Leena Lumin luetut 2020

Huhtikuu ja on aika alkaa kirjata ylös 2020 vuoden luettuja. Tämä toimii kuin muistikalenteri ja tästä saadaan vuoden lopulla helposti kooste koko vuoden luetuista.Olen katsellut syksyn katalogeja jo kevyesti ja voisin sanoa, että syyssadosta tulee kevätsatoakin runsaampi. Toivon, että valintani kiinnostavat sitten myös teitä, mutta nyt ensin kevättä tekemään.

1.  Ian McEwan: Kaltaiseni koneet (Machines Like Me, Otava 2019, suomennos Juhani Lindholm)

2.  Fernando Aramburu: Äidinmaa (Patria, WSOY 2020, suomennos Sari Selander)

3.  Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva (alkuteos Småtrollen och den stora översvämningen 1945, WSOY 2020, suomennos Jaakko Anhava)

4.  Anna Ekberg: Kadotettu nainen (Havets Børn, Minerva 2020, suomennos Katarina Luoma)

5.  Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa (Everything I Never Told You, Gummerus 2020, suomennos Sari Karhulahti)

6.  Lisa Jewell: Löysin sinut (I Found You, WSOY 2020, suomennos Karoliina Timonen)

7.  Harriet Tyce: Veriappelsiini (Bood Orange, Otava 2020, suomennos Oona Nyström)

8.  Antti Rönkä, Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen (Gummerus 2020)

9.  Laura Lähteenmäki: Sitten alkoi sade (WSOY 2020)

10. Fiona Barton: Epäilty (The Suspect, Bazar 2020, suomennos Pirkko Biström)

11. Marie Hélène Baylac: Agatha Christie Arvoituksellinen elämä (Agatha Christie. Les Mystéres d´une vie, Minerva 2020, suomennos Noora Niemelä)

12. Tim Weaver: Kadonneet jäljet (The Dead Tracks, MinervaCrime 2020, suomennos Maikki Soro)

13.  Tiina Katriina Tikkanen: Toinen silmä kiinni (Atena 2020)

14. Leila Tuure: Tuulentuojat (Sunkirja 2020)

15. Ninni Schulman: Älä kerro kenellekään (Vår egen lilla hemlighet, Tammi 2020, suomennos Eliisa Salminen)

16. Elizabeth Strout: Olive Kitteridge (Olive Kitteridge, Tammi 2020, suomennos Kristina Rikman)

17. Titta Kuisma, Laila Nevakivi: Lapsen oma metsäkirja (Minerva 2020)

18. Jane Harper: Luonnonvoimat (Force of Nature, Tammi 2020, suomennos Tuulia Tipa)

19. Ulrica Nordström: Samettinen sammal puutarhassa ja ruukuissa (Mossa. Från skog till trädgård och kruka, Minerva 2020, suomennos Maija Ylönen)

20. Erin Kelly: Kiviäidit (Stone Mothers, Gummerus 2020, suomennos Päivi Pouttu-Delière)

21. Karoliina Suoniemi: Tehdaskaupungin lapset (Avain 2020)

22. Jouko Heikura: Lahja äidilleni (Gummerus 2020)

23.  David Suchet: Sanoin ja kuvin Omaelämäkerta (David Suchet: Behind the Lens. My Life, Minerva 2020, suomennos Sirpa Saari)

24. Heidi Mäkinen: Ei saa elvyttää (Karisto 2020)

25.  Paula Ritanen-Närhi: Unelmia puutarhasta Suunnittele ja toteuta

26.  Hallie Rubenhold: Viisi Viiltäjä Jackin tuntemattomat uhrit (The Five. The Untold Lives of the Women Killed by Jack the Ripper, Atena 2020, suomennos Mari jantunen) jatkuu...

27.  Jenny Erpenbeck: Päivien loppu (Aller Tage Abend, Tammi 2020, suomennos Jukka-Pekka Pajunen)

28.  Joyce Carol Oates: Elämäni rottana (My Life as a Rat, HarperCollins 2020, suomennos Kira Poutanen)

29. Erin Carlson: Meryl Streep Valkokankaan kuningatar (Queen Meryl - The Iconic Roles, Heroic Deeds and Legendary Life of Meryl Streep. Minerva 2020, suomennos Sirpa Parvainen)

30.  Jack El-Hai: Göring ja psykiatri Kohtalokkaat istunnot natsirikollisen kanssa (The Nazi and the Psychiatrist, Minerva 2020, suomennos Päivä Paju)

31.  Joyce Carol Oates: Putous (The Falls, Otava 2006, suomennos Kaijamari Sivill)

 32.  Heine Bakkeid: Paratiisin kutsu (Møt meg i paradis, Into 2020, suomennos Jonna Joskitt-Pöyry)

33.  Camilla Grebe: Varjokuvat (Skuggjägaren, Gummerus 2020, suomennos Sari Kumpulainen)

34.  Heikki Mäkinen: Sarjamurhaajan tunnustus (A+ Kirjat 2020)

35.  Kate Quinn: Metsästäjätär (The Huntress, HarperCollins 2020, suomennos Päivi Paju)

36.  Delia Owens: Suon villi laulu (When The Crawdads sing, WSOY 2020, suomennos Maria Lyytinen)

37.  Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (WSOY 2020)

