Nyt on käynyt sellainen työtapaturma, että vasta tänään huomasin alkaa kaivata Ilonan uusinta kirjaa Koti lehvistön varjossa. Kustantaja luuli minun saaneen sen etc.etc. Olisin mielelläni ottanut Ilonan uuden sisustuskirjan syntymäpäiväarvontaani, mutta minulla ei ole vielä tietoa, ehdinkö vai en. Kirja on siis vasta matkalla...
Sateenkaarentaa -puotia jatkaa Ilonan ystävä, joten puoti pysynee edelleen mukana tavalla tai toisella myös blogini matkassa.
On täysikuu. On helmikuu. Söin äsken Geishaa. Olen siis langennut nainen. Haluan elää vaarallisesti. Tai jos en, niin tartun nyt kirjaan, joka viihdyttää minua, kun R. on taas kiinni muualla. Täysikuuta pitäisi katsoa kaksin sallien sen maagisen säteilyn hullaannuttaa erinomaisen seikkailulliseen huumaannukseen, jossa voi tapahtua, mitä ikinä keksitkään haluta!
*****
"On tienoo äkkiä niin hiljainen ja musta ja mörkö niin kuin vuori tuijottaa, ja jäinen maa on täynnä kammotusta, kun kuustakin pois värit putoaa.
Ja nyyti sanoi: helppoa ei tule olemaan! Tuo mörkö on niin kamala etten luullutkaan!
No ensin hurja sotatanssi rohkeutta toi ja sitten hampaat mörön häntään jotta kipunoi!
Ja mörkö ällistyi ja juoksi pakoon yksi kaksi - siis tuittu kyynelien läpi näki nyytin voittajaksi.
Ei pienen tuitun peloittelu ole vaikeaa, ja lohduttelu, arvaathan, on vielä helpompaa."
- Tove Jansson -
Kuka lohduttaisi nyytiä? (WSOY, suomennos Kirsi Kunnas)
Tuittu tietysti. Lohduttaa nyytiä.
***
kuva Ilona
***
PS. Ilonan kirja on jo käsissäni! Warte Mahl, bitte!
sinä ja ilona ootte ihan parhaat- kumpikin omalla vahvalla tyylillään :)
VastaaPoistaminäkin katselin täysikuuta tänään. upea oli! ja karkkia teki mieli! :D
onneksi tulee downton abbey!
en ehkä taas kestä sitä sarjaa :) liian upea. :D mutta onko mikään liikaa? :D
upea toi sun kirjoitus!!!
Sain juuri luettua Ilonan viimeisen kirjan toistamiseen. Itse, kun asuu rintamamistalossa, niin Ilonan ideoita on ihana lukea.
VastaaPoistaIhanaa, että joku uskaltaa tehdä isoja muutoksia elämässään, Ilona on siitä hyvä esimerkki.
Sateenkaarentaa liike sai varmasti hyvän jatkajan.
Mieluisia lukuhetkiä, sillä täysikuu valvottaa varmasti. Nyt kun mainitsit tuon Geishan, on mentävä salaiseen jemmaan ja hieman herkutella. Tuo piristystä ankeeseen oloon. Sykirauhaset ovat tulehtuneet ja kuuri taas päällä, arvaa ketuttaako:)
Akiss, kiitos. Niin...me ollaan vahvoja, mutta eri tavalla eli palaset loksahtaa kohdilleen. Voin esim. ajatella, kun Ilona on läsnä, mikä ei kaikkien kanssa suju.
VastaaPoistaTäysikuu vaikuttaa hirmuisesti ja monella tavalla.
Oi, minulta menee melkein kaikki ohi, kun televisiosta puhutaan. Voisin ehkä ostaa sen tai yrittää katsoa ensi tiistaina...
Kiitos!
Tuittu
Onpa ihania kuvia todellakin tuolla Ilonan blogissa. Juuri sellaisia kotijuttuja, mitä haluaisin..
VastaaPoistaJa oi, Geishaa. Tekisipä juuri sitä mieli :)
Hanne, minä huomasinkin jostain, oliko se sun blogista, että olit jo lukenut kirjan. Ehkä minä siitä juuri muistin kaivata kirjaa...
VastaaPoistaJatkaja on Ilonan hyvä ystävä, mutta paljon en muuta vielä tiedä. Taidan muistaa nimen, mutta koska en ole varma, niin en postannut nimellään.
Minä ihan kohta huolestun susta. Oletko noudattanut sitä minun 'menua'?
Minä jemmaan Geishaa jääkaappiin tai jopa kellariin...;-) Sitä on pakko olla talossa.
Akiss, hitsi! Nyt mun on pakko nähdä seuraavakin jakso Downton Abbeysta;-) Mun aikakausi...ja Englanti.
VastaaPoistaHello Leena,
VastaaPoistabeautiful post!
A hug
Leena, olen ollut iät ajat lukijasi mutta ilmeisesti jotakin ongelmia ollut silloin, kun olin kirjautunut. No nyt onnistui :). Kiitti mailista. Olen uudestaan löytänyt kirjat, jotenkin ne olivat unohduksissa lähinnä proosa ja viihdyin enemmän elokuvien parissa. Voi kun muistan kuinka joskus nuoruudessa olin intohimoinen kirjastonkäyttäjä ja suuret klassikot kulkivat repussa kotiin.
VastaaPoistaVoi Leena, kiitos suloisin täältä pakkasaamusta. Ihana oli lukea postaustasi, kiitos kaunein!
