Kiitos kaikki rakkaat ystävämme, te teitte juhlastamme todellisen juhlan!tiistai 7. heinäkuuta 2009
maanantai 6. heinäkuuta 2009
LEINO L.ONERVALLE
Peto on minun armaani,
vaan peto soma,
ei tahdo hän olla
pyytäjän oma,
vaan tahtovi tulla,
kun hällä on mieli,
ei silloin kun kutsuu
lempijän kieli,
jos väistyt, hän seuraa,
jos hyökkäät, hän haihtuu,
jos etsit, hän elämänmurheeksi vaihtuu.
Hänet parhaiten voitat, kun suot hänen mennä,
et itkuas näytä,
et vastaansa ennä,
hän kärsiä tahtoo ja
onneton olla,
ja yöstänsä tummasta syliisi tulla.
vaan peto soma,
ei tahdo hän olla
pyytäjän oma,
vaan tahtovi tulla,
kun hällä on mieli,
ei silloin kun kutsuu
lempijän kieli,
jos väistyt, hän seuraa,
jos hyökkäät, hän haihtuu,
jos etsit, hän elämänmurheeksi vaihtuu.
Hänet parhaiten voitat, kun suot hänen mennä,
et itkuas näytä,
et vastaansa ennä,
hän kärsiä tahtoo ja
onneton olla,
ja yöstänsä tummasta syliisi tulla.
NOTTURNO
Ah yöhyt hellä, joka lempeydellä
maan huolit huntuus iankaikkiseen,
näin maata suo maailman sydämellä
sa lapses, unelmiinsa uupuneen,
kuin sallit, ett’ on tupa tähtösellä
ja laineell’ liikkuvalla linna veen,
myös piha pitkä ilman pilvyellä
tai talo nousta taivaan autereen;
tyyssija heillä tyyni on, - mut kellä
on rauha riutuvalla rakkauteen?
Ah, armas, kuule, kuink’ yön sykkehellä
on niin kuin kaiku kaukokanteleen,
kuink’ alkaa hiljaksensa helkähdellä
kuin jää yks-öinen ääneen hopeiseen!
Syyskylmät saapuu, suo mun lämmitellä,
en muuten kestä uuteen keväimeen,
suo sydänlämpöäs mun lähennellä,
mun tuta riemu rinnan syttyneen,
kun kaikki sammuu, katoaa, - mut kellä
on helkatulta arkeen ainaiseen?
maan huolit huntuus iankaikkiseen,
näin maata suo maailman sydämellä
sa lapses, unelmiinsa uupuneen,
kuin sallit, ett’ on tupa tähtösellä
ja laineell’ liikkuvalla linna veen,
myös piha pitkä ilman pilvyellä
tai talo nousta taivaan autereen;
tyyssija heillä tyyni on, - mut kellä
on rauha riutuvalla rakkauteen?
Ah, armas, kuule, kuink’ yön sykkehellä
on niin kuin kaiku kaukokanteleen,
kuink’ alkaa hiljaksensa helkähdellä
kuin jää yks-öinen ääneen hopeiseen!
Syyskylmät saapuu, suo mun lämmitellä,
en muuten kestä uuteen keväimeen,
suo sydänlämpöäs mun lähennellä,
mun tuta riemu rinnan syttyneen,
kun kaikki sammuu, katoaa, - mut kellä
on helkatulta arkeen ainaiseen?
ÖIN JA PÄIVIN
Öin ja päivin, illoin, aamuin
sinua aattelen alati,
saman tunnen tuskan tunnon.
Liemme luodut toisillemme,
emme toistamme tavanne.
Näin sinut vapisevaksi,
silloin ma vapisen itse,
tyynnyin taasen tyynemmäksi,
jäähdyin jällehen sinulle;
liemme luodut toisillemme,
meitä ei ikä erota,
erottavat entismuistot,
tuskat tunnetun elämän.
Vaiko kaksin kahlehtivat?
Öin ja päivin, illoin aamuin
tuota aattelen alati
pihlajata kukkivata
syksyn synkeän pihoilla,
maata marjan kantavata
alta kirren ja kinosten.
Ja tuota enemmän tuumin
lemmen myöhän leimausta,
uhkausta ukkoshetken,
syksyn rakkauden rakeita,
niin kuin kosto kolhaisevat,
niin kuin rauta rankaisevat,
niin kuin tuomio tulevat,
tuskan päivä päälle saavat.
Soisin että oisit toisin.
Soisin, enkä soisi, sillä
tuollaisna sinut ma tunnen,
tuollaisna sua rakastan:
orjana oman elosi,
vankina vapahan vaalin,
velvoituksesi velassa,
tehtäväsi täytännössä,
suistaen sydän surusi
heleällä hengelläsi.
Jos toisin tekisit, armas,
armastaisin sua vähemmän,
vaikka näin tekevän tiedän
mulle sun murhetta enemmän.
Öin ja päivin, illoin aamuin
sinua itkenen ijäti!
Kuitenkin iloitsen, armas,
että näin elossa kerran
kevätlempeni unelman,
itsellensä uskollisen.
sinua aattelen alati,
saman tunnen tuskan tunnon.
Liemme luodut toisillemme,
emme toistamme tavanne.
Näin sinut vapisevaksi,
silloin ma vapisen itse,
tyynnyin taasen tyynemmäksi,
jäähdyin jällehen sinulle;
liemme luodut toisillemme,
meitä ei ikä erota,
erottavat entismuistot,
tuskat tunnetun elämän.
Vaiko kaksin kahlehtivat?
Öin ja päivin, illoin aamuin
tuota aattelen alati
pihlajata kukkivata
syksyn synkeän pihoilla,
maata marjan kantavata
alta kirren ja kinosten.
Ja tuota enemmän tuumin
lemmen myöhän leimausta,
uhkausta ukkoshetken,
syksyn rakkauden rakeita,
niin kuin kosto kolhaisevat,
niin kuin rauta rankaisevat,
niin kuin tuomio tulevat,
tuskan päivä päälle saavat.
Soisin että oisit toisin.
Soisin, enkä soisi, sillä
tuollaisna sinut ma tunnen,
tuollaisna sua rakastan:
orjana oman elosi,
vankina vapahan vaalin,
velvoituksesi velassa,
tehtäväsi täytännössä,
suistaen sydän surusi
heleällä hengelläsi.
Jos toisin tekisit, armas,
armastaisin sua vähemmän,
vaikka näin tekevän tiedän
mulle sun murhetta enemmän.
Öin ja päivin, illoin aamuin
sinua itkenen ijäti!
Kuitenkin iloitsen, armas,
että näin elossa kerran
kevätlempeni unelman,
itsellensä uskollisen.
EINO LEINON, RUNON JA SUVEN PÄIVÄ
Tänään on Eino Leinon, runon ja suven päivä. Mikä onkaan suomalaiselle rakkaampaa kuin Leinon runous ja Suomen suvi.
