torstai 28. elokuuta 2014

Voihan Vanille Fraise!


En vieläkään tiedä, mistä kaikki tämänpäiväinen hullutus oikein alkoi, mutta voihan siitä kiittää vaikka tätä kuvaa, jonka löysin täältä  Tai sitten voin kiittää äitiä, joka on pitkin syyskesää puhunut syyshortensiasta, jonka kukat ovat ensin vaaleat, sitten ruusunpunaiset ja lopulta viininpunaiset. Siis äiti yllytti, sillä tänään hän soitti minulle porilaisesta puutarhaliikkeestä aamuvarhain ja halusi minun varmistavan googlaamalla, että hänellä on kädessään oikea syyshortensiauutuus eli Hydrangea paniculata Vanille Fraise, 'Renhy'. Syvin syy lienee suuri pettymykseni siihen, miten kuutamohortensia on kasvanut etupihalla vastapäätä upeita syyshortensioita...ja myönnän, että tuttu puutarhuri ihmetteli aikanaan, miksi laitan kuutamohortensian ETUpihalle, kun tilaa on muuallakin...

Onneksi Lumimies on yllytyshullu, joten meillä tapahtui sitten tänään niin, että etupihalla, vastapäätä syyshortensioitamme joitakin vuosia kasvanut kuutamohortensia sai kyytiä kesken kukinnan. Aamuyöstä mietin jo tulevaa strategiaa, sillä olen täydellisen uupunut pensaaseen, joka on vihdoinkin alkanut kasvaa ja kukkia runsaasti, mutta jonka oksat viistävät maata vaikka mitä tekisi. Minä en moista tuettavaa kaipaa etupihalleni ja nyt kun 'kuutamoinen' siirtyi japanilaiseen rinteeseen, aion leikata hänet ihan vaikka bonsaiksi kukinnan jälkeen, kuten tekee eräs rouva vastoin kaikkia ohjeita, mitä tästä kasvista sanotaan: Ja tuloksena on jämäkkä, runsaasti kukkiva pensas!


Lumimies söi niin tyytyväisenä tänään kanssani lounasta Viherlandiassa, että ei tosikaan. Herkullinen kana-ateria ja loistavat salaatit tekivät hänet suopeaksi touhulle, jota hän ei pitänyt järkiperäisenä;) Hyvässä yhteisymmärryksessä tämä hulluntouhu sitten kuitenkin sujui ja 2,5 metriä korkea, runsaasti kukkiva kuutamohortensia kulki rappuja puutarhamme kakkostasolle

ja sieltä edelleen sateen liukastamaa kalliota pitkin kottikärryissä talon pohjoispäädyn japanilaiseen rinteeseen, jossa nyt kukkivat vain kuunliljat


Tässä sitten osa siirtoressukasta viistosti ylhäältä kuvattuna. Japanilaisen rinteen oikeassa reunassa on mongolianvaahtera, jonka olemme halunneet pitää pikkupuuna toisin kuin muut mongolialaisemme. Sitten tulee atsalea, kuutamohortensia ja sen toisella puolella taas atsalea. Koko tämä rinne oli määrä tuoda tänä vuonna Leena Lumin puutarhaan, mutta lumeton talvi vei melkein kaikki rinteen peruskasvit eli Repandat, jotka on jo osin korvattu atsaleoilla ja jatketaan ensi keväänä.  Rinteen kukat ovat scillaa, muscaria, kevätesikkoa, akileijaa ja kuunliljaa. Kukkien välissä virtaavat kivipurot. Yllättäen tänä vuonna tuntuvat myös digitalikset kiintyneen rinteeseen. Rinteen alaosassa näkyvä puu on vaahtera, josta tavallaan alkaa puutarhamme kolmas taso, jossa tuo tylsä nurmikko, mutta oikella kaarisilta ja vaikka mitä ja vasemmalla hedelmäpuutarha.


