Eihän voi olla tottakaan, että minunlaiseni valkoisen amarylliksen rakastaja hurmaantuu vaaleanpunaiseen amaryllikseen! Näin nyt kuitenkin kävi ja kaksi päivää on muun ohessa kuvailtu viettävässä rinteessä kaksivanaista kukkaa, jonka toinen on vasta nupulla.
Hiukan oli hermo mennä, kun edelleenkin puhelimeni kamera ei vastaa, mitä odotin. Onneksi tänään otimme kehiin vanhan pokkarin ja juttu alkoi sujua. Nyt tämä on jo hauskaa, kun on silmät kuivina katsottu niin monta kuvaa että ei tosikaan. Ei yhtään timanttista, mutta meille hyvin riittäviä.
Niin monet kukat ovat kauniita, mutta minun jouluni on enimmäkseen ollut viime vuosina valkoista amaryllistä ja mieluummin sitä matalaa sorttia. Niistä tulee juhlava fiilis. Silti Festivo- ja muissa korkeiden kynttilöiden jaloissa on pinkit kynttilät! Aika aikansa kutakin ja eihän sitä tiedä, milloin eräs mustanpunainen amaryllis on eniten mieleen...Se on erään joulun ihme, mutta en laita nyt tähän juttuun.
Jotenkin aavistan, että tulee toinenkin vaaleanpunainen, vaan matkustaako se joulunlapsellemme hänen synttärinään, sitä kukaan ei vielä tietää voi...Ja valkoista ken unohtaa voi!
Tässä haetaan nyt tosissaan joulumieltä, enkä saa aikaiseksi mitään hyödyllistä, joten päätin olla rento ja hyödytön. Sain kuitenkin Nicci Frenchin Tiistai taakse jäänyt, joten sitä ja The Crownia. Lenkillä myös, sillä kiva pikkupakkanen ja maa on edes valkoinen. Tiistaina just alan ryhdistäytyä suunnittelemaan joulupöytää kahdelle, sillä aattona ja joulupäivänä pidämme eristystä varmuuden vuoksi. Varmaan tapaninpäivänkin. Kuusen koristelemme jo aaton aaton aattona! Siitähän se joulumieli alkaa - viimeistään. Valkokuusi ei varista viikko nuutistakaan!
Olen vajoamassa joulun suloisuuteen. Niihin unenomaisiin päiviin, jolloin unelmat kannattelevat. Niihin voi suorastaan kääriytyä samalla kun kaakao höyryää mukissa, takka lämmittää, luontopihan villieläimet on ruokittu ja lyhyt päivän valo on jo kadonnut.
Pitkissä öissä ja lyhyissä päivissä on jotain rakastettavaa - jotain mitä ihminen jopa tarvitsee.
Susan Fletcher Meriharakat
Lumi poistaa yön pelon ja päivän kaipuun. Se pyyhkii yksityiskohdat, riisuu kasvot piirteistään viiva kerrallaan ja jättää jälkeensä vain valtimon joka sykkii:
HS.
Mila Teräs Jäljet
Onpas kaunis amaryllis! En tiennytkään, että niitä on myös vaaleanpunaisina. Hyvää joulunodotusta sinulle, Leena! Vielä se joulumieli varmasti tulee. :)
VastaaPoistaAnki, eikö! Kiitos♥ Googlaa, niin näet miten monenlaisia vaaleanpunaisia on! Kyllä se nyt alkaa tulla: R. lähti kuusen hakuun ja tyttären kanssa pohdittiin, että 'miten/milloin?'...Maa on valkoisena ja talvilintuja sekä metsäkauriita lehdossamme. Kiitos samoin sinulle, Anki♥
PoistaVau! Minullekin vaaleanpunainen amaryllis on uusi tuttavuus. Tänään on meidän amaryllis avannut kukkansa. Se on niin sykähdyttävän kaunis kukka.
VastaaPoistaAntoisia ihania joulunhetkiä teille sinne ♥♥
Birgitta, olen joskus nähnyt näitä raidoilla, mutta en tällaista. Meidänkin lahjaksi saatu valkoinen. Amaryllis tuo juhlan♥
PoistaKiitos samoin teille♥♥