Vuosi vaihtuu...ja nuoret takaisin Lohjalle uudeksi vuodeksi

Kaikkea mahdollista onnea ja iloa, rauhaa ja rakkautta teille kaikille vuodelle 2026♥♥

Vuodenajat siirtelevät ajatuksiamme, mutta aina niihin mahtuu tähtiä.

Leena Lumi

kuva Minna Immonen

Nuoremme lähtivät uudeksi vuodeksi takaisin Lohjalle. Casper on kuvan tähti ♥♥

Meri, Casper ja Sami tähtisädetikkujen räiskeessä. Toivotamme antoisaa vuotta 2026!!!

Happy New Year

Juhli kanssani tätä viimeistä yötä kuin....

Juhli kanssani tätä lumista yötä
kuin viimeistä vuosipäiväämme.
Katso, tänään on palannut ensimmäinen -
se timanttitalvemme.

Tsaarin talleilta nousee sumua,
Moika upposi pimeään.

Joku himmensi kuunvalon tahallaan -
mihin mahdamme mennäkään...

Kahden keisarihaudan väliin
on eksynyt puisto takkuinen,
ja vankilahoureesta nousseet lyhdyt
antavat hautajaisvalaistuksen.

Mars-kentän uhkaavat jäävuoret
ja Joutsenkanavan kristalli...
Kun sydämessä on pelko ja riemu, 
mihin voisin verrata osaani?

Sinun äänesi lepattaa olallani
kuin ihmeiden lintu. Ja äkkiä
säde sytyttää eloon lumen tomun, 
se hohtaa hopeista lämpöä.

- Anna Ahmatova -
suomennos Marja-Leena Mikkola
Anna Ahmatova Fontankan talossa
kuva Anne Hämäläinen

Runokirjat Leena Lumissa 

Tapanina on aika leikkien ja kirjojen!

Meidän olkkariin rakentui tiipii. Kuvassa sinne heti äiti sisustamaan, sillä tiipiissä on kunnon pohjapehmuste ja paljon tyynyjä. Huomatkaa lahjan saajan pikkuvarpaat vasemmalla.

Ukin kanssa lukuhetki tiipiissä.

Brunssilla pöytään oli katettu iso muna. Kukaan ei tunnistanut pelottavaa olentoa, joka sieltä kuoriutui. 

Ihme epeli. Kun sitä silitti se alkoi hyristä, mutta kun kosketti vain häntää alkoi pelottava raivon ääni. Kun kaikkea oli koetetltu, sen silmät välähtelivät hurjasti.Lopulta me kaikki rauhoittuimme, uusi perheen jäsenkin nukahti toviksi.

Isoja ja vähän pienempiä kiipeilijöitä paljaspäällä.

Lumoisaa välipäivien jatkoa ♥♥♥

Joulu on kuusenneulasten ja sammuvien kynttilöiden...

Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää
rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat
enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.

- Mika Waltari -
kuva Talven taikaa, Ilona Pietiläinen

Toivotan hyvää joulua!

 Joulu on kuin rakkaus. Se ei kysy lupaa. Se menee sinnekin, missä sitä ei osata odottaa. Se hipaisee kaikkia vauvasta vaariin. Se menee luo sairaan ja uupuneen. Se menee luo varattoman ja vauraan. Se leijuu sukujoulujen henkenä, mutta istuu myös yksinäisen pirttiin puurolle. Se silittää ryppyistä kättä, se lohduttaa leskeä. Se ei kavahda pimeitä kujia eikä kylmien asemahuoneiden yksinäisiä miehiä. Se kaihtaa riitaa ja rähinää. Se tuo pilkkeen silmiin ja valoa pimeään. Se vaeltaa haudoilla ja muistoissamme. Se rakentaa sillan rakkaisiin poisnukkuneisiimme. Se saa lasten silmät säihkymään tähtinä. Se tuo mummon silmään kyyneleen. Se saa vanhatkin koiruudet leikkimään ja pennut ihan villeiksi. Se puhaltaa lämpimästi jouluruusun nuppuihin, jotka hämmästyneinä alkavat avautua lumessa.

