perjantai 8. elokuuta 2014

Gillian Flynn: Paha paikka

Kun täytin kahdeksantoista, perin 321 374 dollaria, kaikilta niiltä hyväntahtoisilta murheellisen tarinani lukeneilta maailmanparantajilta, joiden ’sydän oli läpättänyt säälistä’ minua kohtaan. Aina kun kuulen tuon ilmauksen, mitä tapahtuu usein, kuvittelen mielessäni meheviä piirrossydämiä joilla on linnunsiivet ja jotka lentävät läpättäen kohti jotakin monista lapsuudenkotimurjuistani, itseni pikkutyttönä ikkunassa vilkuttamassa ja sieppaamassa kirkasvärisiä sydämiä kiinni samalla kun vihreitä seteleitä satelee päälleni, ’kiitos, kiitos, tosi paljon!’

Gillian Flynnin viimeksi suomennetun kirjan Paha paikka (Dark Places, WSOY 2014, suomennos Maria Lyytinen) luin ihan sen tähden, että Flynn koukutti ensimmäisellä Flynniltä suomennetulla eli Kiltillä tytöllä. Kiltistä tytöstä kirjoitin, että ’yleensä olen hyvin varma siitä, pidänkö jostain kirjasta tai en, mutta Kiltin tytön kohdalla olen pakotettu odottamaan ajan armon valaisevan ajatukseni. Jos kiinostavuus on kirjan merkittävin kriteeri, Kiltti tyttö on kuumassa sarjassa.’ Ja kuten muistanette Kiltti tyttö tuli luokseni kutsumatta, mutta teki minusta niin selvää koukkulihaa, että Pahan paikan pyysin jo arvostelukappaleena ja sain mitä tilasin: Kiinnostavan dekkarin, joka ei hetkeksikään irrottanut otettaan, vaan kirjaa vain luki heinäkuun yö ikkunan takana pimeten. En usko, että voisin tuntea ketään, joka ei Pahan paikan luettuaan lukisi myös Kiltin tytön. Se on mahdotonta, sillä Gillian Flynn on peto rakentamaan tarinaa, jossa henkilöhahmot eivät olisi sairaan kiinnostavia. Painotus sanalla sairaan.

Paha paikka kertoo perhesurmasta, josta pakoon selviää vain seitsemänvuotias Libby Day. Tapahtumapaikka on maatila Kansasin Kinnakeessa ja uhrit ovat perheen äiti Patty Day sekä Libbyn kaksi sisarta Michelle ja Debby. Murhista syytetään satanismiin sekaantunutta perheen esikoista Beniä, joka saakin Libbyn lausunnon perusteella teosta elinkautisen. Sitä voisi luulla, että Libby Day on säälittävä uhri, mutta hän on kaikkea muuta ja on äärimmäisen vihainen, kun suuren yleisön hänelle lahjoittamat rahat alkavat loppua ja etenkin siitä, että alkaa ilmaantua mielipiteitä, joissa painotetaan Benin syyttömyyttä ja osoitetaan syyttävästi Libbyä, joka on tuominnut veljensä elinkautiseen. Libby haluaisi kaiken jatkuvan kuten ennenkin eli:

Mitään ikävää ei saa sattua URHEALLE BABY DAYLLE, EKSYNEELLE PIKKUTYTÖLLE, säälittävälle punapäiselle setsemänvuotiaalle, jolla on suuret siniset silmät, ainoalle, joka selvisi PREERIAN VERILÖYLYSTÄ, KANSASIN JOUKKOMURHASTA, MAATILAN SAATANANPALVONTASURMISTA. Äitini, kaksi isosiskoani, Ben lahtasi heidät kaikki. Minä olin ainoana eloonjääneenä ilmiantanut hänet murhista. Minä olin se söpö pikkuinen, joka saattoi saatananpalvojaveljensä oikeuden eteen. Olin isosti otsikoissa. Equirer-lehti pani itkuisen kuvani etuvisulleen ja otsikoi jutun VIATTOMUUDEN PERIKUVA.

