Elämässämme on jotain, mihin voimme vaikuttaa todella paljon
ja se on terveytemme! Olen jo hyvin nuoresta uskonut, että ihminen on juuri
sitä mitä hän syö, mutta nautiskeluun taipuvaisena olen luovinut elämässäni
napaten alan teoksista mielestäni parhaat tärpit. Erityisen altis olen
vitamiini- ja hivenainetiedolle ja sehän liittyy ravitsemukseemme, joten luen
kaikki ne ravitsemusoppaat, joista katson voivani ammentaa jotain uutta. En
pidä terveysterrorismista, vaan mielestäni ruoasta tulee saada myös nauttia.
Harva siihen enää kykenee, sillä niin paljon alati ilmestyvä uusi tieto tuo
tuskaa ja yleinen terveysodote asettaa meille monenlaisia mittamalleja, joihin
meidän pitäisi mahtua eli nauti siinä sitten! Oijoi, voi siinä nauttia, kun
muistaa leikkiä viikonloppuna ruhtinasta vaikka lohella lisukkeineen, mutta
viikolla pitää salaattipäivän tai kaksi ja yksi päivä voi olla vaikka
puuropäivä suomalaisilla marjoilla. Pakko lisätä, että meillä varsin
terveellisen ruoan lisäksi nautitaan myös purkista vitamiineja ja hivenaineita
sekä tyrnin siemenöljyä, joiden kaikkien optimaaliset määrät olen tarkistanut sisätautien erikoislääkäriltä.
Kasvitieteen professori Sinikka Piipon viimeisin teos Mielen
ruokaa – Ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon
(Minerva 2014) ei mitenkään olisi voinut jäädä minulta väliin, sillä pidän
kovasti Piipon combosta, jossa tutkijan tieteellinen tarkkuus yhdistyy ihan
maanläheiseen asenteeseen siitä, mitä tarvitsemme ravinnoksemme voidaksemme
elää mahdollisimman terveen ja hyvän elämän. Nyt liikumme mielen alueella,
joten Piippo ei toista niitä asioita, joista on jo kertonut kirjoissan
Suomalaiset marjat, Elinvoimaa mausteista ja Puhdasta ravintoa. Toisaalta
noissa edellä mainituissa kirjoissakin on paljon mieleen vaikuttavia ainesosia,
joten ne ovat tässä mukana, mutta lyhyemmin. Panostan nyt lisäkiinnostukseenne
ja kerron, että kiitos Piipon kirjan Puhdasta ravintoa, selätin erään sairauden
sekä yllätin lääkärini huippuhyvällä HDL-arvolla. Nyt saan koko ajan tarjota
capresen ohjetta omille lääkäreilleni hammaslääkäristä gynekologiin!
Tämä Mielen ruokaa ei suinkaan keskity pelkkään mieleen,
sillä edelleen tämän kirjan avulla voimme ehkä välttää diabeteksen, liikalihavuuden,
sydän- ja verisuonitaudit, ennenaikaisen vanhenemisen, verenpaineen, korkean
kolestrolin, tulehdukset, entysyymiaineenvaihdunnan häiriöt, Parkinsonin
taudin, vatsavaivat, mutta myös Alzheimerin taudin, muut muistisairaudet,
stressin, masennuksen, haluttomuuden, ahdistuksen, uupumuksen ja monia, monia
muita. Kirjassa esitellään monia kasveja, mausteita yms. joita voimme käyttää
ja onnekseni löysin sieltä suursuosikkejani, joita voin nyt helposti lisätä
ruokavaliooni. Kaikkea ei kuitenkaan saada vain ruoasta, vaikka vieläkin joku
niin väittää, mutta katsokaa väittäjää: Onko hän onnistunut malli omasta
elämänvalinnastaan. Porfessori Piippo myöntääkin, että:
Katson, että ravinnon lisäksi tarvitsemme myös tiettyjä
lisäravinteita. Emme pysty elämään stressittömässä ympäristössä ja perimästäme
vapaana. Myös maaperä on aikojen kuluessa köyhtynyt ja myrkyttynyt, eikä
kasvien ja eläinten ravinto enää kykene tarjoamaan kaikkia aineosia, joita
hyvinvointiin tarvitaan.
Hyvinvointia voi olla vaikka minttu, joka torjuu masennusta
ja alakuloa
tai oregano, joka torjuu tulehduksia ja saattaa tätä kautta
vaikuttaa ehkäisevästi jopa Alzheimerin tautiin!