VastaaPoistaIlona
Ja voi miten hyvältä tuntuukaan olla joskus langennut nainen, kaikki kunnia suklaalle.
VastaaPoistaKuulostit tosi kohtalokkaalta sinä Geishaa syövä nainen:).
VastaaPoistaNyt vasta kavin tuolla kuvia katselemassa, ja ai etta tykkasin! Juuri tuollaista tyylia havittelen omaankin kotiin, puuttuu vain taito sita tehda ;)
VastaaPoistaArvaa vain, kuinka paljon on tullut syötya Geishaa Suomeen paluun myöta... Siina vain on jotain niin koukuttavaa!
Helmi-Maaria, niin minäkin haluaisin;-)
VastaaPoistaSiis ihan hirveetä, jos sulla ei ole Geishaa!
***
Antonio, thank you. Your turn will be soon;-)
♥
Onnea Ilonalle uuteen blogiin tätä kautta.
VastaaPoistaTäysikuussa on tosiaankin jotain maagista. Toissapäivänä tullessani lasten kanssa arkisesti päiväkodilta kotiin, kävelimme sipoolaisen pellon (asumme vain pari sataa metriä Sipoon rajasta) halki ja näin yhtä aikaa auringonlaskun, taivaalle nousseen täysikuun sekä pellolta kohoavan sumun. Siinä hetkessä oli arkisesta kontekstistaan huolimatta taikaa!
Beate56, kiitos, että olet ollut mukana. Ja nyt onnistuit kirjautumaan. Olen aika sisukas, joten ajattelin etsiä sinut;-)
VastaaPoistaMinä olen lukenyt yhden merenrantakylän kirjaston kaikki paitsi sotakirjat. Siis lapsuudessa, nuoruudessa...kotikylässä. Kirjastojen olemassaolo on yksi Suomen todella hieno asia!
Minulla on nyt sekä kirjat että elokuvat. Talviaikaan lauantai-illaan huuma on leffa & herkut.
Kiitos ilmoituksesta. Laitan kohta sulle merkinnän arvontapostaukseen.
Ilona, ole hyvä!
VastaaPoistaMinä olen usein langennut nainen:-)
Pakkanen ja täysikuu, tuo vaarallinen yhdistelmä, jotenkin laukaisee himon nauttia...vaikka Geishasta.
♥
Mine: ;-) Toivottavasti huomasit kaksoismerkityksen...
VastaaPoista***
Karoliina, sun kannattaa alkaa nyt seurata sekä Ilonan uutta blogia, jonka tuossa linkitinkin ja jonka löydät myös palkistani kuin myös Sateenkaaren taa -puodin uutisia, joihin löydät linkit palkistani.
Mikä siinä onkin...se ei voi olla se päällispaperin pinkki väri...
Katja, otithan kuvan, otithan!
VastaaPoistaIlona kiittää! psta LL
Onpa ihana keittiö, varustettu kahdella kristallikruunulla;DD
VastaaPoistaSisustuskuvat ovat kauniita, mutta en taida olla oikein sen alan ihmisiä. Sisustan kyllä oman kotini, mutta se on eri asia.<3
Oikein hyvää viikon jatkoa sinulle, Leena-IhaNainen.<3
Aili, kirja saapui pari tuntia sitten ja nyt minusta tuli ihanasti kipeä...Täällä on niin monta juttua, jotka haluaisin, vanhaa juttua, ruosteista juttua...
VastaaPoistaTuo keittiön vaalea kaappi on 1800 -luvulta!
Kiitos samoin sinulle! Ehkä sunkin kannattaa kuitenkin jos ei lukea, niin katsoa kuvat, jotka yritän saada tänään tai huomenna ulos. Ei tänään ehdi...huomenna.
Nyt huomasin. Kyllä nauratti. Se se vasta olisikin ollut kohtalokasta. Geishaa syövä nainen.
VastaaPoistaMine, tai nainen, joka kuuhulluudessan syö Geishaa ja lankeaa...oikeasti syntiin. Langennut nainen käsite on niin moni-ilmeinen...
VastaaPoistaOlet Leean aivan oikeassa Ihana Ilona. Harmittaa kovasti kun en kerennyt hänen puodissaan koskaan käydä...vaikka niin ajattelin.Mutta onnekseni veljeni asuu yhä Äänekoskella, joten puotiin kyllä jossain vaiheessa piipahdan, niin kait se puoti jatkaa siellä?
VastaaPoistaJa geisha-suklaa..nam..minäkin olen langennut nainen...:)
Ihanan pirtsakkaa talvipäivää sinulle Leena.
Tuija, onneksi minä sain aikaiseksi...Vieläkin kaivelee viime käynniltä yksi kiinalainen pöytä, joka sinne jäi...
VastaaPoistaPuoti jatkuu. Löydät sinne myös minun linkeistäni oikeasta palkista, mutta eilen ne olivat suljetut, koska siellä on menossa monenmoista. Uskon, että sivut aukeavat kohta.
Tuija, on paljon ahuskempaa olla langennut nainen kuin kiltti tyttö;-) Tuhmilla on aina hauskempaa!
Kiitos samoin sinulle!
Pysy linjoilla. Kirja on jo wordilla, pitää saada vielä jotain tolkkua kuviin.
Joko sinulla on Koti lehvistön varjossa?
Voi, ihana postaus.
VastaaPoistaUnelma, kiitos!
VastaaPoistaLauantaiehtoon huumaa sinulle & co♥