Joulun henki koskettaa yön kulkijoita. Se laastaroi niin ihmisten kuin eläinten kivut. Yksinäisyyteen käpertyneen se avaa rauhaan ja iloon. Se vaeltaa sairaaloiden käytävillä, suukottaa niin vastasyntyneet kuin jouluna poisnukkuvat. Joulun henki kulkee mukana hautuumaan kynttilämeressä. Se ottaa koirat sisälle perhelaumansa pariin. Se täyttää lintu- ja oravalaudat pähkinöillä. Metsäpeuran kostea katse kuin metsälampi...Pienet eläimet nukkuvat jouluyön untaan: punaturkki kiepillä, pikkuhiiret koloissaan, tupsukorvat naavapesissään. Uneton koiranulkoiluttaja tähtitaivaan alla. Joulupöydissä mummot ja papat kertovat tarinoitaan ja kaikkihan kuuntelevat, sillä tarinat ovat sukupolvien viestikapula. Vanhempamme ovat kokeneet, mitä me emme, heillä on avain tarinoiden taikaan.

"Kerro se tarina, kokoa tapahtumat, kertaa niitä. Sillä lailla ne pysyvät hengissä...Toista, tai tarina hajoaa, eikä miehet kuninkaan, ei kuninkaamme ratsutkaan...Toista, ja pitele palasia varovasti, muuten tapahtumat leviävät kuin marmorikuulat lattialle..." 

(Ann-Marie MacDonald, Linnuntietä, suomennos Kaijamari Sivill)

Toivotan  hyvää joulua lukijoilleni. Toivotan hyvää joulua laivoille merillä. Toivotan hyvää joulua yksinäisille ja unohdetuille. Toivotan hyvää joulua kaikille maailman ihmisille. Toivotan hyvää joulua kaikille maailman eläimille. Toivotan hyvää joulua heille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä muiden hyväksi. Toivotan hyvää joulua rauhanrakentajille. Toivotan hyvää joulua vaivaishiirille ja maailman kuninkaille. Toivotan hyvää joulua sairaille. Toivotan hyvää joulua meille kaikille, että joulun rauha saisi laskeutua yllemme kuin lumen valo ja tähtitomu...

Amaryllikset avautuvat ihmettelemään joulun touhuja ja miksi nyt jo? No siksi, että joulussa on puuhaa ja salaperäisyyttä. Se ottaa aikaa. Koti muistaa tämän hetken, kun saavuimme Cellestä, jossa juhlimme 30 -vuotishääpäiväämme.Onko nyt jotain erikoista? Salaisuuksien kuukausi vaikenee. Vuoden rakkain kuukausi!

Joulu kaikkien ja lumiukkokin haluaa olla mukana.

Rakkaudesta jouluun....

Kauris- ja lumiukkokuvat Minna L.Immonen

 Last Christmas

Chesnuts Are Roasting On An Open Fire

The Snowman - Walking in The Air

O Holy Night

Wintersong

Rauha

 Rauha

Saavu rauha jälkeen sodan julmuuden.

 Saavu rauha maahan tuhon kauhujen.

      Saavu rauha pelkäävien lasten luo.

           Saavu rauha, lohtu meille tuo.

Saavu rauha, viha vihdoin sammuta.

     Saavu rauha, sovintoa rakenna.

Saavu rauha luokse pienten ihmisten.

        Saavu rauha, aika vapauden.

 Voimaa ja rauhaa (Kirjapaja 2024)

Teksti Anna-Mari Kaskinen, kuva Minna L. Immonen

Jokaisella joululla on omat hurmansa! Joko sinulla on LED-valopallo?

