Sisälläni lepattavat levottomat linnut. Veri kiehuu ja jossakin on toinen maa, tuoksu ja tuulet. Sen rakkaan kaupungin joki laulaa ikivanhaa lauluaan, kutsuaan. Jalkani haluavat kävellä siinä maassa ja sen kaupungeissa kymmeniä kilometrejä, vielä enemmäkin.
Kysyin jaloiltani ja oikea vastasi: Heti valmis! Vasen vastasi: Odota syksyyn!
Miksi joku paikka tuntui kodilta jo kolmekymmentä vuotta sitten? Ja jälleen vieläkin? Miksi jossain olen enemmän minä, jossain taas kuin vieraalla maalla.
Teinikalenterissani kulki kauan mukana runo, jonka muistan ulkoa, mutta en voi toistaa, sillä muistan vain runoilijan (Chang Chiu Ling), en kääntäjää. Siinä kuitenkin kerrotaan miten yksi sydän voi olla kahtaalla ja sen vuoksi 'kohtalona suru vanhuuden päiviin asti.' Tämän voi sovittaa moneen tai lakata sovittamasta. Olen lopettanut kaiken sitku-elämän ja tulen tästä ennen kesää kertomaan teille tarkemmin, sillä Leena Lumi on nyt muutoksen merellä.
Ystävänpäivänä tulee täyteen 8 vuotta kirjablogi Leena Lumia ja biletämme silloin tai vähän sen jälkeen muutakin kuin synttäriä.
Arvaatko mikä voisi olla toinen kotimaani? Mikä voisi olla sinun toinen kotimaasi? Ja/tai mikä on sinun suosikkikaupunkisi ja kaksi ja kolmekin niitä voi olla?
Tänään haudutan riisipuuroa, jonka nautimme kera kuningatarsopan eli tokavikat mustikat on nyt käytetty ja vikat vadelmat. Lohturuokaa, rauhoitusruokaa. Mieleni on kuin lintu merihädässä. Haluan ehtiä niin paljon 'mun juttuja'.
Tänään luen jotain, jossa minua ei häiritse edes ylettömän puheliaaksi yltynyt hämäläinen armaani...Vaellan tass Venäjällä ja sitten Neuvostoliitossa, mutta eniten...ssssh....
Leena Lumi
Olisikohan kuva Itävallasta vai onko joen toinen ranta Saksan maata?
VastaaPoistaMinulla on vähän samannäköisiä maisemakuvia Burkhausenista, siellä kun ylitti joen niin olikin toisessa maassa.
Unelma, Itävalta tietysti. Kuvassa Salzburg ja joen toisella rannalla vanha kaupunki. Koko kaupunki on unelmaa, kun ei eksy sinne turistiaikaan. Saksakin on kyllä ihan yes.
PoistaMeillä taitaa olla Meristä teininä kuva jossain ylhäällä, että hän on toinen jalka Itävallassa ja toinen Saksassa:)
Nach Heidelberg? Nach Wien? Nach, nach -
VastaaPoistamäkin ikävöin -
hannah
Hannah, nach Österreich, nach Salzburg, nach Wien...Nach, nach...
PoistaJaetaan ikävöinti, jalostetaan se toteutetuksi unelmaksi<3
Nytpä on isoja arvoituksia useammassakin blogissa. Jännityksellä odotan, mitä paljastuksia meille tulet kertomaan. Sillä välin, mukavaa olemista!
VastaaPoistaBetween, ihan tosi? Taitaa olla sitten puutarhablogeissa? Ei mitään kovin dramaattista, mikä olisi ollut enemmän minua, mutta kauan pohdin ja otin vielä lisäajankin. Kiitos samoin!
Poista"Kennst Du das Land wo die Zitronen blühen?" Tiedän ettet unelmoi niin eteläisestä paikasta, mutta Goethen ja minun sydämeni halajaa sinne :).
VastaaPoistaJa tunnetko Rilken runon, joka päättyy sanoihin: "Du musst das Leben ändern".
Toisinaan muutos on vaikeaa, vaikka muutoksen tarpeen tiedostaisikin. Onnea uusille tuulille!
Elämän krestomatia, ja, ich weiss, meine Freundin da wohnt. En todellakaan pidä kuumasta ja kaksi malanooma riitti, kiitti:)
PoistaSitä runoa minulla ei takuulla ole. Omistan edesmenneen ystäväni, Rilken suomantajan Eve Kuisminin kirjan Tahto tahtojen/ Der Grosse Wille ja kävin jokaisen runon nyt läpi, siis kaikkien loput. Valitsin sinulle yhden 'päätöksen', mutta mahdatko tarkoittaa Capria, sinne minun on pakko mennä Munthen takia, halusin tai en, mutta sitten kun on viileää ja villimmät matkat on tehty.
