keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

GRILLATUN KERA

Nyt on aika viimeistään aloittaa grillikausi ja sehän tuo mukanaan aivan omat niin herkkunsa, kuin pienen hämmennyksen, joka monilla taitaa olla sama: Mitä ihmettä tarjoan grillatun kanssa? No…tietysti salaattia, mutta pitäisi olla ’kunnon’ ruoka, joka pitää nälän pois raavaimmaltakin mieheltä…Ja sitten, niin hauskaa kuin grillaaminen onkin ja etenkin kun perheen Teknisestä Ihmeestä yhtäkkiä sukeutuukin Innokas Kokki (seuratkaa, miten mies kuin takertuu grilliiin...;-), jää sen kaiken muun järjestäminen emännän vastuulle:

Olen usein kuullut ihmisten valittavan, että grillaaminen stressaa heitä. Kaiken kun pitäisi luonnistua yhdellä kellonlyömällä. Perunoiden on oltava valmiina samaan aikaan kuin salaatin ja kastikkeen. Hiilet pitää sytyttää juuri, kun vieraat alkavat saapua. Kalan täytyy kypsyä samaa tahtia makkaran, grillikyljen ja sienisipulivartaiden kanssa. Ja, jestas sentään, missä ovat alkudrinkit?

Lisa Lemken kirja Grillatun kera (WSOY 2012, suomennos Eija Kämäräinen) antaa monta vastausta ja uutta vinkkiä grillaajalle. Kirjan ulkoasu on kuin sisältönsä, konstailematon ja kestävä, sillä jo kannet ovat jotain vahvaa, josta voi ruokatahran pyyhkäistä pois. Kirjan sivut ovat kaunista, mattapintaista paperia ja kuvat Åsa Dahlgrenin ottamat.

Tässä kirjassa toimitaan siis hiiligrillillä, jonka vankkumaton kannattaja Lemke on, mutta totta kai ohjeet sopivat myös kaasu- ja sähkögrilleihin. Sisällyksestä sen verran, että tässä kirjassa marinoidaan, glaseerataan, on ruokaisaa perunasta pizzaan, salaatteja sokeriherneistä kesäkurpitsaan, kastikkeita, salsoja ja maustevoita, hovijälkiruokaa sekä ateriavinkkejä. Vaikka Lisakin jossain valittaa, että tuntuu kuin ei muuta lisuketta löydy kuin peruna, niin hänen yksi suosituimmista ohjeistaan on Kesän perunasalaatti numero 1:

OK. Eiköhän tämä ole kesän varmin kortti: perunat, jotka maistuvat niin hyviltä, että niitä voi ahmia kuin makeisia. Salaisuus? Totta kai ruskistettu voi.


4 annosta


600 g varhaisperunoita
75 g voita
1,5 dl tillisilppua
175 g kantarelleja
hiutalesuolaa


Pese perunat, keitä pehmeäksi suolalla maustetussa vedessä ja kumoa kulhoon. Sulata voi kattilassa keskilämmöllä ja kuumenna, kunnes voi muuttuu kullanruskeaksi ja saa aavistuksen pähkinäisen tuoksun. Ota kattila levyltä ja seisota sulanutta voita muutama minuutti. Ruskista sillä välin kantarellit voinokareessa ja mausta suolalla.

Kaada sulatettu voi tiheäsilmäisen siivilän läpi, jotta saat poistettua pohjalle kertyneen ruskean sakan. Lusikoi tillisilppu voin sekaan ja sekoita perunoiden joukkoon. Ripottele päälle kantarelleja ja mausta hiutalesuolalla. Tarjoa heti.

Jos joku on perunoiden karttaja painonsa takia eli se GI-juttu, niin kannattaa tarkistaa mitä sanotaan uusien perunoiden terveellisyydestä mausta nyt puhumattakaan. Olen niin hämmästynyt siitä, että minun Perunasalaatti uusista perunoista on käyty lukemassa jo 1581 kertaa! Otin kuvan vähän huitaisten, mutta kun ehdin, kuvaan stailaten;-) Kokeilin ainakin kymmenen eri ohjetta, ennen kuin salaatin taika löytyi ja vakuutan, että on maistunut vauvasta vaariin.