Olin serkkuni kanssa ostoksilla. Hän näytti minulle tosi hyvään pakettiin laitettua LED- pallovalosarjaa. Laatikoita oli yllin kyllin. Kunpa olisin tajunnut, että kädessäni on tämän kauden hitti. Olimme tekemässä mieheni kanssa lähtöä Lohjalle ja yhtäkkiä päätin, että tässä on nuortemme ensimmäinen yllätys. Halkaisija 50 cm ja 5 metrin virtajohto. Serkku ihmetteli, 'miten saatan antaa pois?' Totesin, että kyllä näitä matkalta jo löytyy.  Vävy kiinnitti valon päälle ja siitä tuli kuin uni. Kun lähestyi tätä varjopuolen terassia, jossa takana näkyy vaaleanpunainen leikkimökki, oli täydellinen fengf shui. Muut alkoivat sanoa samaa. Äkkiä koneelle tilaamaan omaa. Kollasin vaikka mitkä myymälät, mutta kaikki loppu tai voi tulla parin viikon päästä. Ja pahinta: Sitä ei saada enää! Kun on tarpeeksi sisukas, voi onnistua. Reima alkoi systemaattisesti tehdä hakuja alan liikkeisiin ympäri Suomen  ja....se löytyi! Tilaus tehtiin ja nyt se tuli. Ehdin jo hätistellä, mutta sanoivat, että  tämä superyllätys on heillä nyt teettänyt töitä. Hyvin kohteliaita olivat. Tuote löytyi paikasta hintakaari! Kiitos teille♥♥

Tässä sama paikka kesäkäytössä, mutta kyllä kausivalot voi sytyttää milloin haluaa. Kiitos Keljon Rusta ja Reima♥♥  Näkyy sisääntulijalle kivasti eli juuri kuten vävy laittoi heille.

Ehkä nyt kuumekin lakkaa sahaamasta edestakaisin....

Joulu saapuu vaikka en siihen nyt ihan uskokaan: Joulu tulee aina♥♥

 Minna Immosen kutsuvalla Joulupöytään! -kuvalla kerron, että flunsssa on päällä. Korona on jo testattu ja sitä se ei ole. Mietin aina, mitä tarjota teille, jos paussi iskee. Päädyin nyt tähän kuvaan ja uskon, että saan tämän aikaiseksi, vaikka juhlapöytä on vielä täynnä tekemättömiä paketteja. Yksi kova, yksi perhmeä ja yksi herkkua. Paitsi Casper saa yllätyksen, joka vielä pyörii jossain kuljetuksessa. Teemma kaiken, minkä voimme pari päivää ennen Lohjan perheemme tuloa. Vävy on tehokas apu ja silloin muut pitävät Casperille touhua.Kun Leenan valkosipuli-yrttisilakat ovat valmistuneet purkkeihin, tarttuu Lumimies toimeen 4,5 kg siikojen ja pienemmän määrän lohta lohta myös. Kaikki graavataan. Tämä on kerrottu usein ja tänä vuonna voipi käydä, että toivotan joulua muilla kuin ruokapöydän herkuilla. Kiitos Minnan, saan ihan luvan pudota hetkeksi saikulle. Sitten paketttien kimppuun, 

Paketeista sen verran, että kysyin kaikilta mitä haluavat lukea ja listasta tuli aika :kiinnostava.

 

Tätäkin ettsin ja saa nidlottuna tai äänikirjana.

Ja nyt tämä flikka menee petiin. Tavataan varmasti, sillä kuulin Välikaton Feetun kuiskeen: Kohta paranet♥♥

kuva Minna Immonen

Adventti

Talvimetsässä ajaa tuuli
kuin paimen hiutalelaumaa.
Jo aavistaa monikin kuusi
jouluvaloja saavansa kantaa.
Ojentaa oksansa kuunnellen
kohti lumista valkeutta
ja odottaa tuulta uhmaten
yön jouluisen ihanuutta.

*****

Es treibt der Wind im Winterwalde
die Flockenherde wie ein Hirt
und manche Tanne ahnt wie balde
sie fromm und licterheilig wird
und lauscht hinaus. Den Weissen Wegen
streckt sie die Zweige hin - bereit
und wehrt dem Wind und wächst entgegen
der einen Nacht der Herrlichkeit.

- Rainer Maria Rilke -
suomennos Eve Rehn

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Minä rakastan tätä maata,
se on karu ja kaunis niin.
Minä rakastan tätä maata
meren saarilta tunturiin.
Minä rakastan pohjoista maata,
kesän loistoa häikäisevää.
Sanoin kuvata en sitä saata,
sitä sydän vain ymmärtää.

Minä rakastan tätä maata,

syksyn hehkua kirpeää.

Minä rakastan tätä maata,

kun on sielussa routa ja jää.