Kansallisrunoilijamme on ruotsinkielinen Runeberg, mutta kansan sydämissä tuo arvo kuuluu Leinolle, joka on Suomen kansan tuntojen syvin tulkki. Tämän asian kanssa on vähän kuin kansallislaulun kanssa: Virallisesti se on Oi maamme, mutta Suomen kansalle on vain yksi kansallislaulu ja se on Finlandia.
Minä ylistän häntä tänään kolmella runolla, josta viimeisin on hänen 'lemmenlaulunsa' L.Onervalle.
Kansallisrunoilijamme on ruotsinkielinen Runeberg, mutta kansan sydämissä tuo arvo kuuluu Leinolle, joka on Suomen kansan tuntojen syvin tulkki. Tämän asian kanssa on vähän kuin kansallislaulun kanssa: Virallisesti se on Oi maamme, mutta Suomen kansalle on vain yksi kansallislaulu ja se on Finlandia.
Minä ylistän häntä tänään kolmella runolla, josta viimeisin on hänen 'lemmenlaulunsa' L.Onervalle.
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
KORIPALLOILIJALLE KORIPALLOILIJA
Näitä myydään Mäntän Myllyrannassa! Edustettuna ovat kaikki ammatit ja harrastukset.
.JPG)
lauantai 4. heinäkuuta 2009
RAKAS MIEHENI, REIMA!
Omistin Reimalle kirja-arvostelun Ian McEvanin teoksesta Lauantai. Se ei ollut ihan pelkkää sattumaa, sillä myös Reima on lukenut kirjan ja muistaa sen tapahtumat. Minä luin nyt sen toiseen kertaan muistiani verrytellen ja löysin tähän hetkeen sopivan sitaatin. Kirjan alussa neurokirurgi Henry Perowne näkee aamulla ikkunastaan palavan lentokoneen syöksyn kohti maata ja järkyttyy varsin paljon. Hänen 18 –vuotias poikansa Theo rauhoittelee isäänsä ja silloin Henry ajattelee:
”Tästä se alkaa, pitkä prosessi, jonka kuluessa ihminen vähitellen muuttuu oman lapsensa lapseksi. Lopulta saa sitten kuulla, että isä kuule, nyt lakkaat itkemästä tai lähdetään kotiin.”
Väistämättä kirjasta löytyi muitakin yhtymäkohtia Reimaan, sillä kuten Henry, myös Reima, rakastaa kahta: palloa ja vaimoaan. Ja järjestys on nimenomaan tämä: ensin pallo, sitten vaimo.
Reiman intohimo on koripallo. Ihan muutamassa vuodessa hänen pelisilmänsä on kehittynyt niin, että viistopallo takakierteellä on meikäläiselle naiseläjälle se ihan arkipäivän väisteltävä haaste.
25 yhdessäolovuoden oikeutuksella sanon, että yhtä asiaa kadun. Kun aloitimme yhteisen elämän, Reima oli hiljainen, hidas hämäläinen. Kaksi ensimmäistä vuotta opetin häntä muodostamaan nopeita virkkeitä ja muutenkin lisäsin äijään faarttia. Nyt en saa enää suunvuoroa ollenkaan, vaan alituinen pälätys kuuluu, vaikka minä tarvitsisin luku- ja kirjoitusrauhaa. Itse hän ei tokikaan myönnä tätä ja hänhän on kuten tavallista oikeassa kunnes toisin todistetaan. Olen nyt 25 vuotta todistanut hänelle, että hän on yhdeksässä tapauksessa kymmenestä väärässä, mutta ainahan besserwisser selityksen löytäää. Onneksi Dr. Phil pelasti minut maagisella lauseellaan: ”Haluatko olla oikeassa vai onnellinen!” No, minä valitsin onnen.
Reima antaa myös avioliitostamme ulkopuolisille suuressa puhetulvassaan, joka ei oikein hämäläiselle luonaa, hieman oudon kuvan. Hyvin kernaasti hän kertoo kaikille tarinaa viikon työmatkastaan USAan. jolloin minä nimenomaan etukäteen ilmoitin, että ’älä sitten soittele, sillä haluan keskittyä rauhassa Emily Dickinsonin runoihin, jotka on kirjoitettu osin muinaisenglannilla ja vietän samalla viikon retriitin.’ Minusta pyyntöni ei ollut kohtuuton, eikä siinä ollut mielestäni mitään outoa. Loppuviikosta vilkaisin puhelinta ja ihan hirveästi oli minua yrittänyt tavoitella joku Reima. Mietin: Reima who?, sillä millään en saanut yhtäkkiä mieleeni ketään Reimaa. Asia on nyt hoidettu kuntoon, sillä nykyään Reimalla on soittoajat eli hän saa soittaa minulle Suomen aikaa klo 18-20. Jotenkin hän onnistuu kertomaan tätä vieraille ihmisille niin, että siitä löytyy jotain huvittavaa…
Tässä päivässä on yksi juttu, joka on kaikkein parasta ja sen sanoi itse Reima: ”Olen aivan innoissani, kun saan täyttää 60 vuotta, sillä nyt ovat äkkikuoleman karmeat vuodet ohi.” Hän on katsokaas lukenut aivan tohkeissaan tutkimuksia, joiden mukaan pikakuoleman vuodet ovat välillä 50-60. Miten minä muistankaan sen hetken, kun hän täytti 50 vuotta…Silloin hän sanoi: ”Ihanaa täyttää 50 vuotta, nyt ovat äkkikuoleman vuodet ohitse.” Kaikki perustui silloin tutkimukseen, että eniten ja nopeimmin kuollaan ikäryhmissä 40-50 vuotta.
Meri kirjoitti koulussa ala-asteella aineen, joka liikutti opettajan kyyneliin. Aihe oli Äiti. Muut kirjoittivat: ’Äitini siivoaa aina ja hänellä on paljon kattiloita’ tai ’Äitini pesee aina pyykkiä ja huutaa, että pitää siivota omat huoneet’. Meri kirjoitti: ”Minun äitini on ihana. Hänellä on minut.” Tämä oli niin vaikuttavaa, että opettaja soitti minulle liikuttuneena ja minäkin aloin kyynelehtiä. Nyt tajusin, että noissa kahdessa maagisessa lauseessa piilee meidän perheen kiinteä soundi, joten ihan pakko sanoa: ”Reima on ihana. Hänellä on minut.”
Ystäväni Eve onnitteli Reimaa blogissani ja sisällytti minutkin mukaan toivotuksiin. Mukana oli myös Eino Leinon L. Onervalle kirjoittama runo, jonka nyt haluan lukea teille:
”Peto on minun armaani,
vaan peto soma,
ei tahdo hän olla
pyytäjän oma,
hän tahtovi tulla,
kun hällä on mieli,
ei silloin kun kutsuu lempijän kieli,
jos väistyt, hän seuraa,
jos hyökkäät, hän haihtuu,
jos etsit, hän elämänmurheeksi vaihtuu,
Hänet parhaiten voitat,
kun suot hänen mennä,
et itkuas näytä, et vastaansa ennä,
hän kärsiä tahtoo ja onneton olla,
ja yöstänsä tummasta syliisi tulla.”