Minulla on lyhyt saksa, mutta saksan kieli innoittaa minua. Ymmärrän sitä paremmin kuin puhun, joten 'ändern' aukeni heti. Ylläti itävaltalaiset ystävämme lokakuussa 2015 Slovakiassa, kun olimme linnaillallisella ja minulle tuotiin väärä ruoka ja oli jo hirveä nälkä. Selitin hyvin kärsivällisesti enkuksi kaiken, mikä oli mennyt pieleen. Sitten vedin syvään henkeä ja sanoin sen kaiken vuoiskymmenten jälkeen saksaksi. Helmuth oli tuoliltaan lentää, mutta huomautti myös, minkä vaikutuksen tein hovimestariin, sillä oikea ruoka saapui sekunnissa.
Kerro minulle, mistä teoksesta voisin löytää juuri tuon Rilken runon 'Du musst das Leben ändern." Onko siitä suomennosta?
Muutos on erityisen vaikeaa härälle. Härän merkissä syntynyt on luova, mutta konservatiivinen, boheemi, mutta tavoissaan kiinni etc.etc.
"Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,/ und auf den Fluren lass die Winde los."
Lupasin: Ei draamaa nyt:) Olen saanut siitä nyt tarpeeksi. Jotain lempeää ja hyvää...die letzte Süsse in den schweren Wein.
Kiitos!<3
"Sydän on yksi, sen kotipaikka kahtaalla, kohtalona suru vanhuuden päiviin saakka."
PoistaArkeilija, muistan koko runon ulkoa ja just noin sen loppu meni, mutta en muistanut suomentajaa...ei niitä silloin teinikalentereihin merkitty. Ehkä jompikumpi Nieminen, Pertti tai Kai, varma en ole. Se alkaa: Meren ylle nousee kirkas kuu ja valaisee koko taivaanrannan.../
PoistaArchaischer Torso Apollos
PoistaWir kannten nicht sein unerhörtes Haupt,
darin die Augenäpfel reiften. Aber
sein Torso glüht noch wie ein Kandelaber,
in dem sein Schauen, nur zurückgeschraubt,
sich hält und glänzt. Sonst könnte nicht der Bug
der Brust dich blenden, und im leisen Drehen
der Lenden könnte nicht ein Lächeln gehen
zu jener Mitte, die die Zeugung trug.
Sonst stünde dieser Stein entstellt und kurz
unter der Schultern durchsichtigem Sturz
und flimmerte nicht so wie Raubtierfelle;
und bräche nicht aus allen seinen Rändern
aus wie ein Stern: denn da ist keine Stelle,
die dich nicht sieht. Du mußt dein Leben ändern.
Rainer Maria Rilke
En tiedä Leena onko tästä käännöstä, kun luen näitä vain saksaksi. Minullakin oli lyhyt saksa koulussa, mutta vaihto-oppilasvuosi Saksassa pohjusti opintoihin samassa maassa ja siksi se onkin "tieteellinen kieleni", jonka vuoksi luen myös paljon kaunokirjallisuutta ja jonkin verran runoja.
Onnea muutokseen! & eikä Italiassa aina niin kuuma ole: syksy, talvi ja kevät ovat hurmaavia. Caprilla en minäkään ole vielä käynyt, haaveenani on kirjoittajaresidenssi Munthen villassa...
Kiitos!<3 Keskityn tähän illalla. Luen Rilkeä niin, että on saksaksi ja sitten likellä suomennos. Even kirjassa runot ovat sekä suomeksi että saksaksi.
PoistaValitsin väärän pitkän kielen. Silloin enkku oli kova sana ja vei jo voimaa saksalta. Vain lääketieteelliseen aikovat ystäväni ottivat silloin pitkän saksan. Monet matkat ovat auttaneet ja pari kurssia olemme käyneet, että kieli pysyisi yllä, mutta vuosi saksalaisella kielialueella tekisi ihmeitä. Kuopus oli joka vuosi Keski-Euroopassa sitä koivun siitepölyä paossa ja hänelle saksa oli helppoa, mikä kertoo, että jo kuuleminen vaikuttaa. Olen nyt juuri hankkinut uuden saksan kieliopin sekä uuden sanakirjan, joka on tarkoitettu turisti&keskustelusaksan palauttamiseksi eli sanakirja on murto-osa kouluaikaisista. Sen lisäksi minulla on sellainen jännä saksan kielen avain, josta löytää helposti akkusatiivit ja datiivit etc. Joskus ostan Der Spiegelin, tai aina jonkun naistenlehden, sillä ymmärrän kirjoitettua saksaa helpoimmin.
