tiistai 10. huhtikuuta 2012

HELENE SCHJERFBECK - MALLEJA



Nälkä kuvataiteeseen tuntuu syvällä sisällä. Erityisesti värisyttää kun näkee Helene Schjerfbeckin maalauksia tai kuvia niistä. Mitä vähemmillä vedoilla taiteilija on maalannut, sen enemmän tuntuu. Ja lopultahan Helene itse riisui tyyliään, jolloin se syttyi kuin tuleen…

Lea Bergströmin ja Sue Cedercreutzin kirja Helene Schjerfbeck – Malleja (WSOY 2012) on kolmas ja uudistettu laitos vuonna 2003 ilmestyneestä teoksesta. Kirjassa pääsemme kuudenkymmenen valokuvan ja maalauksen avulla kurkistamaan, keitä olivat he, jotka innoittivat Heleneä maalamaan vaikka Tanssiaiskengät, Tytön veräjällä, Katkelman, Hiljaisuuden, Doran ja monta, monta muuta hengästyttävän upeaa kuvaa.

Kirjan alussa intendentti Nina Zilliacus sekä Gyllenberg säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm kirjoittavat tekstissään Lukijalle:

Helene Schjerfbeck maalasi kerta toisensa jälkeen samoja malleja. Hän yksinkertaisti, etsi ilmaisutapaa, kokeili uutta maalaustekniikkaa. Vain muutamalla viivalla hän pystyi vangitsemaan mallin persoonallisuuden, lapsen hymyn tai kasvojen muodon. Mallit olivat hänelle tärkeitä, ja hän mainitsee heidät usein kirjeissään taiteilijasisarilleen. Elämänsä lopussa omat kasvot toimivat viimeisenä mallina.

Saamme heti alussa myös avauksen teokseen kirjan tekijöiltä Lea Bergströmiltä sekä Sue Cedercreutz-Suhoselta:

Helene Schjerfbeck (1862-1946) maalasi pitkän uransa aikana yli tuhat teosta. Asuessaan Hyvinkäällä 1902-1925 ja Tammisaaressa 1925-1941 hän valitsi henkilökuviensa mallit hyvin läheltä. He olivat muun muassa sukulaisia, ystäviä, naapureita, vuokraisäntiä ja emäntiä, ompelijattaria, palvelijattaria, tehtaantyttöjä, lapsia ja nuoria. Myös ystävät etsivät hänelle uusia malleja. Ja tietenkin äiti Olga Schjerfbeck sekä omat kasvot olivat aina vierellä.

Niin…tämä kirjakaunotar on julkaistu kolmella kielellä, suomeksi ruotsiksi sekä englanniksi, mikä tekee tästä myös loistavan viemisen ystävälle ulkomaille. Käy varmasti myös liikelahjaksi. Ennen kaikkea tämä on kuitenkin taiteen janoiselle se lähde, josta juoda. En tiedä, kuinka monta Tanssiaiskengät -postikorttia olen elämäni aikana ostanut ja lähettänyt, mutta kerrotaan nyt, että kuvan malli oli Esther Lupander. Esther ja Helene olivat serkuksia. Aivan uusi maalaus minulle on kirjassa oleva Lehtimajajuhla, jossa mallina on Eva (Chava) Slavatitzkij. Teos oli valmistumisvuonna 1883 näytteillä Pariisin salongissa.

Eniten liikutuin aukeamasta, jossa vasemmalla kuva maalauksesta Tyttö veräjällä (1897-1902) ja oikealla kuvan mallina ollut 88-vuotias Eve Thilén (1888-1980) katsomassa teosta Didrichsenin taidemuseon näyttelyssä vuonna 1976. Aikaa kahden kuvan välillä on noin 80 vuotta! Eve muisteli kuinka hän poseeratessaan ei alussa uskaltanut edes räpäyttää silmiään ja ne täyttyivät kyynelillä niin, että taitelija luuli hänen itkevän. Kun katsoo kirjan aukeamaa ja Thilénin olemusta, ei voi välttyä kyyneliltä...

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1902 Helene muutti äitinsä Olgan kanssa Hyvinkäälle. Koti oli vuokra-asunto, jota suojasivat suuret puut. Vuokraemäntä oli Karoliina Raij, jolla oli kolme tytärtä. Tyttäristä Blonda toimi Helenen mallina ja tässä Katkelma sekä maalauksen malli:

Heleneä innoitti Blondan klassinen pään muoto. Katkelmaa Schjerfbeck työsti kauan ja tuloksena on hengästyttävän herkkä, freskomainen työ.