Onnea Rakas! Skål på Reima!
Leena
Reiman 60 –vuotisjuhlissa, jotka pidettiin 4.7.2009 Muuratsalon kodissa
perjantai 3. heinäkuuta 2009
REIMAN PARTYT
Lähden tästä juhlia Reimalle järjestämään. Bileet ovat huomenna alkaen klo 13, mutta etukäteisjuttuja on paljon. Meillä on rennot grillijuhlat, joissa pyörii mm. tyttäremme Merin vilkas villikoira Dina. Vieraita on kutsuttu about 20, puheiden pitää olla hauskoja ja lyhyitä, asu on vapaa ja Sumer Wine soi. Tarkoitus on pitää teidät, Ihanat Lukijani mukana kaikissa elämäni pyörteissä, joten katsotaan löytyykö juhlien jälkeen kuvaa/kuvia, jotka ovat julkaisukelpoisia;-)
Juhlien ainoa perinteinen juttu on kuohuviini ja minun puheeni miehelleni. Puheeni on epätavanomainen, sillä eihän minulta synny kuin uniikkia;-) Sen jälkeen meno on rento ja ohjelmassa mm. krokettia puutarhassa kirsikkaboolin äärellä, uimista, saunomista, grillausta, syömistä ja taas syömistä, ehkä laulua ja tanssahteluakin on luvassa. Koska odotettavissa on valvomista, en ehkä palaa 'linjoille' ennen kuin maanantaina.
Eilen Reima täytti oikeasti ja meillä oli hyvin romanttinen ilta kahdestaan puutarhassa kera samppanjan ja mustarastaan huilu soi...Myöhemmin kuuntelimme vielä Chris Reaa, jonka löysin elämääni vasta nyt. Olimme kahdenkeskisen aikamme tarpeessa, mutta nyt on vuoro ystävien!
Rentoa viikonloppua, aurinkoa ja romantiikkaa teille kaikille!
teidän
Leena Lumi
Juhlien ainoa perinteinen juttu on kuohuviini ja minun puheeni miehelleni. Puheeni on epätavanomainen, sillä eihän minulta synny kuin uniikkia;-) Sen jälkeen meno on rento ja ohjelmassa mm. krokettia puutarhassa kirsikkaboolin äärellä, uimista, saunomista, grillausta, syömistä ja taas syömistä, ehkä laulua ja tanssahteluakin on luvassa. Koska odotettavissa on valvomista, en ehkä palaa 'linjoille' ennen kuin maanantaina.
Eilen Reima täytti oikeasti ja meillä oli hyvin romanttinen ilta kahdestaan puutarhassa kera samppanjan ja mustarastaan huilu soi...Myöhemmin kuuntelimme vielä Chris Reaa, jonka löysin elämääni vasta nyt. Olimme kahdenkeskisen aikamme tarpeessa, mutta nyt on vuoro ystävien!
Rentoa viikonloppua, aurinkoa ja romantiikkaa teille kaikille!
teidän
Leena Lumi
torstai 2. heinäkuuta 2009
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
JOS TÄMÄ KATOAISI?
Jos tämä katoaisi?
Olisitko unta vailla,
ellen lehmuksen latvan lailla
enää kuiskuttaisi,
ellen vierellä valvoisi
ja herkimmillä sanoillani
käsivarsiasi, rintojasi
- kaikkea sinussa palvoisi,
ellen ympäröisi sinua
ja kannustaisi kukoistamaan
kuin kesäistä puutarhaa -
tulvillaan tähtianista, melissaa?
- Rainer Maria Rilke - / suomennos Eve Rehn
Olisitko unta vailla,
ellen lehmuksen latvan lailla
enää kuiskuttaisi,
ellen vierellä valvoisi
ja herkimmillä sanoillani
käsivarsiasi, rintojasi
- kaikkea sinussa palvoisi,
ellen ympäröisi sinua
ja kannustaisi kukoistamaan
kuin kesäistä puutarhaa -
tulvillaan tähtianista, melissaa?
- Rainer Maria Rilke - / suomennos Eve Rehn
SCHLAFLIED
Einmal wenn ich dich verlier,
wirst du schlafen können,
ohne dass ich wie eine
Lindenkrone
mich verflüstre über dir?
Ohne dass ich hier wache und
Worte, beinah wie Augenlider,
auf deine Brüste,
auf deine Glieder
niederlege, auf deinem Mund.
Ohne dass ich dich verschliess
und dich allein mit Deinem lasse
wie einem Garten mit einer Masse
von Melissen und Stern-Anis.
- Rainer Maria Rilke -
wirst du schlafen können,
ohne dass ich wie eine
Lindenkrone
mich verflüstre über dir?
Ohne dass ich hier wache und
Worte, beinah wie Augenlider,
auf deine Brüste,
auf deine Glieder
niederlege, auf deinem Mund.
Ohne dass ich dich verschliess
und dich allein mit Deinem lasse
wie einem Garten mit einer Masse
von Melissen und Stern-Anis.
- Rainer Maria Rilke -
IKÄ
Ikä on vain mielentila.
Mitä siitä, jos on pientä hidastusta,
kun sielu liitää haukkana taivaalla.
Polven jomotus on vain luontoäidin
viehko varoitus
ettemme suven hurmoksessa,
aamun autereessa
ryntäisi alasti puutarhaamme
peitsi tanassa, iiriskeijua jäljestämässä,
liukastuisi kastehelmiin,
löytäisi itseämme maasta rähmällään,
kasvot iiristen pehkossa,
hurmiossa lurittamassa
mustarastaan huiluna.
Mitä siitä, jos on pientä hidastusta,
kun sielu liitää haukkana taivaalla.
Polven jomotus on vain luontoäidin
viehko varoitus
ettemme suven hurmoksessa,
aamun autereessa
ryntäisi alasti puutarhaamme
peitsi tanassa, iiriskeijua jäljestämässä,
liukastuisi kastehelmiin,
löytäisi itseämme maasta rähmällään,
kasvot iiristen pehkossa,
hurmiossa lurittamassa
mustarastaan huiluna.
MAKEA ON MALJANI...
Makea on maljani,
jonka sinulle kohotan.
Makea ja ääriään myöten täysi.
Se poreilee ja pulppuaa
kuin pienen lapsen nauru,
ja huuleni punastuvat
sen kuullessaan.
Miten hyvin ne muistavatkaan
miltä sinä tunnut.
- Sinikka Svärd -
jonka sinulle kohotan.
Makea ja ääriään myöten täysi.
Se poreilee ja pulppuaa
kuin pienen lapsen nauru,
ja huuleni punastuvat
sen kuullessaan.
Miten hyvin ne muistavatkaan
miltä sinä tunnut.
- Sinikka Svärd -
RAKASTAN RIIDELLÄ KANSSASI...
