Pitkästä aikaa tuli mieleen viikonloppuna tehdä tavallista kalasoppaa. Joulunajan kalaruuista olimme pakastaneet siikojen päitä ja selkäruotoja, joten keittelin niistä sitten kalaliemen laittamalla pariin litraan vettä niiden lisäksi neljään osaan pilkotun ison sipulin, muutaman valkosipulin kynnen kokkiveitsellä paloiksi leikattuna, kaksi isoa tomaattia paloina, nelisen laakerinlehteä, tillinvarsia, näppituntumalla maustepippureita ja muutaman kalaliemikuution. Siivilöin liemen ja kumosin sinne
Rainbown Peruna ja keittojuures-pakastesekoituksen, 750 g. Ehdottomasti tämä, sillä tässä on mukana palsternakka. Joukkoon pippureita, hienoksi saksittua tilliä ja annetaan kiehua, kunnes juurekset ovat
al dente. Sitten mukaan kalaa maun mukaan. Meillä oli nyt merilohta sekä siikaa, joista Lumimies oli poistanut muutaman ruodon ja paloitellut mukavan kokoisiksi. Loraus valkoviiniä, jos sattuu olemaan. Ja viimeksi kumosimme mukaan pussillisen katkarapuja, jotka eivät saa kiehua etteivät sitkisty. Sitten maun tarkastus ja suolaa oman maun mukaan.
Keitän lientä kerralla kahta kertaa varten eli puolet liemestä menee pakastimeen odottamaan seuraavaa kalasoppakertaa. Kuvassa 8 litran kattilassa tillinvarsia, maustepippuureita, lohkottuja tomaatteja, keltasipulia lohkoina, valkosipulin kynsiä paloina, kahden siian ja yhden lohen perkeet, kalaliemikuutioita, vettä, laakerinlehtiä...
Tästä on olemassa vähän fiinimpi versio, jolla kerran ällistytin erään ranskalaisen liikemiehen. Kumosin mukaan edellisen lisäksi tomaattikuutioita ja simpukoita. Mukana saattoi olla kuhaakin, en varmasti muista, mutta tämää maailmaa matkannut herra santsasi kaksi kertaa eli söi kolme lautasellista. Mukana tietty tuoretta patonkia ja juomana jäävettä ja viileää valkoviiniä. Alsacelainen Riesling toimii tässä hyvin.
Juhlana haluan zarzuelaa ja nyt oli hilkulla ettei tullut juhlaa, sillä tietty kalakauppiaallani oli perjantaina upeita, tuoreita sinisimpukoita. Miten minusta tuntuu, että kohta on syytä valmistaa sahramintuoksuista katalonialaista kala-äyriäisherkkua...
Kalasoppa oli pitkästä aikaa hyvää ja se on terveellistä. Syömme kalaa 2-3 kertaa viikossa, mutta edellisestä kunnon kalasopasta on vierähtänyt tovi. Jos haluaa pilkkoa juurekset itse, se on ihan sama. Minä olen oppinut vetämään joskus mutkat suoriksi kiitos hyviä neuvoja antavien, kokkaavien ystävieni.
Joskus tehdään pitkästi ja joskus lyhyesti, mutta aina voi sanoa
Guten Appetit!
Ruokareseptit Leena Lumissa
Ruokakirjat Leena Lumissa
Herkullista kalasoppaa, melkein tunnen sen tuoksun! Juuri noin eli katkarapuja ei saa keittää.
VastaaPoistaMeillä valmistaudutaan kuun vaihteessa tapahtuvaan muuttoon. Ilmassa on uuden odotusta, mutta myöskin haikeutta. En niinkään sure osasta tavaroista luopumisesta kuin tänne jäävästä pienestä pihastamme. Elämä on sellaista.
Marjatta, me syötiin tätä vielä eilenkin. Ei vain jaksettu panostaa kuvaamiseen kauheasti, minun kamerastani oli mennyt patteri lataukseen ja tämä on otettu kännykän kameralla. Toivonkin tuon tuoksun kuitenkin leviävän...
PoistaMutta muistathan: Kun jostain luopuu, tulee jotain uutta tilalle. Onnea uuteen kotiinne.
Kalasoppaa, nam! Katkaravut juuri noin.
VastaaPoistaKalakeiton kanssa minun pitää saada paahdettua rukiista leipää:)
Zarzuela, kyllä kiitos minulle, mutta miehellä on ennakkoluuloja simpukoita kohtaan.
Mukavaa tiistaita ♥
Minttuli, se on nam;)
PoistaMinulla sama juttu, mutta onneksi ymmärsin tarjota fransmannille patonkia.
Onneksi meillä on molemmilla oikein himo kaikkiin mereneläviin. Tee joskus itsellesi ja kutsu ystävä kylään.
Kiitos samoin sinulle ♥
Varmasti maistuvaa...
VastaaPoistaJoskus on hyvä oikoa ja käyttää osana pakasteita. Se alentaa ryhtymiskynnystä.
Irene, kiitos oli.