Lisan kirjassa löytyy perunasalaatin lisäksi mm. grillatut latva-artisokat gremolatan kera, tabbouleh persiljan ja mintun kera, joka on suosittu libanonilainen alkupala, leipäsalaatti varhaisvihannesten kera, fenkolisalaatti, tomaatti-mansikkasalaatti basilikan ja valkosipulin kera, intialainen kukkakaalisalaatti…Ruokaisammalla puolella grillipizza parsan ja salsiccian kera näyttää houkuttavalta kuin myös punajuurigratiini vuohenjuuston kera.

Minulle on aina maistunut kaikki, jossa on etikkaa, joten nyt vielä curry-persikka –chutney:

Tämä on mieluinen makumuisto Etelä-Afrikasta. Sopivan tulinen, hedelmäinen ja hyvänmakuinen lisuke sopii esimerkiksi grillatun porsaanlihan tai grillatun broilerin pöytäkaveriksi.


4 annosta


1 iso keltasipuli
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl currya
1 tl kurkumaa
1 dl valkoviinietikkaa
6 sokeriliemeen säilöttyä persikanpuolikasta
1 dl persikoiden säilöntälientä
suolaa ja karkeaksi jauhettua mustapippuria


Kuori sipuli ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Kuumenna öljy kattilassa ja freesaa sipulirenkaita, currya ja kurkumaa muutama minuutti. Lisää viinietikka ja anna porista kannen alla kahdesta kolmeen minuuttia, eli kunnes sipulit ovat pehmeitä.


Ongi persikanpuolikkaat tölkistä ja säästä sokeriliemi. Pilko hedelmät, kumoa kattilaan ja lisää desilitra sokerilientä. Keitä hiljalleen miedolla lämmöllä kannen alla kymmenen minuuttia. Sekoita aina välillä. Mausta chutney suolalla ja mustapippurilla ja kaada huolellisesti pestyyn purkkiin. Chutney säilyy jääkaapissa noin kymmenen vuorokautta.

Huomasittehan kurkuman! Luettuani sekä James A. Duken Parantavien ruokien oppaan että David Khayatin Syötkö riskiruokaa? – Syöpälääkärin paljastuksia ruoan terveysvaikutuksista, olen alkanut lisätä teelusikallisen kurkumaa melkein ruokaan kuin ruokaan. Vara ei koskaan venettä kaada…


Grillatun kera päättyy tietenkin makeaan pyöristykseen eli hovijälkiruoasta sorbettiin. Valikoimasta löytyvät grillatut persikat hunajakerman ja pähkinöiden kera, grillattu kesägino, mansikka-grappasorbetti sekä tietenkin hovijälkiruoka lakritsijäätelön, raparperikinuskin ja vadelmien kera:

Ihminen ei ole koskaan liian vanha mässäilemään hovijälkiruoalla. Itse asiassa olen sitä mieltä, että se on turhan päiten aliarvostettu ’lasten herkku’. Se on nopeatekoinen, helppo muunnella, enkä kyllä tunne ketään, joka voisi sanoa sille ei. Minusta kunnon hovijälkiruoan eli meringue suissen pitää sisältää – totta kai marenkia – mutta myös reilusti jäätelöä, kermaa, hedelmiä, marjoja…

Tämä kirja on täydellinen kesäkeittiöön. Kuvissakin ollaan huolettomasti ulkona farkkuhameessa, näkyy upeaa hiillosta, rantahiekkaa, punottuja koreja ja jopa hevonen…eli siis tällainen country –ruokakirja. Suosittelen!

14 kommenttia:

  1. Mihin muuten katosi se postauksesi Juan Manuel de Pradan kirjasta? Näkyy Bloggerin listallani, mutta sivua ei enää ole olemassa.O.O Olisin ollut kiinnostunut lukemaan, mitä mieltä siitä olit. Itse aloitin kirjan, koska tykkäsin saman kirjailijan taidedekkarista, mutten Pimppejä päässyt kovin pitkälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, ssshhh;-)Sain illalla muutaman kyselyn sen postauksen jälkeen. Kyllä se Pimpit löytyy ja vien sen kannen palkkiin vapun ajaksi. Mutta ehkä sinun ei kannata sitä vielä katsoa, sillä sinne saattaa ilmestyä vapuksi uusi pimppijuttu.

      Arvioni on torso, mutta kirja on mielettömän hauska!