No niin, nyt äiti soitti, että hän on löytänyt aivan uudenlaisen 'toisen' syyshortensian, jonka aikoo hankkia jo viikonloppuna. Kun lähdin etsimään tätä Hydrangea Panaculata 'Bombshell' pensasta, löysin kuvan Kauppilan sivuilta. Minä kyllä taidan nyt tyytyä siihen, että edessä on kuunliljojen ja keltakurjenmiekkojen jako, himoittavat, odotetut sipulikukkaistutukset ja sitten parin yli sata vuotiaan ja lahon puun jättimäiset kaatohommat lehdostamme. Yhtäkään puuta en ihan vapaaehtoisesti kaataisi, sillä kuten Gibran toteaa: "Puut ovat runoja, joita maa kirjoittaa taivaalle. Me kaadamme ne ja muutamme ne paperiksi kertoen siten tyhjyydestämme."


Meillä kukkivat nyt runsaina vain syyshortensiat, kuunliljat ja kallionauhukset. Leimukukat myös, mutta niitä parin viikon rankkasateet ovat rökittäneet rankasti. Tänään istuttamamme syyshortensia Vanille Fraise on vasta nupuilla, joten on aika jännittävä seurata, miten se ehtii kukkansa avata. Seuraamme pikkuista blogissa syyshortensioissa, johon tuntuukin tunkevan joka vuosi niin paljon matskua, että jos nyt tekisin puutarhakirjan, se koskisi vain syyshortensioita, noita syyskesän puutarhan valtiattaria, joita ilman minulla ei voi olla puutarhaa. Vaatimattomuus kaunistaa, joten eikös niitä lajeja ala jo olla tarpeeksi...

Oih, miten ihmeessä eksyinkään Tahvosten sivuille ja sieltä löysin tällaisen ihanuuden: Hydrangea Panaculata 'Early Sensation'! Ihan henkeä salpaa moinen kauneus...  Miten niin vaatimattomuus muka kaunistaa!  Se kaunistaa kun rakastaa puutarhaansa ja tekee siitä entistä viehättävämmän vaikka sitten lisäämällä syyshortensioita sateenkaaren tuolle puolen unohtamatta köynnöshortensiaa.

Love
Leena Lumi

Puutarhakirjat Leena Lumissa

PS. Toivottavasti seuraavat puutarhakuvat ovat jo ruskakuvia vähän tähän tyyliin tai sitten tällaista

PPS. Tarina jatkuu, sillä Cherin blogissa Autuas olo on tämä ihanuus, Vanille Fraise, ollut jo viikko sitten. Tässä näkee erittäin hyvin, miten sironoloinen uutuus kaunotar on, mutta uskon, että tekee loppupeleissä kuitenkin suuria kukintoja, joten oksien vahvistamiseksi leikkaus tullee takuulla tarpeeseen. Lämmin kiitos Cherille tästä kuvasta, joka liittyy heti kun ehdin osaksi suurta syyshortensiatarinaani ♥

37 kommenttia:

  1. Oi on teillä vaan oikea lumoava puutarha ja ihana sinun Lumimies. Yllytyshulluus on mahtava piirre. :) Kauniita kuvia. <3

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, meidän puutarha on kuin taideteos, joka ei ikinä valmistu ja se siinä onkin niin ihanaa! Lumimeiskin on ihana: Lähtee mun hullutuksiin mukaan, vaikka vähän silmiään pyöritteleekin. Hänen kestovitsinsä on se, että meidän kannattaisi hankkia sata tai monta sataa kottikärryä ja isuttaa kasvit niihin. Olisi sitten helpompi hänen niitä isoja siirtää mun mielialavaihtelujen mukaan. Yleensä en ailahtele, mutta puutarhassa se tapahtuu ja siksi pionit eivät meillä viihdykään, mutta onneksi 500 muuta kasvia.

      Yllytyshulluus on usein aika hauskaa.

      Kiitos ♥

      Poista
    2. Mä nauran täällä Lumimiehen kestovitsille.:D
      Jos vielä pari apuria hänelle kottikärryjä siirtelemään, niin siitähän saa jo upean musikaalinumeron!;)

      Poista
    3. Oi, hän on onneessaan, jos joku sille vielä jaksaa nauraa;) Tosi on, että 'eräät' kasvit ovat siirtyneet viisikin kertaa, mutta toki minä olen osan touhunnut ihan hänen tietämättään yksin. Vain nämä suurimmat ja järjettömimmät jutut olen tarvinnut hänen apuaan. Ihme: Kuutamohortensia ei vieläkään näytä loukkaantuneelta!