Rakastan riidellä kanssasi.
Osaat olla pirun ilkeä,
älykkäästi ja pisteliäästi,
mutta minä pärjään sinulle,
ainakin melkein.
Meidän riidoissamme
kumpikaan ei vihaa,
ei halua alistaa,
eikä suostu alistettavaksi,
ja siitä minä pidän.
Sellaisten riitojen jälkeen
tuntuu hyvältä
ja oikealta
silittää kättä.
katsoa silmiä
tai suuta
ja myöntää
tai olla myöntämättä
olleensa alun perinkin
ihan väärässä.
Tai sitten ei.
- Sinikka Svärd -
Osaat olla pirun ilkeä,
älykkäästi ja pisteliäästi,
mutta minä pärjään sinulle,
ainakin melkein.
Meidän riidoissamme
kumpikaan ei vihaa,
ei halua alistaa,
eikä suostu alistettavaksi,
ja siitä minä pidän.
Sellaisten riitojen jälkeen
tuntuu hyvältä
ja oikealta
silittää kättä.
katsoa silmiä
tai suuta
ja myöntää
tai olla myöntämättä
olleensa alun perinkin
ihan väärässä.
Tai sitten ei.
- Sinikka Svärd -
tiistai 30. kesäkuuta 2009
KERRON SINULLE RAKKAUDESTA
Kerron sinulle rakkaudesta (Minerva, 2008) on parasta Sinikka Svärdiä, mitä olen lukenut. Nyt tuntuu kuin hän olisi elänyt Suuressa Murroksessa ja silloinhan syntyvät myös parhaat 'jutut'. Kirjan kansi on järisyttävän herkkä, kaunis Sinikka Hautamäen akvarelli. Koko kirjan muukin kuvitus soittaa samaa romanttisen sivelen sävelmää. Ja runot!
Ilo sinusta korvaa kaiken menneen surun.
hellyytesi herättää minut uudestaan eloon,
taikoo unelmat esiin, ostaa kalliilla hinnalla
halvimmatkin haaveet.
Ilo sinusta on todellisempaa kuin kipu,
joka alati kalvaa,
kuin tuska, joka on asettunut taloksi.
Kun ilta hämärtyy sytytän lyhdyn
ja kuljen pimeässä puutarhassa paljain jaloin
silkkisateen kastelemalla nurmella
etsien askeltesi jälkiä.
Huhuilen esiin niiden hiljaista laulua
äänettömyyden ääristä.
Samassa seisot edessäni kalpeana kuin aave,
silmät suurina säikähdyksestä,
yhtäkkiä ymmärtäneenä
kaiken tämän aran kauneuden.
Sen miten helposti tämä voidaan särkeä
ja ottaa meiltä pois
ennen kuin ehdimme edes
nähdä untamme loppuun.
Kun otat minut syliisi
tuuditat
tyynnytät
puhallat pahan pois.
Kun huulesi hapuilevat minua
kuin hädissään
ja kätesi ottavat haltuunsa
sen minkä ne jo tietävät
omakseen.
Kun koko huone keinahtelee
silmittömästä halusta,
tiedän mitä tämä on.
Rakkautta riidan jälkeen.
RAPU 22.6.- 21.7.
Rapu on johtava merkki, joka edustaa kunnianhimoa ja johtajan otteita. Vaikka nämä ominaisuudet eivät ilmenekään sinussa itsekeskeisinä eivätkä hyökkäävinä, voit siitä huolimatta päästä tavoitteisiisi, sitkeytesi ansiota. Sinulla on monia ainutlaatuisia kykyjä, ja kun pyrit päämäärääsi varmasti ja määrätietoisesti ja pysyt suunnitelmissasi tai päätöksissäsi, voit onnistua erittäin hyvin.
Joissakin sinun merkissäsi syntyneissä on tosin piirteitä, jotka saattavat viivästyttää toiveiden toteutumista tai ehkäistä sen. Menetät usein mahdollisuutesi kokeilla jotakin uutta, koska viivyttelet liian kauan päätöksenteossasi. Saatat olla synkkä, ailahtelevainen ja liikaherkkä. Yritä voittaa herkkänahkaisuudestasi johtuvat heikkoudet, suuntaudu ulospäin. On aina hyvä tutkia omia vaikuttimiaan ja halujaan, mutta jos tarkkailet itseäsi liikaa, tukahdutat vain piilevät mahdollisuutesi. Sinun on myös vältettävä masentumista ja itsesääliä, koska niillä on tuhoisa vaikutus ja ne voivat johtaa innostuksen ja itseluottamuksen menetykseen.
Sinulla on vilkas mielikuvitus, jota sinun pitää käyttää järkevästi, ettei se naamioi todellisuutta. Sinulla on myös harvinaisen hyvä liikemiesvaisto, ja mikäli sinulla on päättäväisyyttä ja rohkeutta osallistua liikemaailman kovaan kilpailuun, sinä todennäköisesti menestyt. Et ole hyökkäävää tyyppiä, joka ryntää suoraan tavoitteeseen, vaan käytät merkkisi tunnuksen, ravun tavoin kiertoteitä – eteenpäin, taaksepäin ja sivulle -, mutta pääset kuitenkin päämäärääsi.
Sinä tunnet hyvin syvästi mutta olet samalla äärettömän herkkä, ja tunteitasi on helppo loukata. Älä suhtaudu asioihin liian henkilökohtaisesti, säilytä tyyni arvokkuutesi ja ajattele omia tavoitteitasi.
Olet myötätuntoinen ja pystyt ymmärtämään toisia. Saatat vaikuttaa pidättyvältä, mutta olet hellä ja sydämellinen niille, jotka ovat sinua lähellä ja sinulle rakkaita. Olet luultavasti kaikista eläinradan merkkien edustajista kotirakkain ja eniten toisten tuen varassa, ja sinun merkissäsi syntyneet ovat myös tunnettuja kestävistä perhesiteistään. Kiintymyksesi on yleensä syvää ja pysyvää. Sinulle on erittäin tärkeää, että tunne-elämäsi on tasapainoista ja sopusointuista, eikä mikään häiritse sinua niin paljon kuin erävarmuuden tunne.
Jokaisella merkillä on erilaisia taipumuksia ja ominaispiirteitä, sekä myönteisiä että kielteisiä, eikä sinun merkkisi ole poikkeus.
Sinä ilmennät Ravun myönteisiä ominaisuuksia silloin, kun olet asiallinen ja puolueeton ajatuksissasi ja toiveissasi, kun hyväksyt vastuun suosiollisesti ja sinulta riittää myötätuntoa ja ymmärtämystä lähimmäisillesi ja olet ystävällinen, uskollinen ja suojeleva rakastamiasi henkilöitä kohtaan. Yritä voittaa kielteiset taipumuksesi: saatat vetäytyä helposti syrjään, olla ennakkoluuloinen, synkkä, epäröivä, vaikutuksille altis ja epäluotettava.