38.  Kate Elizabeth Russel: Vanessa ( My Dear Vanessa, WSOY 2020, suomennos Sari Karhulahti)

39.  Villy Lindfelt: Miltä tuntuu tappaa (Siltala 2020)

40.  Annette Hess: Tulkki (Deutsches Haus, WSOY 2020, suomennos Pirkko Roinila)

41.  Ilona Pietiläinen: Talven henki Anna joulun tulla (Docendo 2020)

42.  Tove Jansson: Muumi Vieraskirja (WSOY 2020)

43.  Lina Bengtsdotter: Beatrice (Beatrice, Otava 2020, suomennos Elina Lustig)

44.  Peter James: Kuolema käy oikeutta (Find them Dead, Minerva 2020, suomennos Maikki Soro)

45.  Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo ( Pepparkakshuset, Minerva 2020, suomennos Maija Ylönen)

46.  James Wyllie: Hakaristirouvat (Nazi Wives, Atena 2020, suomennos Tähti Schmidt)

47.  Pierre Lemaitre: Tuhon lapset ( Miroir de nos peines, Minerva 2020, suomennos Susanna Hirvikorpi)

48.  Lisa Jewell: Joka askel jonka otat (Watching You, WSOY 2020, suomennos Karoliina Timonen)

49.  Stina Jackson: Erämaa (Ödesmark, Otava 2020, suomennos Jaana Nikula)

50.  Tove Jansson: Taikatalvi (Trollvinter, WSOY 2020, suomennos Laila Järvinen)

51.  Kristina Ohlsson: Korkein tarjous kuolemasta (Henrys Hemlighet, WSOY 2020, suomentanut Pekka Marjamäki)

52.  Seija Helander, Anna Stolt: Tauno ja Nelli joulurauhaa etsimässä (Avain 2020)

Kerro se tarina, kokoa tapahtumat yhteen, kertaa niitä. Sillä lailla ne pysyvät hengissä. Muuten kudos rispaantuu langoiksi, jotka linnut poimivat pesäntekotarpeiksi. Toista, tai tarina hajoaa, eikä miehet kuninkaan, ei kuninkaamme ratsutkaan...Toista, ja pitele palasia varovasti, muuten tapahtumat leviävät kuin marmorikuulat puulattialle.

Ann-Marie MacDonald Linnuntietä  (suom. Kaijamari Sivill)

intohimolla kirjoista
Leena Lumi

Jane Harper: Luonnonvoimat

”Juttu on, että hän joutuu takaisin oikeuteen, jos sinä...” Bree vaikeni. Odotti. Ei vastausta. ”Alice, kuunteletko? Tiedän että Beth löi sinua, mutta hänelle käy tosi huonosti, jos tätä ruvetaan viemään eteenpäin.”

”Mitä sitten?” Alice puhui vihdoin. Huulet tuskin liikkuivat. Hän ei vieläkään nostanut katsettaan.

”Älä vie tätä eteenpäin, jooko? Pyydän.” Breen äänessä oli pohjavire, jota Jill ei ollut ennen kuullut.

 ”Meidän äiti on huonossa kunnossa. Hän otti sen tosi rankasti viime kerralla.”

Ei vastausta.

”Alice, ole kiltti.”

”Bree.” Alicen äänessä oli outo sävy. ”On ihan turhaa pyydellä palveluksia. Saat kiittää onneasi, jos sinulla on  vielä ensi kuussa työpaikka.”

”Hei!” Bethin ääni kajahti kovana ja vihaisena. ”Älä rupea uhkailemaan. Bree on raatanut niska limassa sinun hyväksesi.”

Alice nosti katseensa. Sanat liukuivat ulos hitaasti ja tarkoituksellisesti ja leikkasivat pimeyttä kuin lasia. ”Turpa kiinni, vitun läski.”

Jane Harperin toinen rikosromaani Luonnonvoimat (Force of Nature, Tammi 2020, suomennos Tuulia Tipa) vetää täysin vertoja hänen loistavalle trillerilleen Kuiva kausi: jälleen olemme Australiassa ja mitä suurimmassa määrin luonnon armoilla. Kaiken piti olla niin turvallista ja Executive Adventures, joka järjesti räätälöityjä aktiviteetteja henkilöstökoulutuksiin ja ryhmäytimistehtäviin, oli näin myös vakuuttanut ohjelman vetäjä Ivan Chase suulla. Kaikki osallistujat ovat BaileyTennantsilta, josta ovat kiinnostuneet myös keskusrikospoliisin tutkija Aaron Falk ja hänen parinsa Carmen Cooper. Tähtäimessa on etenkin toimitusjohtaja Daniel Bailey ja tietoja saadakseen tutkijapari vähän painostaa Alice Russelia ennen maastoretkeä.