Entäs sitten kirjan kansikuva, maalaus Hjördis. Vaikuttaa hyvin nykyaikaiselta, rohkealta…ja mieleeni tulevat paitsi Edith Södergranin, myös Pablo Nerudan runot.

Eräässä kirjeessään Einar Reuterille Schjerfbeck mainitsee, että hänellä on 19-vuotias malli nimeltään Hjördis, pitkä ja laiha – ”hän on alkanut maalata itseään, haluan maalata hänet maalattuna.” Maalaus valmistui 1934, mutta Hjördis Olander näki maalauksen ensi kerran vasta vuonna 1997 näyttelyssä Mustion linnassa.

Ja sitten maalaus Dora (1922). Doran malli Dora Estlander (1887-1968) oli Helenen serkun Johannan tytär. Taiteilija sekä malli olivat kovin kiintyneitä toisiinsa. Dora on kuvankaunis maalauksessa, mutta hän on sitä myös mustavalkoisessa valokuvassa. Dora oli mallina myös maalaukseen Elegantti nainen, mutta minulle jäi nyt uniini Dora viininpunaisessa asussaan…

Katson näitä kuvia ja sattuu ihanasti! Ellen olisi aina ollut niin kirjoittamisen ja kirjallisuuden viemä, niin mitä tekisinkään sitten? Olisinko sittenkin valmistunut historianopettajaksi ja siihen sitten kypsyneenä vaihtanut taidehistoriaan vai… Odottaako minua vielä jossain maa, jossa saan juoda tällaista kauneutta tarpeekseni?

Kirjoitin jokin aika sitten hyvin lyhyesti Suomi on paras maa niin monessa, mutta tein sen kevyellä otteella ja täysin kulttuurin pois jättäen. Mitä meillä olisikaan ilman Edith Södergrania, Katri Valaa, Jean Sibeliusta, Eino Leinoa, Mika Waltaria, Albert Edelfeltiä…ja Helene Schjerfbeckiä.

Tämä kirja pysäyttää hengityksen. Tämä on vaarallista kokea. Tämä on saatava kokea!

42 kommenttia:

  1. Vihdoinkin tämä kirja - kiitos sinulle Leena! Tämä tulee saamaan kunniapaikan kirjahyllyssäni, kunhan saan sen käsiini. Tuskin maltan odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-Leena, ole hyvä! Minäkin ostan tämän kirjan itselleni, sillä tämän olen luvannut eräälle yhteiselle blogiystävällemme.

      Kerään muuten taidekirjoja. Minä uskon, että ihminen voi elää ihmeellisestä kauneudesta...

      Poista
  2. UPEA kirja varmaan tämä- sjärfbeckin maalaukset on niin kauniita! hienoa leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akiss, hanki tämä! Kirja on TÄYNNÄ kuvia.

      Kiitos!

      Poista
  3. Aaah, tämä on ihana kirja. Tämän naisen töitä voisi istua ja katsella tuntikausia, tuntea niiden elämää ja sitäkin elämää jota Helene loppupäivinään koki.

    Ja jos olisin minäkin tehnyt toisin, niin olisin ehkä kuvaamataidon opettaja tai kirkkohistoriaa lukenut melkein-intellektuelli =)

    Olet oikeassa, tämä kirja kannattaa kokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, tämä on. Minulla sama: Aika katoaa kun katsoo Helenen kuvia/maalauksia.

      Niin...tämä on selvästi huhtikuuta, koska alan tätä jossittelua;-) Ihme muuten, että et ole kuvaamataidon opettaja! No, me ollaan ihan intellektuelleja!

      Ehdottomasti!

      Poista
    2. ja me ollaan taiteellisia ja upeita =D

      Poista
    3. Me ollaan kuin Todella upeeta!

      Poista
  4. Helene Schjerfbeckistä on jo tehty niin monta kirjaa, että hyvin varovasti luin tuon juttusi.
    Kuulostit Vakuuttavalta - Hyvä kirja siis!