Hallitsevan planeettasi kuun vuoksi sinussa näyttää usein olevan kameleonttimaista epävakaisuutta; olet tänä hetkenä innostunut ja onnellinen, seuraavana masentunut ja alakuloinen. Toisten on ehkä vaikea ymmärtää tätä luonteenpiirrettäsi ja tulla toimeen kanssasi. joten sinun on yritettävä hillitä mielen ailahduksiasi.
Koti ja perhe ovat sinulle yleensä hyvin tärkeitä; muista kuitenkin, että joidenkin merkkien edustajat tarvitsevat vapautta tai ainakin vapauden tunnetta, ja jos sinä olet liian omistushaluinen, voit karkottaa toiset luotasi.
Sinä olet tunneihminen ja ajattelet aina muita ihmisiä, suhtaudut usein toisten murheisiin ja huoliin kuin ne olisivat omiasi, ja myötätuntosi ja ymmärtämyksesi saavat toiset hakemaan sinulta lohdutusta.
Perheessä on tavallisesti eri merkeissä syntyneitä jäseniä, ja mikäli tunnet lähimpiesi yleisiä piirteitä, pystyt viettämään heidän kanssaan sopusointuista yhteiselämää.
Joissakin sinun merkissäsi syntyneissä on tosin piirteitä, jotka saattavat viivästyttää toiveiden toteutumista tai ehkäistä sen. Menetät usein mahdollisuutesi kokeilla jotakin uutta, koska viivyttelet liian kauan päätöksenteossasi. Saatat olla synkkä, ailahtelevainen ja liikaherkkä. Yritä voittaa herkkänahkaisuudestasi johtuvat heikkoudet, suuntaudu ulospäin. On aina hyvä tutkia omia vaikuttimiaan ja halujaan, mutta jos tarkkailet itseäsi liikaa, tukahdutat vain piilevät mahdollisuutesi. Sinun on myös vältettävä masentumista ja itsesääliä, koska niillä on tuhoisa vaikutus ja ne voivat johtaa innostuksen ja itseluottamuksen menetykseen.
Sinulla on vilkas mielikuvitus, jota sinun pitää käyttää järkevästi, ettei se naamioi todellisuutta. Sinulla on myös harvinaisen hyvä liikemiesvaisto, ja mikäli sinulla on päättäväisyyttä ja rohkeutta osallistua liikemaailman kovaan kilpailuun, sinä todennäköisesti menestyt. Et ole hyökkäävää tyyppiä, joka ryntää suoraan tavoitteeseen, vaan käytät merkkisi tunnuksen, ravun tavoin kiertoteitä – eteenpäin, taaksepäin ja sivulle -, mutta pääset kuitenkin päämäärääsi.
Sinä tunnet hyvin syvästi mutta olet samalla äärettömän herkkä, ja tunteitasi on helppo loukata. Älä suhtaudu asioihin liian henkilökohtaisesti, säilytä tyyni arvokkuutesi ja ajattele omia tavoitteitasi.
Olet myötätuntoinen ja pystyt ymmärtämään toisia. Saatat vaikuttaa pidättyvältä, mutta olet hellä ja sydämellinen niille, jotka ovat sinua lähellä ja sinulle rakkaita. Olet luultavasti kaikista eläinradan merkkien edustajista kotirakkain ja eniten toisten tuen varassa, ja sinun merkissäsi syntyneet ovat myös tunnettuja kestävistä perhesiteistään. Kiintymyksesi on yleensä syvää ja pysyvää. Sinulle on erittäin tärkeää, että tunne-elämäsi on tasapainoista ja sopusointuista, eikä mikään häiritse sinua niin paljon kuin erävarmuuden tunne.
Jokaisella merkillä on erilaisia taipumuksia ja ominaispiirteitä, sekä myönteisiä että kielteisiä, eikä sinun merkkisi ole poikkeus.
Sinä ilmennät Ravun myönteisiä ominaisuuksia silloin, kun olet asiallinen ja puolueeton ajatuksissasi ja toiveissasi, kun hyväksyt vastuun suosiollisesti ja sinulta riittää myötätuntoa ja ymmärtämystä lähimmäisillesi ja olet ystävällinen, uskollinen ja suojeleva rakastamiasi henkilöitä kohtaan. Yritä voittaa kielteiset taipumuksesi: saatat vetäytyä helposti syrjään, olla ennakkoluuloinen, synkkä, epäröivä, vaikutuksille altis ja epäluotettava.
Hallitsevan planeettasi kuun vuoksi sinussa näyttää usein olevan kameleonttimaista epävakaisuutta; olet tänä hetkenä innostunut ja onnellinen, seuraavana masentunut ja alakuloinen. Toisten on ehkä vaikea ymmärtää tätä luonteenpiirrettäsi ja tulla toimeen kanssasi. joten sinun on yritettävä hillitä mielen ailahduksiasi.
Koti ja perhe ovat sinulle yleensä hyvin tärkeitä; muista kuitenkin, että joidenkin merkkien edustajat tarvitsevat vapautta tai ainakin vapauden tunnetta, ja jos sinä olet liian omistushaluinen, voit karkottaa toiset luotasi.
Sinä olet tunneihminen ja ajattelet aina muita ihmisiä, suhtaudut usein toisten murheisiin ja huoliin kuin ne olisivat omiasi, ja myötätuntosi ja ymmärtämyksesi saavat toiset hakemaan sinulta lohdutusta.
Perheessä on tavallisesti eri merkeissä syntyneitä jäseniä, ja mikäli tunnet lähimpiesi yleisiä piirteitä, pystyt viettämään heidän kanssaan sopusointuista yhteiselämää.
REIMA'S BIRTHDAY IS 2.7.!
Mutta Reima on nyt viikon juhlakalu ja minun hoitotahtoni on nyt vain pisara meressä. Kun palaan kaupungilta julkaisen ravun horoskoopin. Annan ennakkoa sen verran, että ravut ovat melankolikkoja, hyvin koti- ja perhekeskeisiä ja uskollisia rakastetulleen. Paras puoliso heille on elämysnainen, joka pitää ravun virkkuna. Rapumiehelle sopivin puoliso kaikin tavoin on härkänainen ja siitä minulla on oikein mustaa valkoisella! Ravun vaimolla ei ole haitaksi olla pisara slaavitarta veressä, mutta kuitenkin luotettava kyyti ja kohti Seikkailua. Ellei näin ole rapu ehtii aivan liikaa pohtimaan melankolisia asioita!
MUSTAA HUUMORIA TAI EI
Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli artikkeli, jonka musta otsikko oli: Vanhukset jopa vuosia ainoastaan sisätiloissa.
Sain jokin aika sitten ystävältäni Helsingin Sanomien artikkelin (HS 7.6.2009), jossa lääkärit julkaisivat hoitotahtojaan. Minulla välähti välittömästi! Lääkärit jos ketkä tietävät, mikä on ihmisen kärsimys loppumetreillä ja lääkärit, jos ketkä olivat osanneet pyytää juuri oikeita 'armoja' loppunsa koittaessa.