Ja kun puhkeaa sinisiin tähtiin

kevään huumassa hohtava maa,

sitä unohda en mitä nähtiin,

tahdon kiitoksen kohottaa.

Minä rakastan tätä maata,

kädenjälkiä ihmisten.

Minä rakastan tätä maata,

ikiaikojen laulua sen.

Minä rakastan hiljaista maata,

jossa soi metsän yksinäisyys,

ikihongassa laulava tuuli,

suven kirkkaus, yön hämäryys.

- Anna-Mari Kaskinen -

Tähtien alla ajattelen sinua (Kirjapaja, kuvitus Minna L. Immonen)

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!

"...miksi taistelimme:

Vapaus, suvaitsevaisuus, kaunis turhuus."

- Mika Waltari -

Kiitos

Finlandia https://www.youtube.com/watch?v=dcBENKvoWO8

Kuva Sari Kalliomäki

Itsenäisyyyspäivän aattona

Hetki löi. 1939. Hetki löi silloin meille ja niille, jotka jäivät rintamalle kuin niille, jotka ovat sen jälkeen nukkuneet pois.

Hetki lyö. Pian hetki lyö ja aika saavuttaa meidänkin hupenevan joukkomme. Aika hoitaa kaiken: muistot, sodan vammat, meidät.

Hetkien välit ovat olleet täynnä elettyä elämää. On tehty lapsia, taloja, työtä ja osallistuttu monenmoiseen. On menty yhteen ja erottu, on rakastettu, on kaivattu, on naurettu, on rakastettu elämää. On itketty, kun on muisteltu heitä, jotka sinne jäivät, mutta on eletty sodan krempoista huolimatta. On asteltu sitä elämän räsymattoa, jossa tummat raidat ovat tarpeen, että kirkas olisi kirkkaampi, ilo iloisempi. Surun tummuus: Ilon kulissi!

Kiitollisuutta emme silloin saaneet. Eivät riittäneet sotavammat, vaan tulivat uudet asenteet ja tuulet. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista syyttää meitä sotahulluiksi. Siis osa omasta kansastakin syytti sodasta, ei kiittänyt itsenäisestä Suomesta. Eivät lapset tajunneet, että silloin ei kysytä, ei epäröidä, kun isänmaa kutsuu. Silloin lähdetään! Eivät ymmärtäneet kokemattomuuttaan, että milloinkaan tahto ja halu rauhaan taikka aseistariisunta eivät ole estäneet vieraan vallan miehitystä. Historia tuntee vain vahvemman totuuden.

Vaan me sotainvalidit, me emme ole katkeria, sillä meillä on nyt rauha. Niillä, jotka eivät tänään ole kanssamme, mutta olivat rintamalla ja elävät muistoissamme, heilläkin on nyt rauha. Meillä on myös hyvä mieli, sillä nyt koko Suomi seisoo itsenäisyyden takana ylpeänä ja kiitollisena: Hetkemme on lyönyt. Muisto meistä kulkee kirkkaana soihtuna sukupolvelta toiselle ja unhon uneen ovat jääneet menetetyt raajat ja säryt, sillä mitä niistä kun isänmaa on vapaa. Kiitos siitä ja kaveria ei jätetä!

Sotainvalidi vm. 1922

psta ja kiitollisena
tyttäresi Leena 

Veteraanin iltahuuto

Suutelen silmiäsi rakkaani, suutelen....

Suutelen silmiäsi, rakkaani.
Suutelen kauniita silmiäsi, rakkaani.
Olkoon se hyvästi
tai näkemiin -
kaunista on elää täysin sydämin
Suomen säteilevä joulukuu.

- Mika Waltari -

Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978

WSOY 1979, toimittanut Ritva Haavikko)

Kunpa jo joutuisi joulu, sillä....

