu, soi
ulkona askelten alla,
silmäsi kevään toi
silmiini uppoutumalla.
Palan jo! kuiskaa suus
vapaana suudelmista.
Muuta et ehdikään,
huuleni sanas jo vei,
kevääni punerva puu,
rikas maan antimista,
keskellä lumen ja jään
tuoksuva toukokuu.


- Yrjö Kaijärvi -
Yrjö Kaijärven kauneimmat runot (Otava 1956)