      Poista
  2. Jonkin sortin hulluutta tämä on, ei näitä istutus- ja siirto-operaatioita pysty mitenkään järjelliseltä kuulostaen selostamaan ei-puutarhaihmiselle. Hyvä lopputulos varmasti.
    Ihanat syyshortensiat nuo uutuudet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salla, löydän siirroille aina pitävät perustelut, jotka sitten 'myyn' R:lle. Syy voi olla vaikka varjostava iso puu, väirmieltymysten vaihtelu eli mistä yhdistelmistä pidän tai sitten kuten tässä aika oudossa kukkivan kuutamohortensian siirrossa, että etupihalleni, joka on käyntikortti, en ota hortensiaa, jonka oksat lamoavat ja niitä täytyy tukea. Toisaalta olisi se näyttänyt oudolta siinä myös rajusti leikattuna, minkä kokeilun voin nyt tehdä japanilaisessa rinteessa ilman, että ohikulkijat ihmettelevät. Nyt katstoaan kuutamohortensian tosi luonne ja sitten odotellaan uuden ihanuuden tarjoilua.

      Se on ihan mieletöntä, miten paljon houkuttavia uutuuksia saamme ihan hetkessä. Ehkä tuo Early Sensationkin vielä on kokeiltava, mutta ei tänä vuonna kiitos;)

      Viime yönä taas satoi, joten tämä oli ainakin ison hortensian siirrolle onneksi.

      Kiitos uutuuksien kehittäjille!

      Poista
  3. Ihanat kuvat Lumimiehestä. Vanille Fraise on suloinen, minulla juuri nyt täydessä kukassa, vienosti punastumassa. Syyshortensioita ei kai voi olla liikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, minähän kävin sulla vastikään ja mietin, että 'onpa Cherillä siro syyshortensia.'Tulen tänään katsomaan uudestaan, sillä kiva nähdä, mitä on tulemassa.

      Kiitos. Ilöman Lumimiestä olisin hukassa;)

      Syyshortensioita ei voi olla liikaa! Ikinä en tule valittamaan niiden määrästä.

      Poista
  4. On teillä monenlaista kasvia ja kukkijaa. Siellä on varmaan aika hyvät kasvuolosuhteet kun niin monet kasvit siellä hyvin viihtyvät. ja tuo kottikärry idea olisikin vallan mainio siirtohommiin. Sais vain siirtää kärryt aian mieleiseen paikkaan. Jotkut kasvit tykää siirtelystä, toiset taas ovat niin paikkauskollisia. Tämä Suomenselkähän on hyvin karua kasvuoosuhteiltaan ja monet kasvit eivät oikein tunne tätä omakseen. (niinkuin en minäkään)

    Mahtavia elokuun viimeisiä päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, noin 500 yhteensä, jos puut ja pensaat lasketaan mukaan. Mielettömän hyvät, mutta toisaalta sitten puolet tontistamme on lehtoa, jossa eivät viihdy happaman maan kasvit kuten atsaleat, rodot ja hortensiat etc. joten rakkaat hortensiat ja atsaleat istutetaan kaikki toiselle puolikkaalle.

      R. jaksaa tuota kottikärryvitsiä vääntää vuodesta toiseen, sillä olihan tuokin kuutamohortensia ensin lehdon alaosassa;) Pionit, pionit, ne vihaavat siirtelyä.

      Luvialla totuin rankkaan savimaahan, mutta täällä kaikki on toisin. Tosin Satakunnasta tulee parhaat parhaat perunat.

      Kiitos samoin sinulle! Nyt on luvassa aurinkoa ja kuivempaa viikonlopuksi.