Mielen ruokaa esipuheessa Sinikka Piippo kertoo oman äitinsä
Alzheimerista ja jälleen saamme hämmästyä, miten nopeasti ja salakavalasti tuo
tauti iskee liikunnalliseen henkilöön, joka tunsi ruoanlaiton ammatilaisena
terveellisen ruoan salat ja joka vielä 60 –vuotiaana arvioitiin
terveystarkastuksessa 40-vuotiaan veroiseksi. Piipon äiti kuitenkin menehtyi 88
vuoden iässä yksitoista vuotta Alzheimeria sairastettuaan: Tytär on omistanut
tämän kirjan äidilleen. Piippo mainitsee ne seikat, jotka saattoivat vaikuttaa
äidin sairauteen, mutta varmuuttahan tuskin on vielä kenelläkään, vaikka Alzheimer on yksi tutkituimmista sairauksista. Vara ei kuitenkaan
venettä kaada, joten yhdyn tähän professori Piipon lausumaan:
Muistimme toiminta nivoutuu tiukasti yhteen mielemme muun
tilan kanssa. Muistia ja siihen vaikuttavia seikkoja ei voi käsitellä erillään
muusta psyykeestä. Samoin mieleen ja muistin vaikuttavat olennaisesti muut
sairaudet, varsinkin diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet. Siksi tämä kirja
kertoo ravinnosta ja aineista, jotka vaikuttavat mieleen ja osittain myös
kehoon kokonaisvaltaisesti, ei vain muistiin.
Olemme siis mieltä myöten sitä, mitä syömme!
Tämä lautasmalli voidaan nauttia vaikka lauantai-illan
huumassa elokuvan ja punaviinilasillisen kera. Juuston rasva parantaa hedelmien
ja marjojen ainesosien hyötykäyttöä. Ja hyvinkin voi olla niin, että lautasella
on juuri oikeita ravintoaineita ehkäisemään Alzheimerin tautia, jota Suomessa
sairastaa noin 70 000 – 100 000 henkilöä. Yhteensä kaikkia
muistisairauksia potee yli 250 000 ihmistä. Piipon kirjassa on hyvin
antoisa kirjoitus muistisairauksista.
Mustikkaa, mansikkaa, tyrniä, tomaattia ja monta muuta
tärkeää käsitellään jälleen, mutta tässä meille ruusujuuri, josta minä en ole
tietänyt juurikaan mitään:
Ruusujuuren mainitaan torjuvan masennusta paremmin kuin
mikään muu adaptogeeni. Kirjassa sivulla 67 selvitetään, mikä on adaptogeeni.
Ruusujuuri mm. edistää kilpirauhasen toimintaa lievässä vajaatoiminnassa,
parantaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä, auttaa stressin hallintaan ja
masennukseen, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, Parkinsonin tautia,
diabetestä ja auttaa painonhallinnassa. Se myös suojelee sydäntä ja maksaa,
alentaa kolestrolia ja parantaa immuniteettia sekä hidastaa vanhenemista.
Ikä on mielen valtaa aineesta.
Jollet välitä, se ei vaikuta.
- Mark Twain -
Piipon kirja on runsaudensarvi, joka käsittelee mm.
adaptogeenit (kts. edellä), hyvät rasvat, muistia parantavat marjat, muistia
parantavat mausteet (sahrami ja basilika mukana eli suosikkini!), terveyttä
edistävät vihannekset (mm. palsternakka ja parsa), hermoston välittäjäaineita
lisäävät ruoat, entryymiruoat (papaija), virkistävät juomat ja lisäravinteet.
Professorimme muistaa myös suositella
kahvia ja suklaakakkua mielen piristykseksi! Kahvista on
kirjoitus, jonka toivon saavuttavan myös heidät, jotka löytävät kahvista nyt
vain sen hyvät puolet, sillä tiedän henkilöitä, joiden pitäisi tehdä sama kuin
minä: Kahvia, oikein hyvää kahvia, iso mukillinen vain aamuisin, ei ollenkaan
iltapäivisin eikä etenkään iltaisin, jos vaivana on levottomuutta, unettomuutta
ja jopa paniikkikohtauksia. Mikään ei voita Robert’sin suklaakahvia kera Hesarin aamulla ja sen jälkeen kahvia ei tee enää mieli kun siihen on tottunut.
Iltapäivällä sitten brittiläinen teehetki, johon valitettavasti haluan muutaman
keksin. Nyt suosikkimme on ruis-kaura-omena-kaneli –keksi, joiden makua juuri
ihastelimme.
Erityisen ilahtunut olin papaijatietoiskusta. Papaija on yksi
terveellisistä suosikeistani ja nyt sain runsaasti lisätietoa. Kaiken lisäksi
olen kiitos Tiian siirtynyt Yotuel-hammastahnaan, jonka teho perustuu
papaijasta saatavaan papaiini-entsyymiin ja koivusta saatavaan ksylitoliin.
Kannattaa ottaa relasti: Mikä vaurioittaa verisuonia ja
sydäntä, vahingoittaa myös aivoja, mutta mikään ei vahingoita aivoja stressiä
pahemmin.
Mitä sitten minulle
jäi tästä kirjasta käteen, on se, että luen tätä aina uudelleen ja uudelleen.
Suosittelen!
*****