Tämä on jonkun mielestä nyt mustaa huumoria kun teen ja julkaisen hoitotahtoni mieheni syntymäpäiväviikolla, mutta minun on aina pakko tehdä asiat heti (kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini) ja toisekseen musta huumori on just mun laji.
Suosittelen, että teette oman hoitotahtonne ihan omien tuntojenne ja syvimpien halujenne mukaan. Jos jätätte sen tekemättä, on sitten myöhäistä rannalla itkeä, kun merellä on hätä!
Minä otin lääkäreiltä vain nuo letkutusjutut ja opiaatit, kaikki muu on ihan ominta minua lokkeineen päivineen. Nyt minulla on helpottunut olo, sillä tiedän että ne ystäväni, joiden haltuun viimeisen tahtoni jätän, pitävät huolen, että saan lähteä täältä viininmaku suussani, hyvästä ruoasta nauttien ja kivuttomasti.
teidän
Leena Lumi
Sain jokin aika sitten ystävältäni Helsingin Sanomien artikkelin (HS 7.6.2009), jossa lääkärit julkaisivat hoitotahtojaan. Minulla välähti välittömästi! Lääkärit jos ketkä tietävät, mikä on ihmisen kärsimys loppumetreillä ja lääkärit, jos ketkä olivat osanneet pyytää juuri oikeita 'armoja' loppunsa koittaessa.
Tämä on jonkun mielestä nyt mustaa huumoria kun teen ja julkaisen hoitotahtoni mieheni syntymäpäiväviikolla, mutta minun on aina pakko tehdä asiat heti (kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini) ja toisekseen musta huumori on just mun laji.
Suosittelen, että teette oman hoitotahtonne ihan omien tuntojenne ja syvimpien halujenne mukaan. Jos jätätte sen tekemättä, on sitten myöhäistä rannalla itkeä, kun merellä on hätä!
Minä otin lääkäreiltä vain nuo letkutusjutut ja opiaatit, kaikki muu on ihan ominta minua lokkeineen päivineen. Nyt minulla on helpottunut olo, sillä tiedän että ne ystäväni, joiden haltuun viimeisen tahtoni jätän, pitävät huolen, että saan lähteä täältä viininmaku suussani, hyvästä ruoasta nauttien ja kivuttomasti.
teidän
Leena Lumi
maanantai 29. kesäkuuta 2009
Ian McEwan: Lauantai
Ian McEvanin Lauantai on selvästikin syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkimaininkeja. Eräänä ihan tavallisena lauantaina neurokirurgi Henry Berowne herää tuntia ennen auringonnousua. Hän katsoo kotinsa ikkunasta ulos ja näkee palavan lentokoneen syöksyvän kohden Heathrowin lentokenttää. Asia on hänelle kauhea järkytys ja mieleen tulee väistämättä terrorismi. Hän ei kuitenkaan herätä vaimoaan, vaan ihmettelee asiaa yksinään ja alkaa odottaa keittiössä ensimmäisiä aamu-uutisia. Seurana on blues-muusikon uraa aloitteleva poika Theo, joka rauhoittelee selvästi järkyttynyttä isäänsä kuin lasta ja saa tämän samalla miettimään:
Tästä se alkaa, pitkä prosessi, jonka kuluessa, ihminen vähitellen muuttuu oman lapsensa lapseksi. Lopulta saa sitten kuulla, että isä kuule, nyt lakkaat itkemästä tai lähdetään kotiin.
Ian McEvan käyttää tyylinään sekä ironiaa että mustaa huumoria, mutta myös alastonta keski-ikäisen miehen kokemusfaktaa osoittaessaan, kuinka helposti upeassa talossa asuvan Henryn vakaa, turvattu elämä voi nyrjähtää sijoiltaan ihan tavallisena lauantaina. Hän osoittaa, että ihan kenelle tahansa voi tapahtua ihan mitä tahansa ja tavallinen lauantai voi saada mittasuhteet, jona tapahtuu enemmän kuin jollekin koko ihmisikänä.
Henryllä on ihana vaimo Rosalind, jota hän todella rakastaa saaden vastarakkautta. Outoon aamun mahtuu heidänkin nopea, mutta lämmin kohtaamisensa ennen kuin Henry lähtee kotoaan kaikkein rähjäisimmissä eli mukavimmissa vaatteissa mitä ikinä löytää, sillä tarkoituksena on pelata squashia kollegan, nukutuslääkäri Jayn kanssa. Matkalla Henry kuitenkin ajaa kolarin ja on saada pahasti selkäänsä autosta nousevilta kolmelta kovanaamalta. Tarkka kirurginsilmä paljastaa Henrylle kuitenkin salamana, että porukan johtajalla Baxterilla ei ole kaikki kunnossa ja hän lausuu pysäyttävät sanat: ”Sinun isälläsi oli se. Nyt se on myös sinulla.” Berowne tekee nopean diagnoosin parantumattomasta Huntingtonin taudista ja pääsee tällä äkkiyllätyksellään ällistyneen joukkion käsistä.
Henry on intohimoinen pallonlyöjä, joten edes hänen ainoan ylellisyytensä, upean urheilumersun vaurio, ei estä häntä saapumasta pelipaikalle.
Pitkässä pallorallissa ihminen voi muuttua käytännöllisesti katsoen tiedostamattomaksi olennoksi, joka elää aivan kapeassa nykyhetken kaistaleessa, reagoi vain, ottaa pallon kerrallaan, on olemassa vain pysyäkseen pelissä.
Pelin jälkeen lauantai jatkuu kohti appiukon vierailua. Henry alkaa valmistaa kuuluisaa kalamuhennostaan ja miettii, miten selviää tällä kertaa Grammaticuksesta, alkoholisoituneesta runoilijasta, vaimonsa isästä, joka on kuitenkin ollut loistava isoisä ja inspiroinut hänen poikansa musiikkiin ja tyttären Daisyn runoilijaksi. Myös Daisy on saapumassa kotiin mukanaan tuore ensipainos omasta runokirjastaan.
Mikään kello ei soi Henryn päässä, vaan tyytyväisenä hän keskittyy ruoanvalmistukseen, josta pitää erityisesti siksi, että se on kuin taidetta ja irrottelua hänen pikkutarkan työnsä vastapainoksi. McEvan onnistuu tosin täysin yllättämään paitsi Henryn myös lukijat, sillä tragedia on jo osumassa täydellisesti onnistuneen perheen täydelliseen elämään. Aamun ja päivän hankaluudet ovat olleet vasta preludi tulevalle. Mille, sitä en tosiaankaan paljasta, vaan lopetan mukavaan lauseeseen, jonka joku on alleviivannut kirjassa Lauantai:
Heillä on toisinaan tapana viettää talvisina lauantai-iltapäivinä tunti tai kaksi sängyssä. Kello neljän hämärässä on jotakin aika seksikästä!