Rahapulassaan ja etenkin, koska ei halua tehdä mitään töitä, Libby alkaa rahasta tutkia vanhaa surmaa ja mitä todella tapahtui ja mitä hän oikeasti muistaa tuosta yöstä. Libby on kahdessa aikatasosssa kulkevan tarinan kertoja nykyhetkessä, mutta kahta tammikuun päivää 1985 kertovat perheen äiti Patty Day sekä poika Ben Day. Surmayö on tammikuun 3. päivä 1985, mutta hyvin kiinostavaa on seurata edeltävää päivää, joka rakentaa seuraavan vuorokauden tuhoa. Dekkarissa on aina kiinnostavaa olla alusta asti murhaajan pään sisällä, mutta vähintäin yhtä kiinnostavaa on olla jonkun murhassa kuolleen hetkissä ennen kuin hän aavistaakaan, mitä voi tapahtua. Patty Day on omalla tavallaan sitkeä yksinhuoltajaäiti, jonka maailmalla luuhaava aviomiesretale on vain lisärasite. Patty rakastaa lapsiaan ja lapsetkin riitelystä huolimatta toisiaan. Perheeltä ei siis puutu rakkautta, mutta köyhyys on rankka ja sen Flynn kuvailee niin pienissä yksityiskohdissa kuin vaikkapa 2. tammikuuta 1985 klo 15.10 näin:

Ben mietti, että siitä näki eron useimpien ihmisten välillä. Ei siitä, että ’minä olen koiraihmisiä’ tai ’minä olen kissaihmisiä’ tai ’minä kannatan Chiefsejä’ ja ’minä olen Broncosien kannattaja’. Eron huomasi siitä, välittikö ihminen kahdenkymmenenviiden sentin kolikoista. Hänelle neljä sellaista olivat yhteensä dollari. Kasalla neljännesdollarin kolikoita sai lounaan. Sillä määrällä neljännesdollarin kolikoita, jonka ne pikkupaskiaiset olivat sinä päivänä nakelleet ikkunasta, olisi voinut ostaa jo puoliparia farkkuja.

...Diondra tiesi, että hän haali tämän jämäkolikoita. Hän tunsi olevansa kuin tyttö, jonka mekon tuuli oli juuri lehauttanut korviin. Ja hän mietti, mitä se kertoi Diondrasta, että tyttö näki poikaystävänsä raapivan kokoon autoon siroteltuja kolikoita eikä sanonut siitä mitään, tarkoittiko se, että Diondra oli mukava? Vai häijy?

Paha paikka on minulta kuumin pitkän kuuman kesän dekkarisuositukseni. Lupaan myös Flynnin jälleen kirjoittavan ulos sen, mitä monet eivät edes tohdi ajatella eli ärhäkkää menoa niin seksissä kuin surmissa, mutta sellaisilla henkilöhahmoilla, että saamme mukaan myös psykologista syvyyttä. Kuka ei voisi olla pitämättä Patty Daysta, oi kuka?


*****
*****

Tämän kirjan ovat lisäkseni lukeneet ainakin Rita  Irene  Sonja  Annika  Anu Kirjasähkökäyrä  Lukutuulia

*****

28 kommenttia:

  1. Sama koukku kävi täällä, hahaa. Luin kesäkuussa kiinnostuksesta kihisten ja tykkäsin ihan mahdottomasti.

    http://ritamentor.blogspot.fi/2014/06/gillian-flynn-paha-paikka.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, no jos et ole vielä lukenut Kilttiä tyttöä, lue myös se. Ehkä saamme vielä suomennoksen myös Flynnin ensimmäisestä kirjasta eli Sharp Objects (2006).

      Ei tule aika pitkäksi Flynnin seurassa;)

      Poista
  2. Flynn on aikamoinen mestari. Onpa hauska hehkuttaa tätä koukutusta yhdessä kanssasi ! Ihan eri asia kuin vain yksin hihkua ja hehkua :D Tuo Sharp Objects olisi kivointa lukea alkuperäiskielellä. Käännökset vievät aina huomiotani sivuun kirjasta ja juonesta itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, hän on, hän on. Jaettu ilo on aikan tuplailo!

      Olet ammattilainen, joten väistämättä mietit käännöstä. Minä luen nopeimmin suomeksi, joten bloggaaminen haittaa eglanninylläpitoani. Toisaalta nyt on takroitus palata toviksi saksan pariin eli yrittää palauttaa se taso, jossa olen siinä kerran ollut.