Älä nyt:) Miehelleni tarjottiin firman vetämistä Gardalta, eräältä tutultamme, ja olimme kokeilemassa: Minä melkein kuolin! Nyt on jo kaksi melanoomaa takana, joten olisin sitten päivät kaikki sisällä. Toisaalta se on nyt ohi, paitsi siis tuo Capri...Kirjoittajaresedenssi Munthen villassa kuulostaa joltain sellaiselta johon vain harvat yltävät: Se on melkein kuin elämän aateluutta!<3
Itse en ole käynyt Itävallassa kuin yhden kerran, mieli kyllä tekee uudelleen, mutta varmaan se minulta jää. lapsenlapsia lähtee muutaman päivän päästä useampia sinne laskettelemaan ja ehdoton matkan kohokohta tietenkin käynti pääkaupungissa.
VastaaPoistaOikein, oikein hyvää tätä nyt alkanutt uutta vuotta!
Mummeli, äidinkin on tehnyt sinne mieli ja olemme tarjonneet paikkaa autossa, nyt kun lapsia ei enää mukana, mutta noin pitkä matka on jo hänelle liian pitkä. Hän ei lähde. No, me menemme Wieniin ystäviemme takia ja Klimtin ja sitten Ephrussis suvun talon...
PoistaKiitos samoin sinulle Irma♥♥♥
Ihania uutisia siis tulossa <3
VastaaPoistaItävaltaa olisin itsekin sinulle veikannut.
Minulle sopii Madeira, Malta tai Santorini. Mikä ettei talvet kuluisi myös Teneriffalla. Voisin kyllä oleilla myös Italiassa jossakin maaseudulla. Huomaatko, minulle ei ole vain yhtä vaihtoehtoa. Kun Suomessa on jo kaksi asuntoa, toinen saaressa vanha talo, niin ei kaipaa maailmalle ainakaan pitkäksi aikaa. Haluaisin muuttaa ainoastaan Pohjois-Suomeen.
Mai, ei mitään niin erikoista. Nythän minulle riittää, että olen terve kunnes toisin todistetaan. Mutta tuo iso sokki viime suvena sai ajattelemaan elämää vähän uusiksi.
PoistaSuuri unelmamma oli asua siellä vuosi, mutta sitten tästä kiinteistä olisi luovuttava, ja emme ole ihan vielä valmiit.
Oi, luin sen biologin kirjoituksen Hesarista, jossa hän kertoi niistä Maltan laululintujen pyydyksistä, Hän oli ihan sokissa ja meni ksysymään, että 'onko tämä laillista' ja sai osakseen agressiivisuutta, myös koirien kohtelu on siellä järkyttävää...Madeirasta ei kukaan ole vielä sanonut yhtkään pahaa sanaa riippumatta iästä tai sukupuolesta! Veikkaan, että tytär on enemmin tai myöhemmin Santorinilla...Kun meillä oli iso paatti ja tämä talo, vietimme silti monet keväät Sveitsissä koivun siitepölyä paossa, sillä kuten tiedät kuopuksemme allergiat niin...Meillä ainoa päätös on, että ei yhtään tästä itään eikä pohjoiseen: Olen pyhästi tämän Lumimiehelle luvannut ja pidän! Länsirannikon ystäväviemme mielestä asumme nyt susirajalla. Ei mitään väliä, ainakin kauriita käy pihassa...
<3
En huomannut Maltalla huonoa koirien kohtelua. Se kuului ennen Englannille, joten kaikki puhuvat englantia ja englantilaisuus näkyy kohteliaisuutena ja talojen ulkonäössä. Mikä parasta, kun olen tällainen minikokoinen, niin paikalliset naiset olivat puoli päätä lyhempiä.
PoistaPaikalliset laittoivat ikkunasta roikkumaan aamulla korin, jossa oli rahaa ja sitten leipomot kävivät tuomassa tilatut leivät koreihin.
Mai, monet muut ovat huomanneet ja Malta on listattu myös lomakohteeksi, jossa etenkin eläinsuojelulehdet varoittavat tästä. Sen lisäksi siis tuo lalulintujen syönti...