      Poista
    2. Ok, hyvä tietää!=) Ehkä täytyy lukea sitä kirjaa uudestaan.:)

      Inkivääriä ja kurkumaa kyllä pidetään terveyttä edistävinä, mutta minulle ovat aikamoista myrkkyä.;) Hassuja nämä allergiat, vaikka seuraukset eivät niin hupaisia olekaan.

      Poista
    3. Äiti tulee meille joiksikin päiviksi, mutta yritän ehtiä lisäämään sinne jotain ja sitten ilmoitan sen vapputoivotuksissa;-) Minua ärsytti siinä vain muutama kohta, mutta sitten ajattelin, että 'olenpa pikkuseiluinen'. Ihan hyvällä minusta tuo kirja on tehty.

      Minun on aivan pakko käyttää inkiväääriä, koska polvessa on jotain kiitos tämän liian suuren puutarhan ja vaikeiden rinteiden. Kurkumakokeilu on vasta alussa. teelusikallinen johonkin lihaptaan tai keittoon pitäisi riittää.

      Tiedän allergioista liikaakin, sillä jäin aikanaan kotiin kuopuksen tosi rankkojen ruoka- ja siitepölyallergioiden takia. Siinä oli silloin henki kyseeessä, joten mikään ei auttanut. Mutta niin vaan siitäkin selvittiin. Voisin muuten kirjoittaa satoja sivuja allergioista, sillä kun on vaikeasti allergisen päähoitaja ja vielä valmistaa kaikki ruoat, jotka sopivat vilja- ja kananmuna-allergiselle, oppii takuulla jotain. Ja myös lääkkeistä.

      Nythän on sitten leppä ja koivu...

      Poista
  2. Nyt kyllä herahti vesi kielelle, kun luin perunasalaatti ohjettasi.
    Grillikausi on mahtavaa aikaa. Meillä grillataan millä milloinkin hieman käytettävissä olevan ajan mukaan. Murikallakin olen usein tehnyt maittavaa ruokaa ulkosalla ja niitä ihania räiskäleitä,nam...

    Piti lähteä ulos, kun aurinkokin tuli esiin, mutta näin päivityksesi ja täytyihän sitä tulla ensin visiitille.
    Nyt taidan keittää kupposen kahvia ja nauttia sen pihakeinussa ja sitten haravointihommiin.
    Aurinkoista päivän jatkoa ja onnea Olgalle näin jälkikäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka itse sanon, niin se on sanomattoman hyvää. Ja sitä syö seuraavana päivänä vaikka silleen lounaaksi tms. Kun tulee lapsia kylään teen oikein ison annoksen, sillä se maistuu heillekin.

      Bessu tekee melkein kaiken murikalla, se näyttää helpolta.

      Täällä on edelleen pilvistä, mutta lämmintä, josta minun kartiokuuseni tykkäävät. Näin helppoa kevättä niillä ei ole ennen ollutkaan.

      Kiitos samoin sinulle ja Olga kiittää!

      Poista
  3. Tabbouleh on niin hyvää! Viimeksi pari päivää sitten söin. Omat suosikkiperunasalaattini ovat aurinkotomaateilla ja ruohosipulilla höystetty sekä tzatzikiin tehty. Kantarellit kuulostavat myös hyviltä. Minulle peruna ei kyllä enää oikein sovi, verensokeri heittelee liikaa. :-/

    Pakko kyllä sanoa, että ei tulisi mieleenkään lähteä tekemään persikkachutneytä (tai ylipäänsä oikein mitään) säilykepersikoista. Toivottavasti grillipersikat sentään ovat tuoreita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, minulla vallan menevät kaikki kastikeohjeet hukkaan, sillä käytän tzazikia salaattiin kuin salaattiin ja muutamaan lämpimään vihannesjuttuunkin. Kantarellit ovat 'hot'. Niin...olin lukevinani jostain, että uusissa perunoissa ei ole korkea GI-arvo, joten niiden ei pitäisi nostaa nopeasti verensokeria, mutta älä kokeile mitään ellet ole varma.

      No, kerrankin minä sitä säilykepersikkaa ymmärsin ihmetellä, mutta en maininnut, koska ajattelin, että tässä kirjassa on varmaan haettu myös rentoa helppoutta ja jos sanotaan,e ttä tuoreita persikoita, niin joku heti ilmoittaa, että 'mistä ihmeestä niitä saa'. Grillipersikat olivat kirjassa tuoreita. Paljon ihania kasvisjuttua ja rento meininki, kivat kuvat.

