Herra, on aika. Oli kesä suurenmoinen.
Peitä varjoihin aurinkokellot
ja valloilleen päästä tuuli toinen.
Herr: es ist Zeit. Der Sommer war sehr gross.
Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,
und auf den Fluren lass die Winde los.
Syyspäivä on ehkä Rainer Maria Rilken tunnetuin runo. Rilken tuotantoa on tähän asti käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta jouduttuani täysin löytämieni muutamien käännösten lumoamaksi, tutustuinkin yllättäen kääntäjä, runoilija Eve Kuisminiin (nyk. Rehn), joka lahjoitti minulle vuonna 2004 tekemänsä kirjan Tahto tahtojen (Der grosse Wille). Kirja on loistava valikoima Rilken runoja sekä suomeksi että alkuperäkielellä saksaksi. Kirjan kuvituksen on tehnyt Juha-Pekka Ikäheimo tummin, voimakkain, vaikuttavin valokuvin.
Ken on kerrankin kohdannut Rilken maagisen rytmin, jää ilolla hänen runojensa 'vangiksi'. Rainer Maria Rilke oli henkistyneen, miltei mystisen lyriikan ja muodoltaan viimeiseen asti hiotun runon taitaja. Tahto tahtojen on valikoima Rilken aiemmin suomentamattomista esinerunoista, eläimiä, kasveja tai esineitä, joiden kautta avautuu synkänkauniita panoraamoja rakkauteen, menetykseen, kaipaukseen ja tuskaan.
Pantteri on runo, jossa Eve Kuisminin käännöstyö läkähdyttää, suorastaan ahdistaa. Mitenkä hän on saattanutkaan tavoittaa häkkiinsä vangitun pantterin henkisen kuoleman, toivon sammumisen: "Taukomatta se kulkee ohitse tankojen,/ silmät niin väsyneinä - katse häilyen/ kuin olisi olemassa vain tuhat tankoa/ ja takaa tangon tuhannen puuttuisi maailma./ Pantteri on kirjan nimiruno ja niinpä toisessa säkeessä: "Askeleet vahvat, notkeat - käyntinsä pehmeää,/ kun pienimmistä pienintä se kiertää ympyrää./ Kuin tanssisi voimaa antain ympäri keskiön sen,/ jonka sisällä puudutettuna viruu Tahto tahtojen." Ja viimeistä säettä kirjoitan kyynelin: "Joskus avautuu äänettömästi verho pupillin,/ tuon tuokion aikana kuva sisään pääseekin./ Kiirii jäsenten läpi aavistus valppaudesta, eloisasta,/ kunnes se - sydämen kohdalla - lakkaa olemasta./
Ei ole sattumaa, että Eve ylittää jopa itsensä pakahduttavassa Pantterissa, sillä asuessaan Saksassa, hän sai Rilken runojen saksalaisen runokokoelman lahjaksi saatesanoin, 'ettei ole mitään kauniimpaa kuin "Syyspäivä" ja "Rakkauslaulu", mutta Even sydämeen jäikin lähtemätön raapaisu Pantterin kynnestä, sillä Eve ei voinut unohtaa Rilken syvää ymmärrystä upeaa vangittua eläintä kohtaan.
Kirjassa Tahto tahtojen teitä odottaa kaksikymmentäkaksi koskettavaa runoa, kokonainen pieni maailmankaikkeus. Minä jäin kuitenkin kaipaamaan käännöstä Rilken Schlaflied -runosta, joka kirjasta uupuu. Eve kuitenkin käänsi sen minulle 'lahjaksi' ja hänen luvallaan tekin saatte nyt nauttia siitä: Jos tämä katoaisi?/ Olisitko unta vailla, / ellen lehmuksen latvan lailla/ enää kuiskuttaisi,/ellen vierellä valvoisi/ ja herkimmillä sanoillani/ käsivarsiasi, rintojasi/ - kaikkea sinussa palvoisi,/ ellen ympäröisi sinua/ ja kannustaisi kukoistamaan/ kuin kesäistä puutarhaa/ -tulvillaan tähtianista, melissaa?/
Peitä varjoihin aurinkokellot
ja valloilleen päästä tuuli toinen.