PoistaTiesitkö, että jotkut naiset todella kärsivät pituudestaan. Olen itse juuri keskiarvossa, joten en puhu itestäni, mutta minulla oli valovaoimainen ystävä, joka kärsi pituudestaan, sillä hän ei halunnut malliksi vaan ihan jotain muuta ja hän kyllä toteutti kaiken. Enemmänkin haitta oli sitten tuolla parihaun puolella:)
Minäkin ottaisin mieluusti aamuisin tuoreita croissantteja.
<3
Voi Leena kuinka paljon Suomessa metsästetään lintuja sorsastuksen aikaan ja metsälintujen aikaan, sitten on vielä riekkojen ansalangalla pyynti. Entäs kanalat ja muut kotieläimet. Hirvenmetsästykset ym. En sano siksi, että hyväksyisin, mutta Suomi tekee ihan samaa.
PoistaMyös koiria kidutetaan ja nehän ovat jo ihan vääristyneitä rotumääritysten vuoksi. Elämä on yhtä kärsimystä, kun on esim. lyhyet jalat ja pitkä selkä tai lytty nokka. Silmät pullistuvat päästä. Kauheat allergiat, kun kaikki haluavat valkoisen koiran ja ne valkoiset koirat ovat kaikkein allergisempia.
Mai, se on niin julmaa ja turhaa. Parhaiten sen kuvannee Arto Meller runossaan: http://leenalumi.blogspot.fi/2012/08/helahtaa-vilun-celesta.html
PoistaEn ole ikinä syönyt sorsia, riekkoja tms. Sorsien metsästyksessä on sekin vääristymä, jonka ihan rehvakkaasti eräs niiden murhaaja sanoi, että 'ensin syötän niitä oikein pulskiksi pitkin kesää ja sitten ammun ne kun sorsastus alkaa, ja ne tulevat kesyinä ihan luokse!'
Nyt ei ole kysymys riistaeläimistä, vaan niistä muuttolinnuista, joita me keväälle tänne Suomeen odotamme. Ne levähtävät mieluusti uupuneina juuri mm. Maltalla, mutta läntinen maailma ymmärtää jo kavahtaa ajatusta punarinta-ateriasta tai täytetystä kerttusesta. Lue Axel Munthen Huivila meren rannalla, miten hän, eläinoikeusliikkeen pioneeri, laittoi omaisuutensa käyttöön estääkseen julmia linnustajia vetämästä verkkojaan vuorille, joille linnut asettuivat levähtämään.
Ei kenenkään kidutus oikeuta toisen kidutusta, ei toisen murhaaminen, oikeuta lisämurhaamista.
<3
PoistaMeidän saarinaapuri syöttää peuroja ja ampuu ne sitten. Järkyttävää. Nyt hän oli huomannut riistakamerasta peuran syöttöastialla ja suden sen takana. Ja nyt sitten pelottaa oman koiran puolesta mennä saareen, jos ei se susi älyä lähteä pois.
Mai, elämä on niin julmaa. Tein nyt vaihteeksi hauskan jutun, sillä nauru on lääkettä!
PoistaOlenkin aina sanonut, että ihminen on luomakunnan ainoa peto.
Meillä käyvät puutarhassa pikkukauriit eli bambit kiitos talviomenoiden.
<3
Onnea vaan uusille tuulille.
VastaaPoistaSylvi, kiitos<3, mutta ei mitään muuttoa itävaltaan tms. vaikka sinne heti muuttaisinkin. Emme ole valmiit vielä luopumaan tästä paikasta.
Poista<3
Olisiko sinun toinen kotimaasi Itävalta? Mutta olisiko kotiseutusi joku ihana alppikylä vai kaupunki? Kaupunki, Salzburg vuorten kupeessa? Se! ♥
VastaaPoistaMinun olisi, kuten arvaat, Brittein saaret. Aina ajattelin, että Lontoo tai nummiseutu (jossa en ole käynyt): kun vuonna 1999 ensimmäisen kerran matkustin Lontooseen, tuntui olisin laskeutunut jonkun syliin. Mikään ei tuntunut vieraalta, vaikka kyse oli yhdestä suurmetropolista. Toisaalta Lontoo tavallaan koostuu useista kylistä ja siellä on sellainen tuttuuden tuntu. Mutta kun sitten muutama vuosi sitten menin ensimmäistä Irlantiin, koin jotain vielä suurempaa. En osaa edes selittää tuon vihreän maan taikaa. Jotain siinä vaan on.
