Sonja Lumme: Tomaaatti

Tomaatti mikä ihana asia! Olen joskus miettinyt, että onkohan tomaatti toisilla meistä sukugeeneissä, sillä minun lapsuudenkodissani ei tomaattia ollut pöydässä, vaikka se olisi kauppiaan perheessä ollut helppoa, mutta niin vain minä sitä aina halusin ja myös onneksi sain. Kun lapsuudenystäväni kanssa lähdimme ensimmäiseen kesätyöpaikkaamme eli sokerijuurikaspellolle, laitoimme ehdoksi tomaatit! Ystäväni isä meidät sinne tilalle sitten joka aamu ajoi ja joka aamu myös totesi, että 'likat, te syötte enemmän kuin tienaatte!' Tomaatti oli varmaan alkusuvesta joskus kovinkin tyyristä. Ja se mitä olen aina kaivannut, mutta yhtä vain en mä saa..., on kasvihuone. Kasvattaisin siellä vain tomaattia ja munakoisoa. Siinä parivaljakko minun makuuni ja varmaan monen muunkin. Tomaatista voi kertoa vaikka miten monta tarinaa ja nyt lähdemme erään perusteellisen äärelle.

Sonja Lumme on kirjoittanut ison tarinan Tomaatti (Readme.fi 2017), joka on minusta hyvinkin täydellinen tietoteos tomaatista. Kirjan upeat kuvat ovat Arne Nylanderin. Saamme tietää tomaatista sen historian, kaiken sen erityyppisistä kasvatusmahdollisuuksista eli tokikaan kasvari ei ole ainoa, mutta tehokkain. Sen lisäksi saamme tietää tomaattilajikkeista, joita on tuhansia, tomaattia uhkaavista taudeista ja tuholaisista sekä tietysti ihania, herkullisia reseptejä tomaatista. Tämä herkku on myös äärimmäisen terveellinen, monia sairauksia ehkäisevä antioksidantti. Se sisältää paljon mm. lykopeeniä, jossa suomalaisilla on muita eurooppalaisia matalammat tasot. Tomaatti voi ehkäistä syöpää, erityisesti eturauhassyöpää. Se voi ehkäistä aivohalvausta sekä parantaa veren kolestrolitasoa, josta viime mainitusta on meidän perheessä selvä näyttö. Kun aloimme nauttia capresea eli maailman terveellisintä salaattia kaksi kertaa viikossa, Lumimiehen kolestroliarvot menivät kohdilleen. Tomaatin on todettu myös ehkäisevän harmaakaihia sekä vähentävän masennusta ja muistisairauksia.

Tomaatti voi olla melkein mitä väriä vain, ei aina punainen. Tässä keltainen 'Zeltaja'. Koska Sonja Lumme on täysin tomaatin viemä, annetaan hänen kertoa, mistä se alkoi:

Minut on kasvatettu kasvihuoneen lämmössä. Äitini, joka sai kaiken kukoistamaan, kasvatti tomaatteja kasvihuoneessaan. Siellä opin jo pikkutyttönä rakastamaan tomaatintaimien raskasta, vihreää tuoksua. Ja tomaattia kasvina! Se on ilman muuta lempilapseni puutarhassa. Tomaatti on mahtavan monimuotoinen, vaativakin, mutta antaa toisaalta kasvattajalleen paljon anteeksi. Sen sinnikkyyttä ja elinvoimaa ei voi olla ihailematta. Tuntuukin siltä, että jokaiselle mullasta pungertavalle tomaatintaimelle on annettava mahdollisuus - ja siksi olen joka kevät pulassa alati kasvavan taimiarmeijan kanssa.

Mutta kun se matka siemenestä sadonkorjuuseen on niin kovin kiehtova ja antoisa! Sen aikana ehtii tutustua tomaatintaimen sielunelämään, huolestua vaisua alkua ja ihmetellä valtavaa kasvuvoimaa. Tunnustettava on, että tässä asiassa matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä, ja harrastus vie pikkusormen jälkeen koko käden olkapäätä myöten.

Kuten huomasitte, suotta tomaattia ei kutsuta myös lemmenomenaksi! Sehän on kuin mystinen, mutta vaativa rakastaja, joka palkitsee rakstettunsa ensin tuoksuttuaan raskasta, vihreää tuoksua, sitten vähän esittäen heikkoa, mutta yllättäen syleillen elinvoimaisesti karkottaen kaiken pahan, mikä ikinä rakastettua voisi kohdata.

Kirjassa on toinen toistaan upeampia kasvarikuvia, mutta tässä on nyanssi, joka kannattaa tomaatin kanssa muistaa: Tomaatti viihtyy parahiten, kun päivälämpötila on +20- 25 astetta, mutta mittari ei laske yölläkään alle kymmenen plusasteen. Liian kuumassa taas tomaatin lykopeenin tuotanto laskee ja se kärsii muutenkin, mikä sitten myös siinä näkyy, Niinpä kuvan kaltaisessa tuulettuvassa kasvihuoneessa kasvaa onnellinen, herkullinen tomaatti.

