torstai 5. tammikuuta 2017
En halua pelkooni kohmettua, paras kutsua...
En halua pelkooni kohmettua,
paras kutsua Bachin Chaconnea
ja muuatta miestä sen mukana.
Ei hänestä tule puolisoa,
mutta kahdeskymmenes vuosisata
hämmentyy meistä kahdesta.
Satuin luulemaan häntä siksi,
jolle salaisuus oli lahjoitettu
ja katkera kohtalo säädetty.
Yö on sumuinen, hän on myöhässä
matkalla luokseni Fontankan taloon
juomaan uuden vuoden viiniä.
Ja siitä loppiaisillasta
hän muistaa kynttilänvalon
ja vaahteran ikkunan takana,
runoelmani kuolemanlennon...
Ei hän anna keväistä sireeninoksaa,
ei rukousta, ei sormustakaan -
hän tuo minulle tuhon tullessaan.
- Anna Ahmatova -
Anna Ahmatova - Valitut runot (Tammi 2008, toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ahmatova tuli esiin, kun kävimme Ateneumissa katsomassa mielenkiintoisen näyttelyn Modiglianilta. Ahmatovan kanssa olivat ystävystyneet jossakin ja Modigliani luki Annan runoja.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar, Annalla oli niitä kuvia. Ja niitä on näissä kirjoissa, jotka esittelin vähän aikaa sitten. Minulla ei vain niihin kuvalupia...Olen lukenut heistä muistaakseni Heliön kirjasta.
PoistaMiten kaunis on tämäkin. Surullinen, voimakas, loppiaiseen sopiva.
VastaaPoista♥
Katja, parempi myöhään kuin ei ollenkaan, huomata loppiaisilta: Tämä sama runo joka loppainen.
Poista♥
Todella sopiva, kun huomenna on loppiainen. Ihme, että se on vielä pyhäpäivä Suomessa. Katsoin, että kaupat taitavat olla auki huomenna. Aika muuttuu ja pyhäpäivien tarkoitus häviää.
VastaaPoistaMai, tajusin sen vasta iltapäivästä...Kiva, että työssäkäyvätkin saavat miniloman. Minusta nämä vanhat arkipyhät tuovat elämään jotain vanhanaikaisen muuttumatonta. Niin...kaupat ovat auki kuin aina, mutta kaikkea emme voi pysäyttää, kuten emme ajan virtaakaan.
Poista<3
Kaunis runo, vaan ei kovin toiveikas. Kiinnostuin kovasti Anna Ahmatovasta kesäisen Pietarin käynnin jälkeen. Näin talon, jossa hän oli asunut.
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Tuula, kovin toiveikasta ei Neuvostoliitossa ollut, eikä ole toisinajattelijoilla. Hirveän kiinnostavaa, sekä Ahmatovan jäljillä että vielä Romonovien jäljillä. Nyt minulla olisi täysin venäjäntaitoinen opas, joka tuntee Pietarin täysin, mutta en lähde enää. Hyvästi myös Viipuri!
PoistaKiitos samoin!<3 Meillä on vallaton lumipyry ja pakkanen on paennut.
Hienoja Viipuri-dokumentteja on tullut loppiaisviikonloppuna. Meillä on fiilistelty joulua vielä tämäkin viikko, kun työt alkavat vasta tulevalla viikolla. Kuusesta ei malttaisi luopua, vaikka jo varisteleekin. Vielä on aikaa Nuutin päivään. Jos siihen asti kelluisi joulun ihmemaassa pikkuhiljaa arjen rantaan lipuen. Taivaallakin jokin planeetta loistaa kirkkaana kuin joulun tähti. ✨
VastaaPoistaJouluinen, Oi, en ole edes huomannut. Meillä ei ole katsottu kuin omia elokuvia ja sitten vanhoja tallenteita ajalta, jolloin tuli mahtavia sarjoja. Äiti on ehkä katsonut nuo Viipuri -dokumentit, mutta unohtanut muistuttaa minua:)
PoistaMeillä ei kuusi varissut yhtään, mutta R. halusi siivota kuusen ulos loppiasiaattona samalla kun hän muutenkin imuroi: Minun ei tarvitse enää imuroida! Pelkäsin viikkosiivouksen jäävän ellen suostu:) Meillä on jo kolme vuotta ollut jalokuusi, ne eivät varistele. Muuten on menossa hitaat viikot ja ne ovat ihmiselle vain hyväksi.
♥
Voimaa ja herkkyyttä samaan aikaan. Mikä sekoitus! <3
PoistaKaisa Reetta, varmaan just siksi pidän niin Ahmatovasta.
Poista<3