torstai 23. helmikuuta 2012

500 VÄLIMEREN MAIDEN RUOKAA

Välimerellinen keittiö on maailmalla kovassa huudossa, eikä syyttä, sillä siinähän suositaan kasviksia, yrttejä, öljyjä, mausteita, kalaa, äyriäisiä, hedelmiä, palkokasveja, pähkinöitä…Tyydytetään kaikkia aisteja, mutta terveellisesti. Tällainen keittiö on koostumus Välimeren ympärillä olevien maiden ruokakulttuuria, jossa kohtaavat kaksikymmentäyksi maata.

Todellinen tehopakkaus on pieni, mutta tuhti Valentina Sforzan keittokirja 500 Välimeren maiden ruokaa (500 mediterranean dishes, Karisto 2012, suomennos Riitta Pojanluoma). Kirja sisältää puolisen tuhatta ruokaohjetta useista Välimeren maista aina Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää myöten. Minulle tuli aivan olo, että olisiko tässä minulle jo riittävästi, mutta ei: Tätä ei saa kyllikseen!

Kirjan ohjeet ovat hyvin selkeät ja kattavat. Ryhmistä löytyvät alkuruoat, keitot, salaatit, leivät, juusto- ja munaruoat, pasta, kuskus ja riisi, liha, kala, äyriäiset ja jälkiruoat. Näiden perusjuttujen alta löytyvät vaikkapa tzaziki ja sen muunnelmat. Huomaan libanonilaista, kreikkalaista, espanjalaista, turkkilaista, italialaista keittiötä. Nautimme napolilaista sipulipaistosta, beid haminea eli egyptiläisiä munia, pohjoisafrikkalaista tabbulea, marokkolaista kanaa ja Sisiliassa saamme täytettyjä miekkakalarullia. Kuumana päivänä nautimme kylmästä tomaatti-basilikakeitosta suuren kastanjan varjossa.


Kirjan kuvat ovat selkeät ja ruokahalua kiihottavat: Niistä kiitos valokuvaaja Ian Garlikille.

Tässä kirjassa öljy on pääasiassa oliiviöljyä, mutta koska lähiruoka-ajattelu on tärkeää jo ympäristönkin kannalta, me suosimme rypsiöljyä: Välimeren maissa oliivipuut ja meillä kultaiset rypsipeltomme. Voimme soveltaa omaa lähituotantoamme välimerelliseen tyyliin.


Koska olen ostamassa uutta grillipannua kasviksille, huomioni kiinnitti tietenkin ohje escalibada eli espanjalaiset grillatut vihannekset:


2 punaista paprikaa
2 vihreää paprikaa
2 keskikokoista munakoisoa viipaloituna
4 keskikokoista tomaattia


kastike:

1 rkl silopersiljaa silputtuna
5 rkl extra-neitsytoliiviöljyä 2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl punaviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna


Paahda paprikat ja munakoiso kohtalaisella lämmöllä grillissä. Pistele munakoisoviipaleiden kuoriin reikiä, etteivät ne grillattaessa halkea. Paahda munakoisoja ja paprikoita noin 15 minuuttia välillä käännellen. Kun paprikoiden kuoret ovat ruskeatäpläisiä ja irtoilevat, ota ne pois grillistä. Kiedo ne pyyhkeeseen, pane paperipussiin ja jätä pehmenemään.

Munakoisoviipaleet vaativat kypsyäkseen enemmän aikaa kuin paprikat. Kun munakoisot ovat kypsiä, ota ne pois grillistä ja jätä odottamaan.


Kun paprikat ovat pehmenneet ja jäähtyneet, poista niistä kuori ja siemenet. Suikaloi paprikat. Tee tomaattien kuoriin ristiviillot ja grillaa niitä 5 minuuttia käännellen. Kuori ja paloittele tomaatit vähän jäähtyneinä. Ryhmittele kaikki vihannekset laakealle vadille, tomaatit keskelle. Mittaa kastikkeen ainekset kannelliseen tölkkiin, ravista ja kaada salaatille. Tarjoa salaatti lämpimänä tai huoneenlämpöisenä tai pääruokana leivän kanssa.

***


Lisää ruokakirjoja löydät Keittokirjat Leena Lumissa.

9 kommenttia:

  1. Täällä Välimeren alueella asuvana on tullut hankittua aika montakin alueen keittiöitä koskevia kirjoja. Tuotakin ruokaa on joskus tullut tehtyä;namskis:)

    VastaaPoista
  2. Jael, tässä olikin paljon samanlaista kuin mitä olen nähnyt sinun blogissasi, paitsi että tässä on myös liharuokia.

    VastaaPoista
  3. Oh, ich liebe munakoiso. Tätä en ole tehnyt, mutta pitänee kokkeilla kunhan grillikausi alkaa. Eli pian! Onneksi luin tämän kylläisenä :) Kuulostaa muutenkin tuo keittokirja kattavalta.

    Kommentoin muuten juuri omassa blogissani sinulle, että Marguerite Duras on minun yksi ja ainoa kirjallinen jumalani. Aah. Hän on paras ja muut rinnallaan kalpeita. Joten et ole ainoa, joka hänestä on innostunut! Duras on minun päivittäinen lasilliseni punkkua ja kuuma kosketus elämää.

    VastaaPoista
  4. Helmi-Maaria, minulla aivan sama juttu. Yritn etsiä sinulle sitä postausta, jossa minun munakoisouunivuokani, mutta en löytänyt...liika mielikuvitus on pahasta: Tulee laitettua liian outoja nimiä;-)

    Me aloitamme huhtikuussa ja lopetamme loka-marraskuulla. Kerran grillasimme jouluaaton aattona lumisateessa terassilla.

    Tulen takaisin;-) Niin minunkin! Miksi kukaan ei enää puhu hänestä mitään. Olen käsitellyt häntä blogissani jonkin verran.

    VastaaPoista
  5. Näyttää ja kuulostaa maukkaalta. Jotenkin itsekkin on alkanut miettiä enemmän mitäsyö. Yksinkertaisista raaka-aineista selkeää ruokaa. Tuo lähiruoka-ajatus kiehtoo ja luomun suosiminen, silloin kun se helposti ja kohtuuhintaisesti on mahdollista. Varmasti hyviä reseptejä!

    VastaaPoista
  6. Anne, hyvin herkullista. Ihan pakkokin mitettiä mitä syö, kun viestit medioissa ovat niin ristiriitaisia.

    Luomu kirsikkatomaatteja meillä kulhossa kuin karkkeja, mutta luomumunan hinta on vielä huh-huh.

    Toscananlaista uunilohta saat maanantaina;-)

    VastaaPoista
  7. Aahhh... grillattu, ihan mikä vaan grillattu on hyvää. Olen etsinyt itselleni sellaista pienempää grillipannua, mutta vielä se on löytämättä.

    Hyvältä vaikuttaa tuo ruokaohje.

    VastaaPoista
  8. Birgitta, minäkin rrrrrakastan grillattua ruokaa.

    Pieni grillipannu on nyt myynnissä Ikeassa. Meri käy sen ostamassa meille, kun asuu siinä likellä. Siinä on hyvä grillata vihanneksia. Jopa parsa, mun herkku, on kuulemma herkullista grillattuna.

    VastaaPoista
  9. Vau, käyköhän se induktioliedelle. Käynpä katsastamassa =) Hyvä kun tuli puheeksi.

    Jamiella on ihana lohi-rapu-parsa ohje (uunin grillissä) tehtynä. Aah, kyllä parsa toimii =)

    VastaaPoista