Rakastan kyllä myös Saksaa, etenkin alppiseutua siellä.
Sitku-elämästä nyt-elämään on hyvä!
♥
Katja, maa olisi Itävalta. Ja seutu olisi se pyhä kolmio, josta osa ulottuu Saksan puolelle ja osa Italiaan, mutta me jäisimme Itävaltaan, ehkä just Salzburgiin tai sitten joku pieni kylä siitä likeltä. Salzburg ei tunnu suurelta ja se on maailman ainoa kaupunki, jossa jopa opettelen katujen nimet. Se♥
PoistaHelppo arvata! Minäkin luulin niin, mutta vanhat muistot reissuista kun verestimme niitä, olivat vieläkin ihanammat, joten ja R. ei pidä kostean ja kylmän yhdistelmästä. Kesällä se on hänellekin ok, mutta ei muuten.
Sinä koit Lontoon niin ja minä Irlannin, etenkin Galwayn, mutta sitä emme ole jättäneet, siellä se odottaa, mutta se talo ei enää odota, siinä asuvat jo muut.
Ymmärrän hirveän hyvin, että Irlantiin rakastuu, se kuin tempaisee sielun mukaansa. Rakastan monenlaista sieltä, joten...:)
Se Baijerista alkava kolmio, mitä siinä on Insbruck, Garmisch....ja sitten todella upeat Italian alpit. Mitenkään en vain voi unohtaa, että kävimme monen lapsen kanssa Luganossa ja silloin päätimme, että sinne on mentävä joskus kahdestaan eli se näkee ken elää.
Sä nostat omalla matkakuumeellasi nyt mun kuumetta!
Nyt! Jetzt! Now!
♥
Jännittävää kuulla uusista tuulistasi! <3
VastaaPoistaMainio päätös hypätä 'sitkunista' 'nytkuun'! Tässä hetkessähän me oikeasti vain elämme, emme menneisyydessä, emmekö vielä tulevaisuudessa....
Näen sinut jossasin, missä alpit kajastavat ikkunoista... <3
Kaisa Reetta, eikä vähän väliä pitä olla jotain uutta<3
PoistaNyt on mun uusi mottoni!
Juu, kunpa näkisit mut siellä asumassa vuoden, mutta tämä kiinteistö, joka on sattumalta koti ja sitten puutarha...
<3
Minun kotimaani on Suomi ja sitten on jano näkemään jotakin jota ei ole vielä nähnyt. Näin ollen minusta ei ole mökin ostajaksi tai kakkoskodin ostajaksi jostakin tietystä paikasta. Vaan haluan valloittaa uusia kulmia tästä kodista käsin. Ja silti voi olla monta rakasta paikkaa, jossa mielellään vielä kävisi.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, mutta asuit kauan Turkissa. Minunkin kotimaani olisi aina Suomi. Minäkään en halua kahta asuntoa. Jo 11 metrinen vene oli toinen asunto ja kävi raskaaksi pitää ison talon ohella. Monta rakasta paikkaa, joissa vielä voisi vähän viipyillä...
PoistaBaijerista alkava kolmio on tosiaan hurjan kaunista seutua. Mieheni on kotoisin sieltä, läheltä Oberstdorfia. Jos miehen terveys vain sallii, lähdemme sinne toukokuussa. Ehkä viimeistä kertaa.
VastaaPoistaMitä jos otatte vuokralaiset omaan kotiinne tai vaihdatte asuntoa jonkun itävaltalaisen kanssa. Tuo asunnon vaihtohan on nykyään muotia. En nyt tiedä missä, mutta jossakin netissä on sellainen sivusto.
Alles Gute für deine Pläne, wünscht dir Risa ♥
Risa, juut, tiedät, mitä tarkoitan, mutta olin unohtanut miten olin ne nimet listannut ja ehdottomasti siihen kuuluu Oberstdorf.
PoistaSitä emme halua. Ollaan laitettu tätä monta vuotta...Kanaldalainen ystävämme jo tarjoutui, mutta hän ei osaa käyttää edes meidän Sanatonttu -kiustamme eli ei saa saunaa päälle tai pois, jos on ollut vaikka sähkökatkos, ei tajua mitään keraamisesta liesitasosta ja monta, monta muuta juttua, jossa vähäisin ei ole puutarhamme, missä erityisiä kasveja. Nyt saa kuukausi riittää ja se on valittua, tiivistä, sillä saamme just mitä haluamme, sillä otamme saman kuin viimeksi, mutta pidennämme oloamme Krakovassa, Wienissä lisäyö ystäviemme kutsusta, Bad Kissingenissä lisävuorokausi ja sitten viikko Salzburgissa. Vähemmän ajamista ja minun jalkani ei tarvitse olla paikoillaan, vaan liikun enemmän. Kesäisen leikkausen, se melanooma, jälkeen, istuminen oli monta kuukautta pahinta mitä voi olla.
