keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Atsalea - revontuliatsalea Northern Hi-lights


Kun aloitin atsaleoiden kanssa, ensimmäinen niistä oli oranssi revontuliatsalea. Sitten tapahtui kaikenlaista, milloin jänikset, milloin jotain muuta, mutta koska se oranssi ei sitten enää ikinä kukkinut upeasti parin suven jälkeen, ihastuin revontuliatsaleaan nimeltä Northern Hi-lights, jolla on myös kaunis ruskaväri ja kukissa tyylikäs tuoksu.

Tämä on kaunotar kukkii sisääntulon vasemmalla puolella. Kuvattu eilen sateessa.


Tällä siis ikää jo muutama vuosi ja samanlainen kasvaa pohjoispuolen japanilaisessa rinteessä. Siellä eivät kukat vielä näin auki, mutta siitä muistan erityisesti sen ruskavärin viime syksyltä. Kukkia siihenkin on tulossa.


Tätä onnistunutta kukkijaa vastapäätä ovat nyt sitten suokukat joiden ympärillä uudet puistoatsalea Illusiat, joista toinen on vuoden vanha, toinen tältä keväältä. Osan vanhemmasta pisti pupu poskeensa osin, sillä myöhästyimme verkotuksessa, osan saimme pelastettua, joten pääsen vertaamaan kukintaa, mutta kyllä tämä alkuperäinen ihastukseni vain tuntuu olevan se mun juttu. Tämä on jo pensasmuodoltaankin sitä, mitä odotan atsalealta. En olisi ottanut Illusiaa ollenkaan, mutta tarjolla ei ollut Northern Hi-Lightsia. Toki suon Illusialle mahdollisuuden eli ne kaksi sisääntulon toisella puolella saavat takuulla jänisvekot tänä vuonna ajoissa:)


Jos klikkaatte kuvaa suuremmaksi huomaatte, että mongolianvaahteroiden alla kukkivat vieläkin lemmikit, nyt mukaan on vain liittynyt puna-ailakkeja.


Tässä sama kuvattuna kalliolle päin. Pensaan takana näkyy tänä keväänä istutettu yhdestoista kartiovalkokuusi.


Innostuin atseloihin, kun tajusin miten paljon enemmän voisi olla kerroksellisuutta. Pidän näissä pikkupensaissa myös siitä, että ne tiputtavat talveksi lehtensä. Lannoitan kaksi kertaa suvessa rodo-ja havulannoitteella. Täällä voitte lukea atsaleaharrastukseni alkukuvioista.

puutarhaterveisin
Leena Lumi

Leena Lumin puutarhassa



Tässä pohjoisrinteen Northern Hi-Lights ja takana kaksi varsin isoa kartivalkokuusta, joiden takana vielä alempana rinteessä kolmas.



Tässä japanilaisessa, pohjoisen puolen rinteessä atsalea on menestynyt yhtä hyvin kuin etupihalla, kukat vain tulivat myöhemmin.



No nyt sateisen juhannuksen jälkeen olla pohjoispäädyssäkin näin auki!



Ja tämä etupihan kiitollisin Northern Hi-lights on nyt myös jokaikinen kukka avoinna. Ihanaa! Huomasin muuten illalla sateen jälkeen kuvatessa, että Northernin tuoksu muistuttaa valkolehdokin öistä, viettelevää tuoksua...

Kirjasta Erään avioliiton muotokuva Sissinghurstin puutarhan oli oltava kesytön ja sen oli kartettava järjestystä. Villikukkien oli saatava tunkeutua puutarhaan ja rhododendronit oli karkotettava ja niiden lempeämpi serkku azalea, sai korvata ne...


Atsalea japanilaisessa rinteessä kesäkuun 11. pnä. Viereen on tullut pari, mutta istutimme sen vasta syksyllä. Ei niin runsas kukinta kuin aiemmissa, mutta viime vuonna oravat menivät verkkojen yli, kun olimme poissa, ja söivät sekä etupihan että tämän atsalean nuput!


Tässä yksi etupihalta ja kaksi muuta ovat etupihan valaisimen ympärillä toisella puolella.


Kuvattu tänään 12.6.2021 sateen jälkeen.






16 kommenttia:

  1. Kyllä on kauniit ja tuo väri on mun mielestä huikean hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, minäkin pidän: pääosa valkoista ja sitten vähän siveltimellä kuin sipaistu keltaista.