*****
Ian McEwanin kirjat Leena Lumissa
*****
Tästä kirjasta on kirjoittanut myös Sanna
KAKSI MAAILMANENNÄTYSTÄ?
Marko Ahonen kirjoittaa tämän päivän Keskisuomalaisessa: "Tietokilpailukysymys: Mikä oli viime vuonna maailman suosituin tv-sarja? 49. vuosittaisilla Monte Carlon tv-festivaaleilla palkinnon maailman suosituimpana tv-sarjana sai sairaala- ja lääkäridraama House. Viime vuonna Housea esitettiin 66 maassa." Itse katsoin vain yhden jakson, sillä minulla on 'tohtori Housea' kotona ihan riittävästi;-) Arvelen kuitenkin, että sarjassa esiintyvä Sela Ward on maailman kaunein nainen...Katsoin tv-sarjan Vielä kerran kahteen kertaan, enkä vähiten hänen takiaan. Sarjan nimi oli englanniksi Once and Again.IHANAT VAALEAT PILVET LIUKUVAT...
Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt -- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY 1966)
kuva Susanne
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
IHMISET OVAT SUVAITSEVAISIA, JOS...
Ihmiset ovat suvaitsevaisia, jos heidän on hyvä olla. Toisten asioita tonkivilla ei ole kotona mitään miellyttävää tongittavaa.
- Axel Sandemose -
- Axel Sandemose -
VARJELE MEITÄ HEIKOILTA...
Varjele meitä heikoilta, sillä he perivät kaiken, mitä ei ole naulattu kiinni.
(Mitchardin kirjasta Onnen mahdollisuus)
(Mitchardin kirjasta Onnen mahdollisuus)
VALKOLEHDOKKI 'PLANTERA BIFOLIA'
Tämä suviyön kuningatar, huumaa yötuoksullaan, viettelee perhosmaisella viehkeydellään, viihtyy lehdoissa, määrää itse, missä viihtyy, kuuluu jännittäviin kämmekkäkasveihin. Juuri nyt on Valkolehdokin Aika.NURMILINTU
Ma, laululintu, siivin uupuvin,
en tahdo olla vapaa, sit' en kestä.
Maan suojaan lennän taivaan syvyydestä.
Pesääni vanhaan janoon takaisin.
Sun sydämes on pesä kaikkein parhain,
sun sydämesi, jonka löysin varhain
ja josta myrskyn siipi minut vei.
Oi sano, rakkauttas vienyt ei
se myrsky, jonka turmantyöt me näimme,
se jyly pitkäisen, min alle jäimme,
mi lemmen aamutähden repi pois.
Nyt, sateen jälkeen, etkö muistaa vois,
vain etten tahdo toista laulupuuta,
en koko maailmasta pesää muuta.
Pois nurmilintuasi ethän häädä?
Suo mulle sija! Suo mun syliis jäädä!
Suo minun lentää kotiin ainoaan.
Ei ole suloisempaa päällä maan.
- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY)
en tahdo olla vapaa, sit' en kestä.
Maan suojaan lennän taivaan syvyydestä.
Pesääni vanhaan janoon takaisin.
Sun sydämes on pesä kaikkein parhain,
sun sydämesi, jonka löysin varhain
ja josta myrskyn siipi minut vei.
Oi sano, rakkauttas vienyt ei
se myrsky, jonka turmantyöt me näimme,
se jyly pitkäisen, min alle jäimme,
mi lemmen aamutähden repi pois.
Nyt, sateen jälkeen, etkö muistaa vois,
vain etten tahdo toista laulupuuta,
en koko maailmasta pesää muuta.
Pois nurmilintuasi ethän häädä?
Suo mulle sija! Suo mun syliis jäädä!
Suo minun lentää kotiin ainoaan.
Ei ole suloisempaa päällä maan.
- Saima Harmaja -
Kootut runot (WSOY)
BROKEBACK MOUNTAIN
Kiitos Sooloilijan, ymmärsin tänään katsoa unohtumattoman elokuvan Brokeback Mountainin. Tästä olisi paljon sanottavaa, mutta antaa olla nyt. Riittänee, kun kerron, että leffa meni minun kolmen kärkeen heti. Toivoisin kaikkien näkevän tämän Wyoming -leffan ja myös sisäistävän sen. Kalliovuoret...tarina perustuu Annie Proulxin novelliin ja sen on ohjannut Ang Lee. Kuvaotot aivan uskomattomat ja tarina: itse elämä.http://www.youtube.com/watch?v=keZhYJMjp3s
lauantai 27. kesäkuuta 2009
MAISEMA
On ehtoo hämäräinen,
ja saunat sauhuaa.
Ruislintu yksinäinen
vain jossain narahtaa.
On luona tuvan seinän
unikko punainen,
ja jossain tuoksu heinän
ui yli peltojen.
Soi kaukaa kosken humu
kautt' illan hiljaisen.
Suoniityn ylle sumu
jo kohoo valkoinen.
Ruislintu yksinäinen
taas jossain narahtaa..
On ehtoo hämäräinen
ja saunat sauhuaa.
- Kaarlo Sarkia -
ja saunat sauhuaa.
Ruislintu yksinäinen
vain jossain narahtaa.
On luona tuvan seinän
unikko punainen,
ja jossain tuoksu heinän
ui yli peltojen.
Soi kaukaa kosken humu
kautt' illan hiljaisen.
Suoniityn ylle sumu
jo kohoo valkoinen.
Ruislintu yksinäinen
taas jossain narahtaa..
On ehtoo hämäräinen
ja saunat sauhuaa.
- Kaarlo Sarkia -
YHÄ LEIKKII LAPSET TUOLLA...
Yhä leikkii lapset tuolla. Mut katso, lahden puolla jo purjeita riisutaan. Häly hiljeni jo crescendo. Soi äänetön diminuendo. Nyt yhtyy vilulullaan meren välke, ruskon kulta, tuoksut, multa
suviyön Finlandiaan.
- Lauri Pohjanpää -
suviyön Finlandiaan.
- Lauri Pohjanpää -
MINUN OLI AINOA
Olen täydenkuun morsian.
Alasti vaellan puutarhassani kuun hyväiltävänä.
Yökiitäjät tarjoavat nektareitaan, lepakot sukivat hiuksiani, ruusujen tahmea makeus peittää ihoni.
Täyttymyksen odotus.
Uurnalehdossa pysähdyn: Ei ole toista. Minun oli ainoa.
Muistan.
Lohduttaen puutarhani varjot kutovat unohduksen seitin ylitseni.
- Leena Lumi -
Alasti vaellan puutarhassani kuun hyväiltävänä.
Yökiitäjät tarjoavat nektareitaan, lepakot sukivat hiuksiani, ruusujen tahmea makeus peittää ihoni.
Täyttymyksen odotus.
Uurnalehdossa pysähdyn: Ei ole toista. Minun oli ainoa.
Muistan.
Lohduttaen puutarhani varjot kutovat unohduksen seitin ylitseni.