Vielen Danke und mit den besten Wünschen♥
Löysin yhden sivuston, mistä voi vaihtaa asuntoa keski-eurooppalaisten kanssa. Sen verran luin, että Wienissä on ainakin muutama omakotitalo tarjolla:
VastaaPoistahttps://www.haustauschferien.com/de/how-it-works/
Risa, meille riittäisi joku pieni asunto,mutta jos katsot yllä niin vähemmän on nyt enemmän. Äitikin täyttää jo tänä vuonna huikeat 90 vuotta...
Poista<3
Ich verstehe es gut. Ist auch nicht jedermanns Sache, sein eigenes Heim mit jemandem ganz Fremden zu tauschen.
PoistaNach Krakau möchte ich auch einmal reisen.
LG Risa :)
Risa, das Heim ist das Heim<3
PoistaKrakau ist etwas mehr...
LG Leena
Drinkit on aina vihreämpiä Nachtbarissa...?
VastaaPoistaKetjukolaaja, niinhän se menee, mutta tämä ei ole enää kuvitelmaa, vaan monen vuosikymmenen kokemus. Kotimaani on kuitenkin Suomi, tässä on vain menossa ajatusleikki. Meille on kaksi kertaa tarjottu mahdollisuutta vaihtaa maata muutamiksi vuosiksi ja ne olivat Irlanti ja Italia. Kumpaakaan emme sitten ottaneet, mutta Irlantia kävimme tosissamme kokeilemassa. Ihana lomakohde, mutta ei välttämättä maa, johon jäisin asumaan...
PoistaNyt kaikki on vihreämpää vaikka missä, sillä melanoomaleikkauksen jälkeen, jokaisesta sekunnista tuli aika. Ei mitään hukattavissa, mutta mottoni on aina ollut: Elämä on seikkailu! Se on sitä kotimaassa tai sitten jossain muualla. Kullekin makunsa mukaan. Olen terve kunnes toisin todistetaan ja ennen toisin todistusta, aion kokea paljon.
Yksi toisista kotimaistani lienee Saksa - asuimme kuitenkin siellä, kun olin pieni ja koulun olen käynyt (Suomessa) täysin saksaksi. Reilu parikymppisenä vietin myös pitkän tovin Australiassa ja viehätyin siellä elämän rentouteen ja luonnon arvostukseen, paljon oltiin ulkoilmassa. Vaikka Suomi on kyllä itselle kovin rakas myöskin.
VastaaPoistaSinulle arvaisin Itävaltaa tai Saksaa! :) -Taru
Taru, kiinnostavaa kuulla! Minä vain kävin syntymässä Turun saksalaisessa sairaalassa ja pari reissua (Irlanti, Italia ja Kreikka) lukuunottatta kaikki reissut ovat menneet Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan. Ai niin, kerran huhtikuussa Pariisissa, mutta en syttynyt.
PoistaAustraliassa on valtavasti aurinkoa, liikaa luomublondille, muuten varmaan ihan yes.
Itävalta ja Saksa!
♥
Australiasta unohdin mainita vielä meren, koska noh.. meren äärellä paras. <3 Mutta jep, minäkin olen kuitenkin pohjimmiltani sellainen Pohjolan tyttö, että kyllä minulle siellä tulisi pidemmällä tähtäimellä hirmuinen ikävä ruskaa, talvesta ja lumesta nyt puhumattakaan. On jo ihan tarpeeksi paha, ettei tänne Etelä-Suomeenkaan meinaa enää tulla kunnon talvea.. -Taru
VastaaPoistaTaru, niin ja se on niin iso maa, että sieltä löytyy monenlaista. Meren äärellä varmaan aina paras<3 Minä rakastan neljää vuodenaikaamme, joissa just tuo ruska, sitten ensilumen tuoksu, joulu, tammikuu ja sitten kohta jo helmikuun hiihtolomien jälkeen alkaakin kevään odotus. Mutta ei meilläkään ole tullut kahteen vuoteen tänne valkoista joulua, nyt vasta on tullut oikea talvi.
Poista<3