    (Minulla on hänenstä kertova kirja: Riitta Konttinen, Oma Tie, Helene Schjerfbeckin elämä. Lisäksi minulta löytyy Edith Södergran & Helene Schjerfbeck, Kohtaamisia. Lisäksi olen lukenut: Rakel Liehu, Helene.
    Muitakin hänestä tehtyjä on olemassa...se mikä minua nyt kiinnostaisi on kirja: Helene Schjerfbeck, Silti minä maalaan – taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille (valikoinut, suomentanut ja toimittanut Laura Jänisniemi).
    Kikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikka, minulla on monta kirjaa Helenestä, enkä jätä yhtään väliin;-)

      Haluaisin niin tuon Konttisen teoksen. Riitta Konttinen on vaikuttava taiteen tuntija ja kirjoittaa kiinnostavasti.

      Minulla on tuo sama Kohtaamisia, sitten Lena Holgerin Helene Schjerfbeck - Elämä ja taide ja sitten pitäisi olla vielä yksi joku...kirjastoni kaaoksessa...

      Sinulla on täydellisempi Schjerfbeck -kokoelma kuin minulla! Ole tyytyväinen.

      Poista
  5. Viime vuonna luin Rakel Liehun kirjan "Helene" josta tuli paljon esille Helenen elämästä.Tämänkin lukisin mielelläni,sillä hänen elämänsä oli mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, en ole lukenut tuota Liehun kirjaa, mutta Lena Holgerin Helene Schjerfbeck - Elämä ja taide on kerrottu kattavasti hänen elämästään. Taidan tehdä senkin bogiini jossain vaiheessa.

      Helenen elämä oli todellakin erikoista eli hänen näköistään.

      Poista
  6. Upea kirja, upea teksti! Pakko päästä vähintään selailemaan. Eikö Schjerfbeckin näyttelyn pitäisi olla jossain esillä tänä vuonna, vai muistanko ihan väärin...? Täytyypä ottaakin selvää siitä. Hänen töissään on sellaista samanaikaista herkkyyttä ja uskomatonta voimaa, että jopa tällainen amatööri-taideystävä on aivan myyty. Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suketus, kiitos! Kun taide vie, minä annan mennä!

      Kuule, nyt on Schjerfbeckin juhlavuosi ja näyttelyitä voi olla vaikka missä. Tässä yksi http://www.helsinkiexpert.com/fi/helsinki_this_week/helene_schjerfbeck_-juhlanayttely_villa_gyllenbergissa.html

      Amatööri minäkin, mutta voi sitä silti ymmärtää saada huimausta, kun näkee jotain todella uskomatonta. Minulle tulee näiden äärellä ihan outo olo...jotenkin kuin leijuisin. Joskus kun näen kaunista, alan kyynelehtiä...;-) Olen samaa mieltä: Ihana, ihana Helene!

      See! Jaoit mun kanssa tämän tunteen♥

      Poista
    2. Kiitos tuosta linkistä. Huomasin myös, että kesäkuusta alkaen juhlanäyttely on Ateneumissa, mahtavaa! Otan sen kesäohjelmistooni. ;)

      Poista
    3. Jos minä asuisin siellä päin, minun koko suvi olisi yhtä Schjerfbeckiä;-) Kyllä teitä siellä etelässä hemmotellaan...

      Ole hyvä!

      Poista
    4. Kävin viime viikolla katsomassa tuon Villa Gyllenbergin näyttelyn, ja suosittelen kyllä, jos vain kulmilla sattuu liikkumaan. Hienoja töitä. Myös tuo mainitsemasi Lehtimajajuhla oli siellä näytteillä. Ateneumiin pitää ehdottomasti myös mennä kesällä. Olet oikeassa Leena, joskus on ihana asua täällä etelässä, vaikka aina välillä kaipaan kovasti vanhaa kotikaupunkiani Jyväskylää.

      Poista
    5. Merenhuiske, tytär opiskelee nyt Helsingissä ja asunto on merinäköalalla. Sain juuri pääsiäisen kuulla Hesan auvoa...

      Siis rakastan Jyväskylää ja arvostan, että Päijänne vilkkuu ikkunoihin ja saan asua täällä Alvar Aallon huvilasaarella, mutta kulttuuritarjonta ei ole mitään Helsinkiin verrattuna. Eivät edes elokuvat!

      Lehtimajajuhla oli minulle ihan uusi, kuten muuten Dorakin. Löysin vielä neljännenkin Schjerfbeckin kirjan, mutta kumpaakaan noista maalauksista ei siinäkään ollut.