      Poista
  5. Minä menin yksi syksy istuttamaan tuommoisen ihanan hortensian saaren kukkamaan taakse enkä laittanut verkkoa ympärille. Tietysti eläimet söivät sen suihinsa. Köynnöshortensia voi siellä hyvin haapapuun ympärillä eikä eläimet syö sitä. Kotona on kuutamohortensia kasvanut ja voinut hyvin, vaikka kasvupaikka on kuuma ja aurinkoinen takapiha. Se on aivan täynnä kukkia. Todella kiitollinen pensas, suosittelen kasvattajille, sillä sitä eivät syö eläimet. Pikkupupu on asunut koko kesän viereisen jasmikepensaan alla.
    Ihania nuo sinun kuvissa olevat pullean hattaraiset hortensiat, niitä ei voi oikein sanoin kuvata miten kauniita ne ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, just pääsin sanomasta Lumimiehelle, että nyt on hankittava lisää verkkoa. Sitä vihreää ja pienisilmäistä etupihalle: Kestää katseet ja estää myyrät. Mieti miten vaikeaa olisikaan verkottaa tai mitenkään suojata köynnöshortensiaa: Katson just ikkunastani miten köynnöshortensia nousee siltä yhdeltä isolta kiveltä pitkin pihlajaa. Kun menen olkkariin näen sen kiipeävän pitkin männyn runkoa ja kun istun keittiössä, näen miten köynnöshortensia ympäröi ikkunaamme...

      Kuutamohortensiaa suositellaan sen helppouden takia, mutta alan olla samaa mieltä mun suosikipuutarhuri kanssa, että se sopii paremmin muualle kuin etupihalle. Veisin näitä luonnollisemman oloisia hortensioita metsäämme, mutta kun se on lehto eli ei hapan maa. Mutta niille on kyllä tilaa välipuutarhassa sekä hedelmäpuutarhan eri kohdissa somistajana. Nyt vain on se kai pakko leikata kukinnan jälkeen eikä se siihen kuole, sillä olen nähnyt yksilön, jota yksi kasvattaja leikkaa joka syksy. Minä vain siihen asti, että oksat alkavat pysyä maasta irti. Kukkinut se on kyllä hyvin. Tosi on: Mustilan- ja kuutamohortensiaan eivät puput koske. Oi, miten suloista! Meillä pesi yhden suven suuri metsäjänis lehdossamme suurten puiden ja saniaisten turvassa: Kiikarilla seurasimme ja lähdimme vasta pupujen hävittyä tekemään pikkusiivousta, jota lehtokin edellyttää. Siinä kohtaa muuten, jos jänis asusti, on meilläkin jasmiini.

      Nuo kun eivät ole vielä minulla kuin pienenä nuppuna, mutta tavallisissa syyshortensioissa alkaa olla jo kaunis punerrus.

      Hortensioiden kauneus mykistää...

      Poista
  6. Ihana puutarha kuin lumottu metsä. Tuo Hortensian kukka on ihana ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, näistä vasta yksi on istutettu, toinen siirretty, kolmas on kallionauhusta ja viimeisin taitaa vielä toteutua myös. Tuo ihan pinkki tulee äidilleni;)

      Hortensia on aina ihana ♥ Kiitos.

      Poista
  7. Onneksi minulla ei ole noin hävyttömän ihanaa puutarhaa. En ehtisi tehdä mitään muuta, kun olisi vain pakko istua tai astella ihailemassa sitä. Vihreää ja rehevää meillä kyllä on. Nykyisin olen luovuttanut viherpeukaluuden kokonaan miehelle, mutta jokainen ensimmäistä kertaa meille tuleva kiittelee minua. Eikö puutarhuruus tosiasiassa ole yhtä paljon naisten kuin miesten valinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raili, näistä kuvista vasta osa on minulle toteutumassa, mutta syyshortensiani ovat kyllä mahtavat ja suuret kuin puut. Tässä mun puutarhaa http://leenalumi.blogspot.fi/2011/09/leena-lumis-flower-power.html Yli 500 kasvia ja liikaa neliöitä, mutta on tämä silti hyvin vievää ja lumottua.

      Mielenkiintoinen kysymys, sillä miten usein olenkaan huomannut, että monen miehen kanssa saan aikaan ison puutarhakeskustelun rouvan sijasta;) Monet kuuluisat puutarhuritkin taitavat olla miehiä, I suppose...

      Minusta puutarhailu on just sukupuoleen katsomaton aivan ihana harrastus, joka ainakin minulle on luovaa työtä, kuin jotain vaikka kuvataiteilun sijaan ja loppupeleissä tykkään myös olla ulkona. Kuulun outdoor living people -ryhmään, johon kyllä otaksun sinunkin kuuluvan - kuikilla tai ilman!

