Sinä istut siinä ja ompelet.
On lähelläs ikkuna avoin.
Sen takana vaiheemme entiset
ja raskaat monella tavoin.
Syvä rauha yllä on maiseman,
tien yli käy sumujen sillat.
Minä suljen varoen ikkunan:
- Rakas, vielä on hallaiset illat.
- Oiva Paloheimo -
Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi 2014, toimittanut Satu Koskimies)
kuva Iines
Ihana koskettava runo!
VastaaPoistaMitenkä teksti saikin ihoni kananlihalle :)
Mukavaa viikonloppua!♥
Hanne, värisyttävä!
PoistaRunon kohtalokkuus, jonka voi tulkita kukin omista lähtökohdistaan.
Kiitos samoin!♥
KAunis!
VastaaPoistaHannele, kiitos ja samaa mieltä!♥
PoistaIhana runo ja niin on kuvakin♥
VastaaPoistaMinttuli, niin samaa mieltä♥
PoistaKiitos. Puhuva runo, kuvaan sopien.
VastaaPoistaSylvi, ole hyvä<3
PoistaTirlittanin kirjoittaja osasi myös runoilla ♥
VastaaPoistaTuo kuva on todella kaunis ♥
Mai, todellakin♥ Taisin kertoakin miten julkaisin erään toisen Paloheimon runon, jonka löysin teinikalenteristani ilman kirjoittajan nimeä ja lukijat kertoivat, kenen se runo oli.
PoistaNiin minustakin♥