Herr: es ist Zeit. Der Sommer war sehr gross.
Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,
und auf den Fluren lass die Winde los.
Syyspäivä on ehkä Rainer Maria Rilken tunnetuin runo. Rilken tuotantoa on tähän asti käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta jouduttuani täysin löytämieni muutamien käännösten lumoamaksi, tutustuinkin yllättäen kääntäjä, runoilija Eve Kuisminiin (nyk. Rehn), joka lahjoitti minulle vuonna 2004 tekemänsä kirjan Tahto tahtojen (Der grosse Wille). Kirja on loistava valikoima Rilken runoja sekä suomeksi että alkuperäkielellä saksaksi. Kirjan kuvituksen on tehnyt Juha-Pekka Ikäheimo tummin, voimakkain, vaikuttavin valokuvin.
Ken on kerrankin kohdannut Rilken maagisen rytmin, jää ilolla hänen runojensa 'vangiksi'. Rainer Maria Rilke oli henkistyneen, miltei mystisen lyriikan ja muodoltaan viimeiseen asti hiotun runon taitaja. Tahto tahtojen on valikoima Rilken aiemmin suomentamattomista esinerunoista, eläimiä, kasveja tai esineitä, joiden kautta avautuu synkänkauniita panoraamoja rakkauteen, menetykseen, kaipaukseen ja tuskaan.
Pantteri on runo, jossa Eve Kuisminin käännöstyö läkähdyttää, suorastaan ahdistaa. Mitenkä hän on saattanutkaan tavoittaa häkkiinsä vangitun pantterin henkisen kuoleman, toivon sammumisen: "Taukomatta se kulkee ohitse tankojen,/ silmät niin väsyneinä - katse häilyen/ kuin olisi olemassa vain tuhat tankoa/ ja takaa tangon tuhannen puuttuisi maailma./ Pantteri on kirjan nimiruno ja niinpä toisessa säkeessä: "Askeleet vahvat, notkeat - käyntinsä pehmeää,/ kun pienimmistä pienintä se kiertää ympyrää./ Kuin tanssisi voimaa antain ympäri keskiön sen,/ jonka sisällä puudutettuna viruu Tahto tahtojen." Ja viimeistä säettä kirjoitan kyynelin: "Joskus avautuu äänettömästi verho pupillin,/ tuon tuokion aikana kuva sisään pääseekin./ Kiirii jäsenten läpi aavistus valppaudesta, eloisasta,/ kunnes se - sydämen kohdalla - lakkaa olemasta./
Ei ole sattumaa, että Eve ylittää jopa itsensä pakahduttavassa Pantterissa, sillä asuessaan Saksassa, hän sai Rilken runojen saksalaisen runokokoelman lahjaksi saatesanoin, 'ettei ole mitään kauniimpaa kuin "Syyspäivä" ja "Rakkauslaulu", mutta Even sydämeen jäikin lähtemätön raapaisu Pantterin kynnestä, sillä Eve ei voinut unohtaa Rilken syvää ymmärrystä upeaa vangittua eläintä kohtaan.
Kirjassa Tahto tahtojen teitä odottaa kaksikymmentäkaksi koskettavaa runoa, kokonainen pieni maailmankaikkeus. Minä jäin kuitenkin kaipaamaan käännöstä Rilken Schlaflied -runosta, joka kirjasta uupuu. Eve kuitenkin käänsi sen minulle 'lahjaksi' ja hänen luvallaan tekin saatte nyt nauttia siitä: Jos tämä katoaisi?/ Olisitko unta vailla, / ellen lehmuksen latvan lailla/ enää kuiskuttaisi,/ellen vierellä valvoisi/ ja herkimmillä sanoillani/ käsivarsiasi, rintojasi/ - kaikkea sinussa palvoisi,/ ellen ympäröisi sinua/ ja kannustaisi kukoistamaan/ kuin kesäistä puutarhaa/ -tulvillaan tähtianista, melissaa?/
Hei, Leena!