Koska joulu asuu minussa, niin selväähän se on, että seinällä on vuosikymmenia ollut Minna I.Immmosen vuosikalenteri ja hänen korttejaan on tullut ja mennyt lukemattomia määriä. Eräs ystäväni oli kuitenkin sitä mieltä, että korteista voisi säästää ja laittaa nuo rahat vaikka eläinsuojeluun. Iski pahaan kohtaan, sillä jos annan rahaa, se menee eläinsuojeluun. Paikkoihin, joissa näen vaikka itse, mitä niillä rahoilla tehdään. Sitten ajattelin polttaa elämäni kirjeet ja kortit ympäri Suomea ja maaillmaa. Laitoin takkkaan tulen ja nostin ensimmäisen kortin. Voi. miten paljon pieneen korttiin Pariisista olikaan mahtunut asiaa. Kortti oli lapsuudenystäviltäni ja samalla Merin kummeilta. Sydän pomppas! Sitten luin seuraavan kortin: MUMMOLLE KATINHÄNTÄ SÄKYLÄ LEENA. Miten sekin oli toiselta puolelta Suomea löytänyt minun ikäväni rakkaaseen Amanda -mummoon. Ja nyt heräsi historia minussa. Miten monelle olen sanonut, että kun ei kukaan kohta lähetä kortteja, katkeaa eräs histrorian tiedosto kirjeistä nyt puhumattakaan. En polttanut yhtään mitään. Päinvastoin, koska kortit ja kirjeet ovat isossa läpinäkyvässä kannellisessa  laatikossa. kirjoitan päälle isoin kirjaimin kortin: Joka näitä uhkaa hävittää, hänelle kummittelee aina. Sain aloittaa joulun etsimällä ihaninta korttia ja se tapahtui monta kertaa. Tänään mieheni jo alkoi ihmetellä, että monta viikkoa jo samaa Immosen korttia? Vastasin, että  huolehdi sinä nyt tärkeämmistä asioista, minä tunnelmoin. Olen säästänyt jopa Minnan pienet lahjapakettikortit, Muistattehan, tyttö istuu kelkassa ja laittaa luistimia jalkaansa...Enpä vielä kerrokaan tämän vuoden suosikkiani. Se on juuri ennen kuin jouluvieraamme eli Casper Julian ja hoviväkensä saapuvat. Ei siis vieraat vaan perhe. Yksi osa siitä. Äiti ei ole jaksanut enää tulla, joten kävimme Luvialla ja Porissa. Jaakolla, joka toivottavasti viettää joulua isänsä kanssa, kun ei ole pitkä matkakaan ja siskollani, jolla on ollut raskas vuosi. Luontokuvaajien kortteja ostan joskus Harjun Paperin ihanasta pikkukaupasta. Mitä Minnan kortteihin muuten tulee, niin hän on osannut säilyttää lapsuutemme tunnon vaikka on myös uudistunut osin. Kiitos Minna ♥♥♥

Tunnuseläimeni kettu jo on palannut kesästä. Kun vien mustarastaille, joiden nokka ei kestä umpijäistä Keski-Suomen routaa, saadakseen ruokaa: Tarjotaan rusinoita, puolalaisia omenoita, joista muuten tulee hyvä omenapiirakkakin, vien sisältä tuoretta ja lämmintä. Ja myös kookoskakkua, jossa kuorettomia hasseleita, auringonkukkaa, saksan- ja maapähkinää, siellä riittää ketulleni ja myös pienille metsäkaurille, joiden sorkka on liian heikko tämän alueen routaan eli kuolevat nälkään elleivät saa ihmisen apua. Muutimme tänne 40 vuotta sitten länsirannikolta, eikä kyllä nähty pieniä metsäkauriita eikä mustarastaita. Kun niitä alkoi näkyä, tuttu biologi neuvoi miten kylmästä selvitään ilman nälkäkuolemaa. Hyvin on mennyt. Viime talvena kuulin ikkunan takaa ääntä ja kurkistin pimeään. Vain valaistu havuköynnös paljasti kaurisperheen. Uros katsoi minua suoraan silmiin ja naaras oli loistavassa kunnossa karvaa myöten. Tiesin odottaa  yhtä rakkauslasta, mutta he saivatkin kaksoset! Ystäväni S. oli joulun vietossa äidillään ja ymmärsi kuvata, kun naaras toi kaksoset pihallemme omppuja syömään. Ne maksoivat silloin yhden euron/kg ja taas edelleen sama hinta.  Kun halkaisin ensimmmäisen tunsin lapsuuden tuoksun. Olisiko joku suosittulajike niiltä ajoilta. Kuvaajan kolmivuotiaalle tyttärelle öinen näky oli kuin sadusta. Kiitos Susa ♥♥♥ Joulun ajan yöt ovat satua...ja taikaa ei myydä kaupoissa.