      Poista
  8. Ihania hortensioita ja hyvä idea tuo siirto! Meillä kuutamohortensian leikkauksen hoitivat lampaat aikoinaan :D Hyvä tukeva pensas tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, kiitos ja eikö vain.Se kuutamoinen on kuin kotonaan siellä pohjoisrinteessä, joka on toisaalta kuitenkin kivan suojaisa ja tarjoaa iltapäiväaurinkoa. Lampaat tekevät tarkkaa ja hyvää työtä, niitähän Kultarannassakin on käytetty,) Näin se menee. En aio enää todellakaan suojata onnenpensaita!

      Poista
  9. Ihana puutarhasi,ah! Ja tuo hortensia on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos. Hortensioihin voisi hukkua tai sitten keskittyä vain niihin. Niissä on niin paljon menneen maailman tuulia, sisustuksellisuutta, runollisuutta, koko maailman viehkous ja mitä kaikkea.

      Toivon teille sinne rauhallista viikonloppua!

      Poista
  10. On se vaan niin väärin pukata jatkuvasti uusia ihanuuksia markkinoille, kun omaa pihaan ei enää mahdu ;) Ei vaan, kiva niitä on katsoa blogeissa ja toisten pihoissa. Kauniita uutuuksia tosiaan. Muuten, huomenna ja su:na on kotikonnuilla Taide ja puutarha -messut, aion käydä katsomassa mitä sinnepäin kuuluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, onneksi mulla mahtuu;) Toisaalta taas suurin osa tontistamme on lehtoa, joten...väärä maa hortensioille ja atsaleoille, mutta etupihalle mahtuu vieläkin. Petyin Endless Summeriin monista syistä tai se ei vain ollut 'mun juttu', mutta epäilen, että Vanillesta tulee suosikkini ja pitäisi ehkä vielä kokeilla myöskin tuota Early Sensationia, mutta haluan ensin nähdä sen jossain livenä eli menee väh. ensi vuoteen.

      Minjstakin on kiva nähdä, miten uusia lajikkeita kehitetään ja sekin on hienoa,että saadaan aremmista kasveista talvenkesävimpiä. Otaksun, että magnolian kestävä lajike kulkee vielä lapsenkengissä, siis tarkoitan näyttävän magnolian pohjoismaista lajiketta. En sellaista, mitä olen tähän asti nähnyt. Minulla on etupihalla I-vyöhykkeen kaunotr: Talvesta hän selvisi, mutta ei suostunut kukkimaan. Ensi kesä kaiken näyttää.

      Oih, sinulla on edessä huikean ihana viikonloppu: Nauti täysillä ja ota ihania kuvia.

      Poista
  11. On niin kaunis ja vehreä tuo lumimies ...eikun piha ;D Onneksi viikonlopuksi on luvattu aurinkoakin, niin pääsisi pihailemaan kunnolla ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, juu, hän on vehreä ja osaa maastoutua puutarhahommissa hyvin;) Kiitos. Sitä minäkin tässä nyt odottelen. Meillä ainakin on päätetty grillailla, syödä terassilla ja sitä ennen puutarhailla.

      Poista
  12. Mikään ei kai ole niin antoisaa kuin puutarhassa kukkivien kanssa puuhailu.

    VastaaPoista
  13. Hortensiat ovat kyllä ihanan varmoja ja kukkarunsaita ! Tosin meillä syyshortensia kuoli viime talvena... mutta se olikin kärsinyt monesta siirrosta ja puun kaadosta.
    Viime vuosina on tullut myyntiin upeita lajikkeita ja varmaan tulee vielä lisääkin. Nyt on melkein jo valinnan vaikeus, ellei sitten osta niitä kaikkia ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SariW, näin on. Olen täydellisesti hortensioiden viemä. Niin on äitinikin, sillä tänään hän istuttaa vielä Bombshellin. Ennustin jo, että ensi vuonna sitten Early Sensationin;)

      Älä sanokaan! Minä en kestä edes ajatusta syyshortensioitteni kuolemasta. Me kaadatimme jättihortensioittemme edestä varjostamasta pois hopeakuusen ja huomaan pensaissani pientä totuttelua, mutta kaikki näyttäisi olevan ok. Yhtenä talvena olin jättänyt suurten kukkien leikkuun kevääseen ja sitten satoi lunta, joka yön aikana muttui suojalumeksi ja lopulta toinen isoista halkesi kokonaan. Vuoden päästä se oli komeampi kuin ikinä, mutta kestin kärvistellä sen törön elpymisen.

