Kevättä kohti kera kirjojen, herkkujen, routaisen maan yllätyksin

Juhlimme tapaamisemme merkkipäivää joka kevät heti kun hiihtolomaruuhkat ovat kadonneet. Ilman tapaamistahan ei olisi olllut avioliittoa, jonka rubiinihääpäivää vietimme jouluna kera Merin synttärien. Kerran poikkesimme ihan arki-iltapäivästä Kissanviiksiin ja tilasimme poron sisäfilettä. Olen lopettanut paljon lihan syömistä, mutta keran tai kaksi vuodessa poron sisäfilettä. Katsokaa mitä saimme:

Tähän oli saatu mahtumaan suussa sulavan lihan lisäksi mm. röstiä, sieniä, marjoja, sinihomejuustoa yms. Reima sanoo usein, että teemme viikonloppuisin kotona parempaa. Nyt hän unohti sen asian. Voisin olla kasvissyöjä, mutta merikalaa en jättäisi ikinä. Jouluna meni  yli neljä kiloa merisiikaa Reiman loistavasti graavaamana ja myös lohta, joiden ruodoista ja päästä sain tehtyä kalalientä odottamaan seuraavaa kalasoppaa. Meitä oli kuusi henkilöä joulun vietosssa. Kalat meille toimittaa kalaliike Mäkinen. Samoja sukuja kuin perhe, jolta ostin Porin torilta kalaa.

Näin nyt herkuttelemme ja postaan kun on jotain uutta tarjottavaa. Perhekuvia on vaikea laittaa, sillä Casper Julian on melkein kaikissa kuvissa ja minä tai Meri kuvaa. Nyt on tarkoitus mennä hetkessä. Meillä on vielä lunta ja jäätä, maa roudassa, mutta oli ilo nähdä uuden kasvimme Spirea japonica 'Odensalan' säilyneen hyvin. Laitoimme sitä sinne sun tänne kun näimme naapurin pihassa sen kauniin kukinnan. 

Helppo hoitoinen. Olen itse istuttanut suurten hortensioidan aluskukiksi, kun ikivanhat Grandi Florat ovat tyveltään jo ikänsä näköisiä. Pärjää vyöhykkeellä I-VII. Aurinko, puolivarjo. Lumityötkään eivät haittaa koska nousee nopeasti uusilla versoilla. Se mitä olen viimeaikoina on entiseen vähän, mutta jlo 17 vuosi menossa, joten annan itselleni armon muihinkin tekemisiin. Toli olen lukenut ja kerron mitä:

Tämä tuli tilaamatta ja koska kyseessä on henkilökohtaisesti minulle tärkeä asia, luin ja postasin kirjan. Salla ja Olli Mäkelän terävä katse laskevan auringon alaan eli turkistarhaukseen (Into 2026) Vahva suositus!

Olen seurannut Saila Susiluotoa pidemmän aikaa ja niinpä tilasin hänen uusimman teoksensa, jona nimi Summerhill ( Otava 2026) toi mieleeni paljonkin varhaisimmilta vuosilta. Ihastuttava kansi ja kirja täynnä tajunnanvirtaista runoproosaa kesistä, lapsista, elämästä yleensä....Vahva suositus!

Ja tätä luen nyt iltaisin.. Juuri sitä, mitä kaipasin tähän dekarijanooni. Koska olin lukenut Stacy Willinghamin Välähdys pimeässä (Tammi 2024, suomennos Einari Aaltonen) luotin, että toinen on ainakin ensimmäisen veroinen. Vieläkin parempi eli nyt on uusi kuuma dekkaristi jolta odottaa laatua. Vahva suositus!

Seuraavaksi aion lukea Petra Bühlerin Isän tyttö  (Otava 2026), jonka tilaan itselleni isän tyttönä. Kiehtova aihe, josta olen löytänyt lukemista aivan liian vähän. 

Kuva ei taida kertoa, miten pieni tämä te - te -narsku on. Reima oli lähdössä kaupoille ja pyysin tuomaan seitsämän narskua, isoa. Yhden olin jo ostanutkin. En mitenkään voinut uskoa, että mieheni tuo seitsämän isoa narsissia. Toi hän. Ne ovat suloisen pieniä ja sattui olemaan jemmassa kivat ruukut. Minä nyt jään istuttamaan lisää toista satsia narskuja, ihmettelen kevättä ja kuntoilen. Toivon tästä vuodesta parempaa monin tavoin, mitä oli viime vuosi.Myös vävylle lainattu kuntopyöräni palaa kotiin. Ja jokohan kerroin, että kun vuoden kiikuin kuin hämähäkin seitillä, nyt sopiva verenpainelääke on löydetty. Kiitos sinnikkään tohtorini! Mukavia kevätpäiviä <3

kevätterveisin
Leena Lumi