Joulu on meillä kuusi viikkoa. Valkokuusikin ymmärtää olla tiputtamatta neulastakaan. Vielä ei olekaan joulu, mutta se hiippailee jo tontun jälkinä lumessa, kurkkii ikkunoista sisälle. silittää oravan turkkia, vie linnuille jyviä, nauttii kun näkee lapset kelkkailemassa ja uutta luntakin on tulossa....Maltetaan vielä hetki, niin sitten on oikea joulu♥♥♥

Hyvää odotusmieltä kaikille, ei sressata!

Kuvat Minna l. Immonen 

teksti Leena Lumi

Tähtikeinu

Keinu heilahda kultainen
pitkin yöllistä linnunrataa!

Usmat tähtien ylhäisten

unhon valkeaa vihmaa sataa....

Näin en silmäisi loistavan

koskaan nähnyt, mun armahani: 

heräät paareilta kuoleman

tähtikeinuun mun rinnallani.

Keinu heilahda taivainen,

pitkin hiljaista Linnunrataa!

Usmat yöllisen korkeuden

unhon valkeaa härmää sataa...

Katso, armahin, kimmeltää

tuolla sininen aamutähti!

Vuos jo miljoonas vierähtää,

illan tähdestä tie kun lähti.

Keinu, heilahda hiljemmin

hiilenmustalla taivaahalla!

Armas, muistatko kyynelin

keinun vaahterapuiden alla -?

Lauri Viljanen, 1926

Tämän runon haluaisin kuulla

Kaikkien aikojen rakastetuimmat

Satu Koskimies (Tammi 2014)

*****

Runokirjat Leena Lumissa

Sinisen oven kutsu jouluun...

Unohtakaa nyt kaikki, mitä ihanaa aina löydän marraskuusta. Ensin kone hajosi. Sitten en osannut käyttää uutta ja tekninen tukeni hermostui. Olen lyyrikko en teknikko. Sitten tuli kaksi kaveria myymään jotain liittyen saunaan. Istuin tässä jähmettyneenä ja kuuntelin saako Lumimies ne heti lähtemään. Eikö mitä, hän vei myyjät varsin uusiin pesutiloihimme, jossa mm. hänen hieno kivistä tehty kulmaseinä kiukaan takana ja tähtivalot. Siinä asuu Ratian Saunatonttu. Alkoi kiristää päätä, kun tajusin kahden rosvon taas saamassa tietoa talomme erikoisimmista jutuista. Siellä kuului koko ajan Lumimiehen ja sen toisen ääni. Toinen roisto saattoi vaikka kuvata pohjaratkaisuamme. Luulin, että verisuoni katkeaa päästä. Alakerran ulko-ovesta vielä päästi ulos, että 'huomatkaa myös tämä ja tämä!'. Kotikadullamme ei kukaan muu ollut sortunut samaan. Pakko myöntää, että rakkaani on älykäs, mutta ei ihan aina.Toki hänkään ei tiennyt, että miehet oli etsintäkuulutettu. Ja teki tosiaankin lukijoideni mielestä span, eikä saunaa, jossa lauteilta ei katsota ketään pytyllä. Eikä siellä pestä myöskään pyykkiä. Tavallisia ihmisiä olemme, mutta talossa pitää olla pyykkihuone ja se meillä on iso. Ostimme talon kun se oli viisivuotias, joten kyllä meillä on käynyt maut yhteen talon entisen rouvan kanssa. Itkun kera saatiin riita kuitenkin suloisesti sovittua♥♥

Miten syksy menikään niin kuin ohi. Ei kunnon punaista ruskaa, vaan lehdet tippuilivat liian aikaisin. En ehtinyt mukaan. Koska olen T-Rex, saatan tehdä nopeitakin ratkaisuja. Tilasin yläkertaan uudet ulko-ovet. Sininen pääovi ja valkoinen joka menee olkkarista terdelle. Olen järkyttävän tyytyväinen♥♥Ja oli meille sopiva nimikin Ulappa♥ Olemme ajelleet Luvialle ja Poriin sekä tietysti Lohjallle. Kohta taas Casperin syntymäpäiville. Mitään ei oikein voi kuvata ja syyhän on selvä. Lapsia on suojeltava! 