- Leena Lumi -
KULTARINTA NÄYTTI HÄNELLE TIEN...
Kultarinta näytti hänelle tien. Aurinko paistoi ja korkea sininen kaarikatto säteili kirkkaana ja pehmeänä. Kaikki oli uutta ja hiljaista, mutta mikään ei olut pelottavaa eikä yksinäistä.
- F.H.Burnett - (Salainen puutarha)
- F.H.Burnett - (Salainen puutarha)
RISTINUMMEN ASEMAN RUUSU
Huhtikuussa 2003 sain tehdä Viherpiha -lehteen jutun omasta puutarhastani. Lehti ilmestyi 29.4. ja jutun nimi oli Intohimolla puutarhasta. Lukijat äänestivät juttuni ko. lehden parhaaksi. Sain kuvaajakseni loistavan puutarhakuvaajan Arto Rantasen. Hänen kanssaan oli ilo työskennellä sillä molempien aito kiinnostus kasveihin tuki työtämme. Arto toi sitten kerran minulle pienen ruusupuskan alun ja kertoi sen olevan Ristinummen aseman ruusu. Ruusu seuran jäsenet olivat kuulleet mittavista asfaltoinneista aseman ympäristössä ja lähtivät ruusua pelastamaan. Kun he saapuivat paikalle, asfaltti peitti jo kaiken. Joku onnistui kuin ihmeen kaupalla kuitenkin löytämään vähän tätä herkkää ruusua ja siitä se sitten jatkoi elämäänsä. Ruusu kulkee kädestä käteen ja lumoaa saajansa.
Tämä kaunotar on sikäli vaatimaton, että sen kukat ovat yksinkertaiset eikä kukka omaa mitään erityistä huumaavaa tuoksua. Vaan vaatimattomuudessa piilee salainen huuma: kukan yksi terälehti on niin suuri, että jo se on käsittämätöntä. Lisäksi kaunottaren rento kasvutapa, joka ikään kuin myötäilee ympäristöä, tuo siihen omaa suloa. Olemme mieheni kanssa täysin viehättyneet, kun tuo ruusu kasvaa rustiikkisen, kivisen 'green housen' seinää vasten: viehko kauneus ylistää kiven ikää ja rappion hurmaa.
Perunasalaatti uusista perunoista
Nyt kun elämme uusien perunoiden aikaa, perunoita jää väistämättä keitettäessä yli. Älä heitä niitä pois, vaan tee herkullinen perunasalaatti, jonka voit nauttia sellaisenaan tai vaikka edellispäivänä grillatun ja ylijääneen lohen tai graavikalan kanssa. Kuvassa limettigraavatun siian ja parsan kera.
Keitä uudet perunat vähässä vedessä. Laita ne vasta kiehuvaan veteen, johon on lisätty suolaa. Kaada vesi pois, kun perunat ovat vielä hiukan al dente. Laita päälle nippu tilliä ja talouspaperi imemään kosteutta, äkkiä kansi päälle ja jätä perunat hetkeksi jälkilämpöilemään ja saamaan aromia tillistä.
Lisään tähän nyt, että vuosikausia tein tzazikin oikeaoppisesti ja työläästi, sitten sain vinkin, miten saa nopeasti herkullista tzazikia eikä tarvitse olla tuoretta kurkkua, kun sitä kerta ei aina ole. Ostan sieltä, missä on dippikastikkeet Estrella Tzaziki Dipmix ja sekoitan sen kermaviiliin päivää ennen tarjoilua. Siihen asti siis jääkaapissa. Kermaviili säilyy kotona pidempään, joten sitä on melkein aina ja näitä Dipmixejä olen ostanut varastoon riittävästi.
Kylmä perunasalaatti maistuu hyvältä grillatun lihan ja kalan kanssa, mutta myös vaikka ihan silleen lounaana.
(Jo 3 999 on käynyt lukemassa tämän ohjeen!)
Tässä perunasalaattikuva vuodelta 2013, jossa mukana grillattua lohta, tzazikia ja nyt myös täytettyjä herkkusieniä. Täytteenä Koskenlaskijaa sipulilla ja ruohosipulilla ja pekoninisiivut kääritty ympärille ja kiinnitetty coctailtikuilla, jotka poistetaan ennen tarjoamista. Seuraavaksi kokeilen Koskenlaskijaa paprikalla ja sinihonejuustoa on aina puolen sienistä täytteenä.
Guten Appetit!
Leena Lumi
*****
Ruokareseptit Leena Lumissa
(Jo 3 999 on käynyt lukemassa tämän ohjeen!)
Guten Appetit!
Leena Lumi
*****
Ruokareseptit Leena Lumissa
VAIN NAISILLE!
Paljastan nyt pitkän harkinnan jälkeen teille Rakkaat Naislukijani vuosikausia mukanani kulkeneet kauneustuotteeni, joita ilman en tunnista iteäni peilistä. Haluan kuitenkin painottaa, että kauneus ei koskaan tule vain purkeista vaan sisäisestä säteilystä, jonka synnyttää kiinnostus ja innostus elämän suuriin ja pieniin asioihin.
Ja jos joitakuita kauhistuttaa tuo Sharon Stonen käyttämä 'ryppyvoide', koska hinta tiedossa, niin kerron joutuvani itsekin aika ajoin korvaamaan ko. tuotteen Lumene Premium sarjan voiteella, joka on todella laadukasta. Elämässä pitää olla kuitenkin joku laadukas turhuus, joka tuo luxusta, minulla se on tuo Diorin voide. Muut käyttämäni tuotteet ovat ihan kohtuuhintaisia ja jos joku tuntuu tyyriiltä, niin voin syyttää herkkiä silmiäni, jotka ärtyvät monista edullisimmista rasvoista.
Ja älkää 'itkekö' kaulan kurtistumista, se sama tapahtuu maailman upiemmille ja rikkaimmille filmitähdille, vaikka heillä on varaa käyttää ihan mitä tahansa huippuvoiteita.
Tämä on nyt tällainen suvihömppäjuttu naisille, olkaa hyvät!
kasvovesi: Vichy
ihovoide: Dior Capture Totale
kasvonaamio: Dior Hydraction
käsivoide: Clarins, Jeunesse des Mains
itserusketus sääriin: Garnier, Ambre Solaire
Viime mainittua levitetään pitkin suvea, niin voi olla kaikki juhlat ilman kuolleen kanan värisiä sääriä ja ilman sukkia. Asiaan tulee mukaan aistillisuutta, sillä monikaan nainen ei itse sitä pysty tasaisesti levittämään...Meillä sen tekee minun mieheni, joka oikein rakastaa polvistua levittämään voidetta säärilleni.
Ai, niin, unohdinko kertoa, että itseruskettavaa levitettäessä kannattaa ottaa pikkarit pois, etteivät ne tuhriinnu rasvaan...;-)
Ja likat, muistakaa: ihon pahin vihollinen on aurinko!
Villiä Suvea Villeille Naisille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)