PoistaTeen nykyään niin myös Janssonin kiusauksessa eli käytän pakastealtaan peruna-sipulisekoitusta, mutta kaikkein hienointa (lue:parasta) anjovista. Ehdottomasti. En tajua, miten kauan jaksoin vastustaa tätä nykyaikaa;)
Firenzen huono puoli on se, ettei se sijaitse meren äärellä. Kalaruoat eivät ole parhaimmillaan. Noita sinisimpukoita on kyllä perjantaina haettava illallispöytään, kiitos vinkistä! Ja kalasoppa on parhaimmillaan kun viitsii tehdä liemen itse. Ja kun muistaisi tehdä sitä enemmän kerralla ja laittaa pakastimeen...
VastaaPoistaElämän krestomatia, se sama ikävyys on täällä Keski-Suomessa eli kalan takia kaipaan aina takaisin meren rannalle. Me muuten ostamme täälläkin vain merikalaa. Kerran jouluna kalat oli pakko noutaa Luvialta, kun täältä ei saanut merisiikaa.
PoistaSinisimpukat vain ovat niin hyviä. Niitä saa täällä muutoin hyvin tuoreena paitsi ei helleaikana, jolloin on vaarana, että ne eivät ole ihan ok.
Teen aina liemen itse, vaikka muuten voinkin oikaista. Just niin: Teen toisinaan isonkin määrän ja pakastan. Olisi ehkä pitänyt mainita tuokin asia...Kiitos.
Juuri sujautin lohen uuniin. Jostakin syystä en ole koskaan opetellut tekemään kalakeittoa. Taidankin laittaa reseptisi talteen tulevia aikoja varten...
VastaaPoistaMine, siellä missä on tuleva kotisi, on oivallinen kalatarjonta. Tee aina itse liemi ja voit laittaa sinne melkein mitä mieleesi tulee, kunhan muistat ne kalan päät ja ruodot. Päät ovat tärkeät, sillä niistä tulee erityismakua. Ja sisi tuota lientä voi keittää enemmäkin ja pakastaa, niin on sitten nopsa tehdä. Jos haluaa siitä hiukan seljankamaisen, voi mukaan laittaa 2-3 rkl tomaattikastiketta, joka on tunnetusti terveysvaikutteista. Tästähän tulikin nyt ihan superfoodia, kun jätin kalaliemikuutiot pois niiden E-koodien takia;)
PoistaTuo "jätteistä" tehty liemi on kyllä niin herkullista kalakeiton liemenä. Sanon kuin äitini aikoinaan, en siitä kalasta välitä mutta tuo liemi.
VastaaPoistaMukavaa helmikuun jatkoa, Säästä huolimaata.
Mummeli, moni herkku syntyy 'jätteistä'. Maailman kuuluisin sellainen lienee köyhien napoliliaisten ruoantähteistä loihtima pizza.
PoistaMinä pidän sekä liemestä että kalasta. Ja tuoksusta. Päätimme just, että kohta tehdään tätä uudestaan, täytyy nyt vain ensin tehdä väliin muuta kalaruokaa, että saadaan päitä ja selkäruotoja.
Kiitos samoin sinulle! Säässä on todellakin toivomisen varaa.
Kaalisoppa on niin hyvää! Kun olin lapsi, äiti teki minulle usein maitokaalia - eli vähän kuin kesäkeittoa, mutta ainoastaan kaalia ja sipulia oli käytetty aineksina :)
VastaaPoistaKaroliina, sekin on hyvää, mutta tämä on kalasoppaa. Tätä ennen oli kaalilaatikkoa, jota tein aikamoisen annoksen, mutta se sietää hyvin pakastusta.
PoistaKesäkeittoa olen viimeksi syönyt lapsena...
Herkullista ja maistuis minullekin.
VastaaPoistaSirkkis, meille maistui vielä tänäänkin, mutta nyt se on loppu. R. just sanoi, että miten tämä meni niin nappiinsa. Välillä muuta ja sitten taas. Terveellistä eikä ole suuritöistä. Try it!
PoistaKalasoppa kuuluu kevääseen kallistuvan talven ruokiin ja höyryävän kuumana.
VastaaPoistaNäyttää hyvältä.
Arleena, olen aika paljon soppa- ja uunihaudutuskokkaaja talvella, suvella ei tartte kuin salaatteja, sillä R. liimautuu toukokuulla grilliin.
PoistaKiitos.
Oikein lämmittää mieltä ja kehoa tämä kalakeiton ohje. Kalakeitto on hyvää, kun se on hyvää! Parasta kalakeittoa olen saanut Bengtskärin majakalla, mutta melkein yhtähyvää tulee omatekemästäkin ;-)
VastaaPoistaTätä reseptiä pitää testata!
Birgitta, tämä on helppo ja herkullinen - oikeesti. No, minäkin olen rannikolta, joten ei mitään maitoista kalasoppaa minulle, kiitos ei. Bengtskärissäkin takuulla sait kirkkaaseen liemeen.
PoistaKokeile! Ja jos et viitsi itse keittää lientä, niin nuo kaikki jutskat vain sitten veteen ja sinne kalaliemikuutio tai kaksi. Meille tulee kalaperkeitä, joten on selvä, että pakastan ne lientä varten.
Musta on tosi hienoa, että käytät perkeet hyödyksi. Meillä tulee ostettua filettä, joten siinä ei ole kovin liemiainesta keittopohjaksi ;-)
PoistaLaitan todellakin testiin, sillä katkarapuja en ole kokeillut aiemmin kalan seuraksi.