      Luin keväällä kolme Jayne Anne Philipsin kirjaa ja ensimmäistä kertaa aloin miettiä tosi isosti kääntäjää (Eveä nyt lukuunottamatta!), sillä jotenkin kieli soi kuin se ei olisi ihanvain KÄÄNNETTY, vaan tulkattu. Kersti Juvan käännöksissä on jotain taikaa...

      Yritin lukea Shieldsiä englanniksi ja kadotin kaikki vivahteet eli kauan eläköön loistava käännöstyö ja mitä meillä olisikaan ilman suomentajiamme. Etenkin olisin menettänyt koko kiinnostavan ranskalaisen kirjallisuuden...

      Poista
    2. Kyllä noin on - Kiitos ja kunnia kääntäjille !

      Poista
  3. Kiitos tästä tekstistä, Leena! Kirja alkoi nyt kiinnostaa toden teolla. Taidanpa kuitenkin aloittaa Kiltistä tytöstä, sillä sitäkään en ole lukenut ja se lienee helpommin saatavilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, ole hyvä. Lue se ensin, vaikka tämä onkin oikeasti kirjoitettu ennen Kilttiä tyttöä. Kumpikin upposi minuun, mutta Paha paikka on paria pikkuseikkaa lukuunottamatta uskottavampi eli kuin mahdollisempi tapahtua. Flynn on kovin terävä henkilöhahmoissaan.

      Poista
  4. Kiva, että pidit tästä. Minä en oikein lämmennyt Pahalle paikalle. Ei Kiltti tyttökään ollut minusta loistelias, mutta pidän sitä parempana kuin tätä.

    Pitkän kuuman kesän jatkoja, Leena! Aattele, tänään oli päivemmällä ekaa kertaa noin viikkoon "vain" 24 astetta lämmintä, ja minä tyttö kaivelin pitkähihaista esille kun lähdin pyöräilemään. =D Tropiikkiin tottuu. Myöhemmin toki meni taas helleraja rikki. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, kävin lukemassa tekstisi ja huomasin, että koimme tämän aika eri tavalla. Minä harvoin luen kirjaa, joka ei ala vetää ensimmäisiltä sivuilta. Kiltin tytön kohdalla vielä ajattelin, että en ymmärrä luinko hyvän vai huonon kirjan, mutta keskenkään en voinut jättää. Nyt annoin periksi ja nautin Fltynnin henkilöhahmoista ja ohitin muutamat epäuskottavuudet.

      Mieti, mikä kesä! Nytkö jo aloit palelemaan;) Kyllä kävisi vaatepuolen kannalta edulliseksi, jos näin lämpimässä eleltäis, mutta minusa kuitenkin asuu se vilatakkien ja -sukkien suosija, jolle ikuinen kesä olisi tylsää. Minulle tämän kuumaan tottuminen on nyt ihan eka kerta eli kai se on sitten sitä, kun sitä kestää riittävän kauan tai - kun lakkaa haraamasta vastaan;)

      Huomastihan että kuumin VIIKKO 50 vuoteen oli tänä suvena ja suvihan vielä jatkuu...

      Poista
  5. Jaahas, ja seuraava sivu onkin sitten Adlibris....
    Jäiköhän kiltti tyttö mulle itselleni loppuviimeksi, mie laitoin pakettiin ja postitin, mutta se palautuikin mulle....vois vaikka lukaista uudestaan JOS se vielä selvis muuttorumbasti.
    Koukuttava kirjoittaja, ei voi muuta sanoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, Pahaa paikkaa kun luet siellä suvipaikassasi illalla niin...Vakuutan, että Flynn on jälleen keksinyt mitä uskomattomimman juonen ja henkilöt.

      Flynn taitaa olla koukuttajakirjailijoiden ykkönen!

      Poista
    2. Hmmmmm.....pitäis kai lukea tuo nivaska mikä on odottamassa ja jättää se kotiseinien sisään :)
      Nytkin taidan olla yks harvoja koko alueella....

      Poista
    3. Mut mieti, miten suloista sitä on lukea siellä sun suvipaikan vintillä...ja en pidä sinua yhtään arkana;)

      Poista
  6. Minäkin luin Pahan paikan ja tykkäsin tyylistä. Täytynee hankkia myös Kiltti tyttö luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi, suosittelen, etenkin jos tästä pidit. Flynn jakaa mielipiteitä, mutta minä olen kiinni kuin kärpänen seitissä.