      Odotas nyt! Meillä on patoutunutta matka & kulttuurinälkää, mutta sille on aikansa sitten after Olga...Olen rakkaan koiruutemme omaishoitaja kunnialla viimeiseen suukkoon asti. Koirani on sisukas sissi, mutta niin olen minäkin.

      Täältä on kiva sitten tehdä vaikka junalla viikonlopun matka Hesaan kulttuurista nauttimaan.

      Poista
  7. Ihana kirja varmasti. Taidekirjat ovat upeita. On hieno katsella omalla sohvalla mahtavia teoksia.

    Tanssiaiskengät ovat varmasti tunnetuin Schjerfbecin töistä. Olihan se ainakin joku vuosi sitten Suomen kalleimmalla hinnalla myyty taulu. Arabia on tehnyt siitä seinälautasenkin.

    Listaasi lisäisin eilen syntymänsä 210-vuotisjuhliaan viettäneen Elias Lönnrotin ja meitä molempia lähellä olevan Akseli Gallen-Kallelan. Olet varmasti käynyt Juseliuksen mausoleumissa ja nähnyt Akseli Gallen-Kallelan freskot.
    Vaikkakin ne ovat kopiot alkuperäisistä ja Jorma Gallen-Kallelan tekemät, puhuttelevat kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, juu, ja kyllä kunnon taidekirja sisustuskirjat päihittää (anteeksi Ilona!), sillä taiteen ajattomuus on niin rajan ylitse vievää, sisustus ja jopa puutarha ovat trendijuttuja.

      Niin ja sitten se Toipilas. Tyttöä ja pajunkissaa lähettelin joskus ammoin pääsiäiskorttina. Nyt kun niitä ei lähde enää kuin kolme, niin...

      Hanne, minun kulttuurilistani olisi ollut pitkä, huomasithan ne kolme pistettä ennen Heleneä. Kuule, arvaappa, missä minun toimistoni oli Porissa: Just siinä, missä Akseli oli syntynyt. Toki olen käynyt Juseliuksen mausoleumissa ja muistan sen susurllisen tarinan ja olen nähnyt freskot.

      Kunpa nyt muistaisin sen kirjan nimen, jossa Gallen-Kallean tytär Kirsti soittaa selloa kannessa...Mikä vahinko etten sitä silloin ostanut. Siis siinä on paljon perheestä ja suvusta.

      Poista
  8. Hei Leena, katselin tätä kirjaa viikonloppuna kirjakaupassa. En vielä ostanut sitä, kun ajattelin, että ensin luen, mitä kirjoitat siitä. Kas, minä vain silloin tiesin että tästä tulet kirjoittamaan...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, sinustahan on kehittynyt ajatusten lukija;-) Olikohan näkemäsi kirja sidottu? Minulla on tämä nidottu. Se ei sinänsä taidekirjassa haittaa, sillä pidän ne eri hyllyssä eli todella hyvin.

      Annan tämän lahjaksi yhdelle lukijalleni kiitokseksi monesta hänen tekemästään taidekortista, ja ostan sitten itselle tämän omaksi. En voi olla ilman. Hintakin olisi kiva tietää...Koskahan ehdin kaupunkiin...

      Poista
    2. Leena, se oli nidottu ja tarjouksessa suomalaisessa parilla kympillä! Tulevana viikonloppuna täytyy mennä katsomaan onko niitä vielä!

      Poista
    3. Sara, kiitos tiedosta! Eikö kohta ole taas lauantai: Minäkin menen silloin suomalaiseen...

      Poista
  9. Minäkin pidän kovasti Schjerfbeckistä! Mieheni maalasi tanssikenkiä sitovan tytön kuvisopinnoissaan. Siellä se mummolan kellarissa odottelee meitä:). Laitanpa kirjan ylös. Odottamaan sopivaa hetkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, tunnemmeko ketään, joka ei pitäisi;-)

      Hienoa, että miehesi maalaa!

      Tässä sinulle nyt yksi ehdoton suositus!

      Poista
  10. Arvasinkin, että listasi olisi ollut pitkä, mutta halusin mainita nuo suuruudet:)
    Minulla on Akseli Gallen-Kallelasta kertova kirja, Minä palaan jalanjäljilleni, Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. Hieno kirja sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa mainita vaikka kuinka monta;-)

      No, se kirja, mitä minä tarkoitan oli aika dramaattinen...Se perintösotku etc. Mutta Kirstin kuva kannessa upea.