      Minulla on takuulla joku puutos kun aina tekee mieli jotain, missä on etikkaa. Onneksi olen nyt hammaskiilteeni takia rajoittanut etikkahimoni harvoihin nauttimisiin.

      Poista
    2. Kyse ei ole vain GI:stä, vaan runsaasta hiilarimäärästä yleensä. Täysjyväpastakaan ei minulle sovi! Tabboulehiä voin syödä, koska syön niin vähän sitä kerralla ja siinä on suhteessa niin paljon yrttejä yms.

      Muistan, kun minulle pienestä pitäen opetettiin, että jos maha on vähähappoinen, tekee mieli happamia juttuja, kuten mummini, joka joi piimää ja söi kirpeitä hedelmiä yms. Etikkasäilykkeistä hän ei kyllä ole tainnut niin välittää. En ole kyllä koskaan jaksanut selvittää, piileekö tässä totuuden siemen...

      Minäkään en oikein etikkasäilykkeistä välitä, mutta chutneyt kyllä maistuvat! Suosikkini ovat mango sekä taateli-tamarindi, joista ensinmainitun ostan kaupasta ja jälkimmäisen teen itse.

      Poista
    3. No ninpä tietenkin: Se hiilarien yhteismäärä.

      Hyvänen aika sentään, minä en ole ikinä päässyt perille tuosta vähähappoisuudesta. Tosin muistan minäkin yhden henkilön, jolla oli aina Vichy-pullo jääkaapissa ja hän naukkaili sitä usein. Syy oli kuulemma vähähappoinen vatsa. Esimerkiksi vihreät säilötyt tomaatit ovat suuri herkkuni ja kun olin raksaana mies joutui kerran lähtemään yöllä hakemaan maustekurkkuja...

      Tamarindi on hyvä juttu noissa mainitsemissani terveyskirjoissa. Ne teokset vain ovat niin runsaat, että en voi muistaa mikä vaikuttaa mihinkin...

      Taidat olla taitava kokki!

      Poista
  4. Onpas herkullisen oloinen kirja ja tuo perunaohje.
    Sitä pitää ehdottomasti kokeilla vaikka vappuna, nam. Tosin eihän ne ulkolaiset varhaisperunat kummoisia ole.
    Melkein samalla tavalla varmaan on valmistettu eräässä lempiravintolassa tuolla Puerto de la Cruzissa Leilan (Espanjalais-suomalainen ravintola Herreria) yllätysperunat. Niissä on vaan todella paljon yrttejä...
    Kävinkin lukemassa sinun perunasalaattiohjeen, kiitos!
    Aurinkoista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin...minun piti laittaa tähän sitten peruna, kun tuo ohje tuntui niin jo suussa. Siis sinäkin muistat, mitä olet reissussa syönyt. Paras tapa tehdä matkakarttaa ovat hyvät ruokaravintolat! Voihan tähänkin lisätä yrttejä tai lisätä tillin määrää. Nuo pienet kanttikset ovat niin suloisen kutsuvia.

      Se peruansalaatti löytyi vähän silleen, että kilapilin yhden ystväni kanssa, mistä syntyy paras perunasalaatti uusista perunoista. Tämä sitten kolahti. Me siis keitämme uusia perunoita tarkoiutksella paljon, että saamme samalla salaattitarpeet.

      Kyllä minulle jo ruotsalaiset uudet perunat kelpaavat, mutta kotimainen, uusi siikli on juhlaa.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  5. Kaikista eniten tykkään grillatusta munakoisosta!
    Huomenna on vuoden pahin grillipäivä,enkä lainkaan tykkää! Itsenäisyyspäivänä ihmiset valtaavat jo heti aamulla kotini viereisen puiston (ja kaikki muutkin puistot) ja siellä sitten perhekunnittain grillataan ahkerasti.Minä joudun sulkemaan kaikki ikkunat sen vuoksi,ja se ,että grillaaminen nurmikolla on kiellettyä,ei lainkaan minua auta...Ihana pottuohje Leena:)

    VastaaPoista
  6. Jael, ehkä sinä kokkaatkin sitten tänä vuonna, kun mun bravuuri on se munakoisovuoka...

    Muistan tuon sun jokavuotisen riesan. Se on muuten kauheeta, jos on vaikka astma tms. ja muutenkin.

    Kun vain löytäis noin söpöjä, pyöreitä pikkuperunoita.

    VastaaPoista