      Poista
  7. Täysin samaa mieltä, upea, ärsyttävä, puhutteleva teos!

    VastaaPoista
  8. Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että tämän voisin lukea. Kiltiltä tytöltä odotin paljon, mutta se jäi minulla kesken, koska pidin kirjaa tylsänä (ajatella...). Mutta Pahasta paikasta olen kuullut hyvää muiltakin, joten kenties.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, Flynn jakaa mielipiteitä. Hänen ehnkilöhahmonsa ovat tietyllä tavalla ärsyttäviä ja joukoon mahtuu hiemna epäuskottavia juonenkäänteitä, mutta minä luin kuin lihakoukussa roikkuen molemmat. Pidän Pahasta paikasta enemmän kuin Kiltitstä tytöstä, mutta tämäkin on makukysymys.

      No, sinä olet sitten ensimmäinen, jonka kuulen pystyneen jättää Flynnin kirjan kesken!Minun heikko lihani on niin utelias ja Flynn kirjoittaa aika mielettömiä henkilöhahmoja...

      Poista
  9. Saattaa olla, että minulta jää tämä kirja väliin, mutta kiinnostuneena luin arviosi, kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, ole hyvä. Tässä just mietin mitä lukisin seuraavaksi...toinen niistä kinnostaa sinuakin, mutta sitä ennen terassille nauttimaan R.n pihveistä, veneperunoista ja tomaattisalsasta;)

      Poista
  10. Kiltti tyttö ei ollut minun kirjani, mutta voi olla, että tämä voisi olla. Kiltistä tytöstä jäi sellainen harmaansuolainen jälkimaku, että olen karsastanut tätä uutta kirjaa. Onneksi valaisit kirjaa sopivilla paljastuksilla ja herätit pienen kiinnostuksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, minulle Kiltti tyttö oli suuri kysymysmerkki, sillä luin ihan himolla, mutta silti epäilys kaihersi. Itse pidän tästä teoksesta enemmän, mutta Flynn jakaa rajusti mielipiteitä. Jos kaipaat kunnon dekkaria, jossa vähän muutakin, niin suosittlen. Tämän lukee hujauksessa. En millään olisi osannut arvata loppuratkaisua, mikä on hyvän jännitysromaanin merkki.

      Apua: Mitä minä paljastin! Pelkään tehdä näitä dekkareita, kun saa varoa mitä kirjoittaa. Halusin ennen kaikkea tietysti antaa lukunäytteitä, sillä minulle itselle muidenkin esittelemät kirjat avautuvat niiden kautta. OPlen paljastune pelossa joskus laittanut dekkariarvoihin hämäyksiäkin, mutta tässä en huomannut...

      Poista
  11. Minä olen vasta kirjan alkumetreillä, mutta olen yllättynyt miten vastenmielisiä kaikki kirjan hahmot ovat....En tykkää niistä ollenkaan.

    En tiedä, olisi ehkä suotavaa, että edes joku hahmoista olisi mielekäs...
    Mutta jatkan kirjan porskuttamista, kahtotaan mitä tästä kehkeytyy....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elisa, et sitten ole ehkä lukenut Kilttiä tyttöä: Flynnin tavaramerkki ovat ärsyttävät ihmiset.

      Minustakin on tosi kivaa, jos olisi myös mukavia ihmisiä kuten vaikka kirjassa Teräs, mutta kirjailija päättää. En tiedä miksi, mutta minä vain en saa pidettyä itseäni irti Gillianin kirjoista. Lykkyä tykö!

      Poista
  12. No niin, mulla on molemmat Flynnin kirjat lukematta, eli syksystäni on tulossa mielenkiintoinen. Aaahh... nuo pimeät syksyn illat, hyvä kirja ja vaikka mukillinen kuumaa kaakaoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, olin ihan varma, että olisit lukenut Klltin tytön. Minä pidän tästä enemmän, mutta lue miten haluat, sillä minusta nämä voisivat viihdyttää sinua omalla oudolla tavallaan. Minä olen kumminkin ihan koukussa, joten kai Flynn sitten jotain halllitsee.

      Miten mainitsitkin juuri kaakaon. Minäjuuri täydensin meidän kaakaovarastoamme, sillä se, jos mikä on arki-iltani suosikki kera kirjan. Aikuisten kaakao, se vähäsokerinen Van Houten...

      Poista