Ellei ole sitä kasvaria tai edes isoja ulkoseinätiloja muutenkaan, voi vaikka parvekkeella kasvattaa pieniä pensastomaatteja. Ne ovat ilo silmälle ja tuleehan niistä vähän satoakin. Nämä terhakat pystykasvuiset tomaatit tuottavat pientä satoa ja se kypsyy kerralla, mutta yrittänyttä ei laiteta tässäkään.

Tomaattilajikkeita on siis tuhansia, joten tästä saa kasvatettua kyllä huikean harrastuksen. Kirjassa esitellään kiitettävästi eri tomaattilajikkeita sekä tekstein että kuvin. Kuvassa 'Brown Berry', jolla on mahonginruskeat hedelmät. 'Brown Berry' on kasvihuoneessa kasvatettava runkotomaatti, jonka maussa tumman tomaatin täyteläisyys yhdistyy kirsikkatomaatin makeuteen.

Tomaatti rakastaa kesänlämpöistä vettä. Aurinko lämmittää veden tummassa tynnyrissä ja samalla kasvihuone saa lämmönvaraajan viileiksi öiksi.

Lumpeen kirja on niin perusteellinen, että intohimoinen tomaattiharrastaja jopa kerää siemeniä talteen: Kurkkaa Sonjan puutarhassa Luku Siementen kerääminen oli varsin vaikuttava. Siemenet fermentoidaan ja voi pojat, tämän takia en varmaan saa kasvaria, sillä pakkohan tätä olisi kokeilla! 

Kirjan ruokapuolella eli tomaatti keittiössä on mm. kuvan vihreiden tomaattien chutney. Tämä menee minulla kokeiluun, sillä ihastuin vihreiden tomaattien makuun jo edesmenneen anoppini keittiössä. Siinäpä maku, jota en heti osaakaan kuvailla..., mutta siihen tulee himo.

Nautimme myös lämmittävää tomaattikeittoa, bruchettaa, gemistaa eli täytettyjä tomaatteja kreikkalaisittain, valmistamme pestoa ja omatekoista tomaattikastiketta. Leivomme rustiikkisen tomaattipiiraan sekä

valmistamme itämaisen salsan:

0,5 kg kypsiä tomaatteja, mielellään oransseja tai keltaisia
1 punainen paprika
kypsää mangoa (2 dl kuutioina)
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
1 valkosipulinkynsi
3 kevätsipulia
10 cm:n pätkä sitruunaruohoa
1 tuore chili
1 limetin mehu
0,5 sitruunan mehu
2 rkl kalakastiketta
1 rkl ruokosokeria
nippu lehtikorianteria
nippu minttua

Leikkaa tomaatit ja paprika pieniksi kuutioiksi. Leikkaa kypsästä mangosta posket ja viillä hedelmäliha kuoresta. Kuutioi sekin.

Kuori pala tuoretta inkivääriä ja silppua se. Silppua myös valkosipulinkynsi. Paloittele kevätsipulit ja hienonna tuore sitruunaruoho.

Maista chiliä, jotta tiedät sen tulisuuden, ja silppua sitä sopiva määrä maun mukaan. Salsa saa olla tulinen.

Laita kaikki pilkotut ainekset kulhoon. Purista limetistä ja sitruunasta mehu pieneen kulhoon, lisää kalakastike ja ruokosokeri ja sekoita, kunnes sokeri on sulanut. Kaada kastike salsan päälle ja sekoita.

Silppua lehtikorianteri ja minttu ja sekoita ne salsaan.

Maut pyöristyvät, kun annat salsan tekeytyä viileässä muutamia tunteja, mielellään vaikka seuraavaan päivään. Salsa on herkullinen salaattina, lisukkeena ja ihana grillatun tai paistetun kalan kanssa.

Tässäpä erinomainen kirjasuositus hänelle, jolla on aikomus alkaa kasvattaa tomaattia itse. Olen kerran kokeillut edellisessä elämässä puutalon seinän vierellä ja vakuutan, että omakasvatetun tomaatin makua ei voita mikään. Ymmärrän, että Lumimies voi nyt vähän pelätä tätä kirjaa, sillä tontillamme on loistavasti tilaa kasvarille! Nyt myös pystyn vakuuttamaan, että hyöty olisi moninkertainen, kun saisin herkullista, terveellistä, omaa satoa säilöttäväksi asti. Ja kiitos Sonjan kirjan, onnistuisin erinomaisesti!

Kirja kaikille tomaattihulluille♥

*****

Puutarhakirjat Leena Lumissa