      Poista
  11. Oi, miten hieno postaus ja varmasti upea kirja! Aion viimeistään eläkkeellä perehtyä kunnolla maalaustaiteeseen, joka minua on "aina" kiinnostanut, mutta jota tunnen harmittavan vähän. Schjerfbeck on todellinen mestari.

    Ja aina vain jaksan mainostaa Mowaa, joka maalaa upeita, uuden sukupolven "schjerfbeckeja"... (http://www.mowa.fi/)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karoliina, kiitos. Kirja on upea ja antava.

      Minä aion eläkkeellä vaeltaa Euroopan kulkurina eri taidemuseoissa...

      Kiitos linkistä, käyn kohta katsomassa.

      Poista
  12. Itse pidän paljon Helenen maalauksista, niitä uppoaa ihailemaan. En kuitenkaan ole mikään maalaustaiteen asiantuntija tai harrastelija, vaikka kauniista maalauksista nauttii aina!

    Antoisimman keskustelun Helenen maalauksistaan olen käynyt eräällä palvelutalolla, kun viriketuokiossa käytimme maalauksia muistelupiirin keskustelujen ponnahduslautana. Naisen omakuva nuorena ja vanhana sai mielenkiintoisia keskusteluja ja pohdintoja ikääntyneiden rouvien kesken aikaan. Aika loppui kerrassaan kesken, kun puhetulvasta ei ollut tulla loppua. Oli mielenkiintoista olla itse kokemassa tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aletheia, kauas pois asiantuntevuus minusta. Minä olen vain taiteen lumoama. Olen vuosia ostanut taidekirjoja matkoilta, sillä ne ovat paljon edullisempia esim. Saksassa. Tämä kirja on nyt edullinen, sillä Sara oli nähnyt tämän suomalaisessa ja maksoi vain 20 euroa, mikä on Suomessa edullista;-)

      Ymmärrän hyvin, minkä vaikutuksen Helenen eri ikäkausina omista kasvoistaan maalaamat kuvat herättivät. Joka kerta väheni jotain, vuodet veivät, mutta lopulta jäljellä olikin se kaikkein ainutlaatuisin timantti, joka oli syntynyt elämän tiukassa rutistuksessa. Kaikki turha oli poissa ja vain oleellinen jäljellä.

      Poista
  13. Varmaankin mielenkiintoinen taidekirja. Oletko lukenut Rakel Liehun Shjerbeckistä kertovaa kaunokirjallista teosta. Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, tämä on. No en juuri sitä, mutta niitä muita. Minulla on mm. Lena Holgerin Helene Schjerfbeck - Elämä ja taide (Otava).

      Kiitos suosituksesta! Käyn kiinni jokaiseen kirjaan, joka tulee vastaan ja koskee Schjerfbeckiä.

      Poista
  14. Schjerfbeck on yksi niistä taiteilijoista joihin en kyllästy koskaan. Olen lapsesta asti rakastanut Heleneä ja hänen maalauksiaan. Ne ovat vain täydellisiä.

    Monta kirjaa olen Helenestä lukenut, mutta tämä Malleja ei ole tuttu. Vaikuttaa kyllä niin mielenkiintoiselta, ettei tätäkään Helene-kirjaa voi ohittaa.

    Minäkin suosittelen tuota Liehun kirjaa. Siinä päästään todella Helenen ihon alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, samma här!

      Hanki vain omaan kirjastoosi;-)

      No sinä sen nyt sanoit: 'ihon alle', se kertoo minulle jo paljon. Tartun kiinni heti kun löydän, kiitos!

      Jos haluat päästä Edith Södergranin 'ihon alle', lue Ernst Brunnerin Edith. Se herätti aikanaan paljon kohua.

      Poista
  15. Rakel Liehun Helene oli suuri elämys ja vaikuttava kokemus monella tavalla.

    VastaaPoista
  16. Ihana blogi. Meillä on tuo kirja, voisinkin nyt kohta vähän selailla sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anni, kiva kuulla, kiitos<3 Teeppä se ja yritä saada käsiisi myös tämä http://leenalumi.blogspot.fi/2015/09/ritta-konttinen-elamanvirrassa-alvar-ja.html

      Poista