Kun tein päätöksen lukea kirjoja, mutta olla niistä yökausia kirjoittamatta, elinhän ilman verenapainelääkettäni, koska sitä ei löytynyt edes Japanista. Portugalissa oli muutama laatikko, mutta sanoivat, että kannattaako, tässä on koko annos tätä elossapitäjää, Olinkin ja elin kuin hämähäkin langalla, kunnes alkoi tulla järkyttäviä oireita. En ole vielä valmis tässä kohtaa niistä kirjoittamaan, mutta minut pelasti nainen, lääkäri, jota kiitän elämästäni. En yhtään haraa vastaan. Lisäksi oma kardiologini, jolla kävin varmuuden vuoksi, koska yksikään kokeiltu lääke ei sopinut. Kiitos te, nyt tuntuu ihan eriltä, Tiedän että kerron tämän jutun kauhuineen teille vielä, koska siitä on hyötyä, jos joku kokee samanlaisia oireita, joita ei edes osattu yhdistää lääkkeettömyyteni. Sallikaa minun ajatella perhettäni ja olla iloinen joulusta, jota odotan ihan mielettömästi. Joulu asuu minussa kaikkina vuodeneaikoina, myös juhannuksena, mutta  yhtään en sitä silloin ilmineeraa. Tosin kerran hyräilin juhannus- aatonaattona kun  kumarruin maahan otaakseni käteeni Arborio-riisipaketin kaupassa. Eräs herra takanani kehui, miten suloista kun olisikin joulu. Olin huomaamattani hyräillyt jotain rakkaista joulululauluistani.. Hän oli hakenut Arborio riisipaketteja ja minä autoin: Kumarru lattialle polvillesi, työnnä kätesi tyhältä näyttävään koloon ja tartu kahteen pakettiin. Herra teki kaiken kuten olin neuvonut ja kun nousi ylös oli katseessa sellainen voitonriemu, että siirryin vähän syrjemmäs ettei vain halausta. Paras olisi soittaa vaimolle, että 'löytyi'!

Tämä korkea joulukuusi nuortemme satavuotiaassa talossa. Meri on koristelun mestari, mutta on sovittu, että tänä vuonna kuusen koristelun meillä hoitavat Casper ja Ukki. Kunpa nyt löytyisi valkokuusi, joka viime jouluna ei tiputtanut neulastakaan ennen kuin meidän kuuden viikon joulu oli vietetty.

Taas tapahtui: Lumimiehen kone, 3 -vuotias!, lakkasi toimimasta. Tämä on kyllä jo liikaa ja unohdin pyykinpesukoneen, joka kesti kauan, mutta särkyi juuri tänä vuonna. Kivat meille! Tätä vuotta en unohda!

Kiva asia, että köynnöshortensia kasvaa jo Ulapan yläpuolella ensi vuonna. Hyvät työmiehet ihan suojelivat kasvin oikeaa reunaa♥

Happy weekend darlings♥♥

Leena Lumi

Leena Kellosalo: Pakkanen on hyydyttänyt linnut

Pakkanen on hyydyttänyt linnut
senkin
uppopuunharmaan urpiaisen
eksyneen cabaret-laulajan
jolle taivas on pirskottanut
Rose'ta rinnuksille
Aamulla löysin sen luunhimmeänä hangelta
auringonkukansiemeniä kurkussaan
silmät jäätyneinä pisaroina
Voi lintuni
lintuseni
Pakkanen pusersi siivet kouriinsa
harotti jään sormet räystäille
askelkehän lumen huminaan

Ja sinä kysyt

oletko jo päättänyt

Ja sinä katsot

pitkin jäätynyttä ruusulinjaa

metsän kipumuurille

Höyhenpeitteeni 

alla nukun

Marian verta otsallani

Tuuleen liekuttelen

kämmenteni maljaa

tuuleen

tuli soroista

- Leena Kellosalo -

Leonardo sai siivet

kuva Pekka Mäkinen