Torstaina matkaan lähtee kaksi hyvin varustettua ryhmää samasta firmasta. Miehet omana ja naiset omana ryhmänä. Toimitusjohtaja Bailey on luxusmakuupusseineen mukana miesten ryhmässä. Naisia on viisi ja yksi heistä on Baileyn sisar Jill, joka henkisesti johtaa naisten ryhmää vain joutuakseen huomaamaan, että hän menettää jossain vaiheessa otteensa. Bree ja Beth ovat kaksosia, mutta Beth on saanut työpaikkansa vain Breen ansiosta,  Alice on Jillin jälkeen firman hierarkiassa jo keskijohtoa, Bree on nouseva tähti. Lauren on vähiten kunnianhimoinen ja hänen ajatuksensa pyörivät lähinnä tyttären vakavan psyykkis-fyysisen sairauden ympäirillä. Retkueen on tarkoitus olla tasa-arvoinen, mutta tulevat olosuhteet kyllä näyttävät mitä kukin katsoo olevansa. Ryhmällä on kunnon teltat, retkimuonat, kartat ja ainakin yksi kompassi. Puhelimia ei saa olla mukana, sillä tarkoitushan on olla pois somesta ja nostattaa ryhmähenkeä raittiissa ulkoilmassa aina sunnuntain noutamiseen saakka. Voi vitsi, miten tällainen on aina kiinnostanut minua! Näen tämän kyllä aina saarella, mutta vuoristo on heti vahva kakkonen. Kyseessä on kuuluisa retkelyalue Giralangissa, jossa polkuja tulee ja menee, mutta kartat auttavat. Kaiken kruununa ovat Mirror Fallsin putoukset, joiden vesi tähän aikaan vuodesta, kylmällä kaudella, ryöppyää valtavalla paineella. Hyytävän kylmä vesi ja putoukset, jotka heijastavat omaa kuvaansa. Alue on niin suosittu, että sen kiinnostavuutta ei ole onnistunut tuhomaan edes paikan synkkä varjo. Useammasta naismurhasta tuomittu Martin Kovac oli majaillut alueella. Eliza, Victoria, Gail ja Sarah oli murhattu, mutta Sarah Sondenbergin ruumista ei oltu löydetty vieläkään.

Ryhmät lähetetään matkaan erikseen ja kaikki näyttää hyvältä. Tosin miesten ryhmä ei pääse heti lähtemään, sillä toimitusjohtaja Bailey on myöhässä. Chase lähettää naiset matkaan, mutta ottaa sitä ennen heistä ryhmäkuvan, jossa pyytää kaikki näyttämään kuin olisivat toistensa parhaita kavereita. Heti alussa käy ilmi, että kaikkien kunto ei tunnu kestävän kovinkaan hyvin nousuja eikä sateen liukastamia polkuja, mutta niin vain ensimmäinen ilta vietetään nuotiolla ja teltat ovat pystyssä. Miehet käyvät heillä vierailulla viinipullojensa kanssa eikä kukaan saata aavistaakaan, että tämä sama ryhmä ei tässä kokoonpanossa kokoonnu enää ikinä.

Luonnonvoimat näyttävät mahtinsa viiden naisen ryhmälle. Sataa satamasta päästyä ja lopulta kellään ei ole enää mitään kuivaa yllään. Kipeät rakot ovat ryhmän pienin ongelma, sillä kukaan ei oikeasti osakaan käyttää kompassia ja lopulta naiset ovat vailla mitään asetta täysin luonnon armoilla. Pahinta on, että mitään mökkiä ei löydy, ruokaa on yksi ainoa suklaapatukka, juomavesi on loppu, yhtä puree mattopyton...Australian armoton luonto näyttää sekä kauneutensa että kauheutensa. Se riisuu naiset alasti. Ei mitään titteleitä, ei miellyttämishalua ketään kohtaan, vain alkukantainen tarve itse selvitä hengissä. Sofistukoitunein Jill, jolle jo teenlehti saattoi aikaisemmin olla lionnut liian kauan vedessä on kiihkoisin juomaan kantoon satanutta roskaista sadevettä. Loistavan Breen kaksoissisko Beth, entinen narkkari, on ehkä ryhmän intuitiivisin.

Beth ei ollut varma, olivatko toiset huomanneet sen, mutta aikaisemmin hän oli aistinut hienoisen muutoksen ilmapiirissä. Siinä hautui jotakin alhaista ja perustavanlaatuista ja lähes alkukantaista, mikä teki palasesta kuivaa leipää ja juustoa taistelun arvoisia palkintoja.

Ja tämä jo perjantaina, vasta vuorokausi lähdön jälkeen. Hänkään ei voisi vielä uskoa, että

viisi lähtee, vain neljä palaa

*****

Tästä kirjasta ovat lisäkseni kirjoittaneet ainakin Kartanon kruunaamaton lukija ja Kirjarakkautta

*****

Dekkarit Leena Lumissa