      <3

      Poista
  2. Kauniita! Ja täynnä valon pisaroita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, valon ja sateen pisaroita. Arvaa olenko onnessani, kun on satanut. Nyt saamme alkaa nauttia nuortemme kanssa olosta ja koiruudetkin istuvat jo autossa:)

      Poista
  3. Ihana postaus kiitos Leena ♥
    Meillä on saaressa pupu, joka on popsinut kaiken. Kaikessa pitää olla verkot ympärillä. Sille kelpaa pelargonioitten kukatkin. IIIK!!! Nyt laitoin joka paikkaan vielä cd-levyjä roikkumaan, en tiedä auttaako.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, ole hyvä ♥

      Meillä niitä oli monta ja yksi väkisin kesyyntyi, se käy vieläkin lehdossamme, mutta siellä saa syödä saniaisia. Meillhän paitsi myöhästyi verkotus, verkot myös loppuivat kesken. Eivät lopu tulevana syksynä ja jos kehtaan, laitan verkot jo lokakuun alussa:) Ne rakastavat myös muscarien kukkia...kaikki kelpaa. Minä laitan luottoni verkkoihin! Eivät kai ne nyt enää näin suvella siellä mitään syö? Siis puutarhakasveja? Teillähän alkaa olla jännän näköistä siellä:)

      <3

      Poista
  4. Ihastuttava atsalea pisaroiden koristamana!

    Ihanaa juhannuksen aikaa teille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, näihin hullaantuu! Olemme saaneet vihdoinkin kiitettävästi sadetta. Alettiin olla kastelun kanssa jo ihan poikki: Paljon uusia istutuksia. Nyt sateen jälkeen kaikki, kaikki on kuin suven korkeimmalla hetkellä kuuluukin olla, paitsi juhannusruusuissa on vielä tiukat nuput, mutta syreeenit ovat paremmat kuin vuosiin.

      Kiitos samoin teille♥

      Poista
  5. Ihanat atsaleat! Minä olen ajatellut hankkia Illusian - ihan pelkästään nimen takia ;) Meillä ei ole ainuttakaan atsaleaa, vaikka olen sellaisesta haaveillut jo pitkään. Ei vain yksinkertaisesti vielä ole ollut tilaisuutta perustaa suunnittelemaani istutusaluetta. No, näitä 'ikuisuusprojekteja' kyllä riittää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marietta, eikö vain! En sano etteikö Illusia olisi yhtään huonompi, mutta nyt vain yksi oksa niistä tulee kukkimaan kiitos jänisten ja sekään ei ole vielä auki. Minä innostuin näistä suunnilleen samoihin aikoihin kuin magnoliasta. Miten ihanaa, että näitä 'ikuisuusprojekteja' riittää<3

      Poista
  6. Minäkin olen ihastunut atsaleoihin! Kauhutalvi vei ne kaikki:( mutta nyt olen ostanut muutaman uuden ja vieläkin mahtuu...Pidän myös heidän sukulaisistaan alppiruusuista, joita mulla löytyy metsänreunasta jo aika monta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioni, eikä ihme. No, sekin saattoi minulla viakuttaa, sillä se yksi Illusia, josta jäi osa, ei vieläkään kuki ja Ruususen uni ei ole kunnolla edes nupuillakaan, mutta se on taas muuten hyvin suloinen, lehdet, muoto, koko etc. Ihailen alppiruusuja muilla. Meillähän on iso lehto, siis emäksinen, ei hapan maa eli en jaksaisi. Muutama atsalea siellä sun täällä samoilla kohdin kuin hortensiat, selviää mun rodolannoiteavulla.

      <3

      Poista
  7. Kauniita kuvia. Niin se vaan on, että puput ja kauriit ottavat osansa kukistamme. Onneksi aina jää jotain kuvattavaakin. :-)

    Hyvää juhannusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, mutta kun ne saivat jo auringonkukkaa kera lintujen ja oravien sekä pähkinöitä ja puolalaisia omenoita, joista pitivät erityisesti mustarastaat, joten olisi ollut kohtuullista säästää mun jalot kasvit. Lisäksi jäniksille on nyt oma haavikko!

      Kiitos samoin teille!

      ♥♥

      Poista