VastaaPoistaIloinen, että olet nostanut esiin juuri tämän kirjan! Der grosse Wille, Suuri tahto, on eräs mielirunokirjoistani. Kuuluu niihin harvoihin, jotka ensin kirjastosta luettuani, kipin kapin olen käynyt hankkimassa kirjakaupasta.
Se on mahtava. Se on vaikuttava. Niin minä kuin miehenikin jouduimme sen lumoihin, kun erään pitkän ajomatkan aikana etelästä pohjoiseen ja sieltä takaisin, luin sitä runo runolta ääneen miehelle, joka ajoi. Jokaisen runon ennätimme lukea moneen kertaan. Jokaisen runon jälkeen puhuimme sen herättämistä tunnelmista. Kävimme niistä pitkiä keskusteluja.
Monta kertaa vielä tuon matkan jälkeen olen palannut tähän kirjaan.
Minusta on erikoisen hyvä, että siinä on sekä suomalainen että saksalainen versio. Minusta käännösrunoudessa pitäisi olla aina mahdollisuus tutustua myös alkuperäiseen tekstiin. Mutta se on aika harvinaista.
Kiitos myös kääntäjälle. Hän herätti Rainer Maria Rilken henkiin kohdallamme ja teki hänestä meille ystävän.Olen tutustunut tämän kirjan jälkeen myös Rilken elämänkertaan.
Hei Avatar!
VastaaPoistaMahtavaa, että laitoin siitä nyt uusinnan, sillä kaikki eivät jaksa klikkailla vanhempia tekstejä. Tämä oli yksi ensimääisiä arvostelemiani kirjoja.
Eve nimenomaan herätti Rilken henkiin! Ja minulla on ilo tuntea hänet, joka kääntää Rilkeä kuin hengittäisi samaa hengitystä Rainer Marian kanssa...
Minäkin pidän siitä, että runo on sekä alkuperäkielellä että suomeksi. Näin tehden runosta sa enemmän irti.
Minulla on nyt toisinpäin Emily Dickinsonin kanssa, on Kanadasta saadut The Complete Poems of Emily Dickinson ja vain muutamiin olen löytänyt käännöksen. Todella sitä kaipaisin, koska Emily käytti hyvin erikoista kieltä ja osin muinaisenglantia.
Voisitko antaa minulle Rilken elämänkerran sekä sen kirjoittajan nimet?
Sano kolme suosikkirunoilijaasi!
Kiva, että me runosielut löysimme toisemme!
Kiitos Leena, Kiitos Avatar!
VastaaPoistaJokaisen suomennoksen synty oli erityinen; kuin runoilija olisi itse ollut paikalla käyttämässä kynääni.
Muistan millaisen väristyksen tunsin sydämessäni aina, kun ne valmistuivat. Ajattelin, että jos minusta tuntuu siltä, täytyisi muistakin tuntua ja toivoin kaikille lukijoilleni vastaavanlaista kokemusta.
Saamani palaute kertoo, että toiveeni on toteutunut. Lukijani ovat kiinnostuneet, tunteneet liikutusta ja löytäneet Rilkessä ystävän.
Jokainen on kertonut ottaneensa omakseen jonkin runoista - kukin elämäntilanteensa mukaan. Jokin niistä on vain puhutellut eniten.
Viimeksi Leenan kauniit sanat ja nyt Avattaren ihana kommentti saivat vedet silmiini.
Kuvittelin mielessäni pitkää runollista ajomatkaa. HUIKEAA! Näin se on Ystävät: Pitää osata elää!
Kiitos Teille hyvästä mielestä, Sielunsiskot!
Eve Rehn
Eipä kestä Eve, ilo on meidän, kun saamme hengästyä, hämmentyä, tunnemoida, muuttua sitruunamelissaksi ja anikseksi käännöstesi äärellä.
VastaaPoistaEve ja Avatar, jatkakaa toistenne löytämistä! Runosieluja on nykyään kuitenkin aika vähän - minun mielestäni. Avatar, mene Even kotisivuille ja Eve menee tietty Avattaren blogiin...Olen nyt niinku esitellyt teidät toisillenne;-)