      Otaksun, että tämä ei pääty tähän. Etupiha on varattu hortensioille ja mongolianvaahteroille, mutta koska se olisi keväällä liian hermoja raastavaa, mukana on pilvikirsikka, kartiovalkokuusi ja vielä tulee joko Tammelan kaunotar valkoisena, jonka puutarhuri naapurini just istutti tai sitten rautatieomenapuu.

      Vaikka lehtoomme nämä happaman maan kasvit eivät käykään, niin lehdon alaosassa pärjää männyn kupeessa hyvin mustilanhortensia ja nyt on kuutamohortensia rinteessä japanilaisessa rinteessä. Jos sitä pitää rajusti leikata, siellä sitä kestää katsoa, vaikka olisi kuin bonsai. Ihmeen hyvin iso, kukkiva pensas kesti siirron.

      Poista
  14. Hmmmm, hortensia on vaan niin ihania! Minä ostin niitä tänäkin vuonna kaksi lisää;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioni, onkohan tämä joku puutarhamanian vahva alalaji...Melkein jo kaipaan kirjaa, kaunista kirjaa vain hortensioista. Sinä ohit minut, sillä nyt vain yksi, mutta veikkaan, että ensi vuonna tulee joku uusi kokeilu - taas.

      Poista
  15. Leena on Leidi Hortensia :)
    Miten siinä K-Raudan Unelmien piha- kisassa kävi ?
    Meiltä oli kolme kuvaa mukana, välillä Onni-kissa pöksyineen ( ja kivikko) oli viiden parhaan joukossa. En aina oikein saanut selvää mitkä kuvat olivat uusimmat tai parhaimmat- kategoriassa....joka tapauksessa kuvien sisältö oli kirjava; upeita hortensioita ja the leidi ja koiruuksia lumihangessa ;) buddha-patsasta perennoiden ja lyhtyjen keskellä, kissa pöksyineen nuuskimassa kukkaa ;) ja lenkkimakkaraa lautasella :)
    Kyllä on hortensian punertava kukka kaunis ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kiitos;)

      Ei aavistustakaan. Meillä on ollut niin kiireistä, että unohdin koko kisan. Etkö ole huomannut, että päivitystahtini on hidastunut...Nytkin lähdemme täältä saarelta cityyn, sillä haluan torille ja sitten lounastamme jossakin ja sen jälkeen yksi JOULULAHJAjutska etc.etc.

      Niitä kuvia oli niin paljon, että vaikka niitä joitakin 'sivuja' availin, on vettä jo virrannut niin, että en muista yhtäkään kuvaa. Pitäisi alkaa paneutua enemmän omaan puutarhaan ja sitä myös haluaisin. Katsotaan...

      Se on niin kaunis, että ihan mykistää. En jaksa millään uskoa, että oma Vanilleni ehtii aueta, mutta kuvaanpahan sitten noita suuria syyshortensioitani.

      Mukavaa alkanutta syyskuuta ♥

      Poista
  16. Oih, ihanainen postaus! Tuosta punaisesta hortensiasta phuin juuri minäkin äitini kanssa, hänkin ihastui siihen ikihyvikseen ja tahtoisi väriä valkoisen viereen...

    Kauneutta ei ole koskaan liikaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiitos. No nyt minulla ja äidillä on samanlaiset, mutta äiti aikoo istuttaa vielä sen Bombshellinkin. Katsos tuota vikaa Tahvosten kuvaa: Jos olisi noin, että kermanvaaleaa ja viininpunaista syyskesästä...

      "Ainoa velvollisuus on kauneus, ainoa todellisuus on uni, ainoa voima on rakkaus." - Armi Ratia -

      Ihanaa syyskuuta sinulle ♥

      Poista