Sinisen hämärän hyssyssä aikalailla nyt on tällaista. Kartiovalkokuusikin oikealla on taipunut nojaamaan siltaan. Annan hänen olla. Takana suuret lehmukset ja Lumimiehen vaalima kuusiaita, jossa asustavat mustarastaamme. Sinne minä kannan sulaa ruokaa, omenoita, talisiivuja ja auringonkukansiemeniä parikin kertaa päivässä.
Eipä ole kauriitkaan nyt kulkeneet siltaa. Joka päivä kuljemme niille polut lehtoon kuusien alla oleville ruokintapaikoille, mutta silti
vaikka tämä sinkku tai perhe syövät kuustenkin alta, useimmiten voimme nähdä metsäkauriin makuuhuoneen ikkunan takana olevassa rinteessä, jossa linnuilta jäänyt pähkinöitä ja auringonkukan siemeniä. Tämän huomattuamme, tarjoamme myös tuohon halottua omenaa.
Kaarisilta-alue kauempaa vähemmillä lumilla eli puutarhamme on tosiaankin kolmessa kerroksessa.
Evästä hedelmäpuun oksan haarassa.
Talvista lehtoa...
Talven töröttäjiä eli lumisia varjoliljojen siemenkotia. Kukkivina löytyy heinäkuun jutusta Kukkia keskiviikolle, joissa voi nauttia myös vaikka sormustinkukista...
Kuten tunnettua, minulle valkoiset amaryllikset tuovat joulun. Niitäkin oli tänä vuonna joitakin, mutta mukana oli myös yksi joulunpunainen. Kaikki valkoiset ovat kukkineet tai kukkivat toista kierrosta, mutta mitä teki punainen: Hänestä kuivahti katseenvangitseva tumman- melkein mustanpunainen kaunotar. Siinä se nyt on ja saa olla niin kauan kuin pitää värinsä ja ryhtinsä. Jos amaryllistä saisikin tässä värissä...
Minä en kyllä ole oikein kesänlapsi (paitsi puutarha, suvisade ja uiminen) eli niin kauan kuin lumi on kuivaa eikä ole järisyttävää pakkasta, talvi on kyllä ihanaa aikaa, syksy kaikkein parasta! Tämä lumipolkumme vieköön lumirauhaan ja luontoon nauttimaan talvesta ja sen erityisestä hiljaisuudesta. Lumi eristää ääntä, runsas lumi suojaa kasveja ja eläimiä. Ellei meillä olisi ikinä lunta, varmaan itkisimme sen perään. Minä valitan vasta kun lumi on likaista sohjoa: Siihen asti kiitollisena lumesta. Tästä pesäolosta. Haistanko lumisateen tulon, se on tulossa...
Sinä et koskaan saa niin hellyyttä
et koskaan niin kuin lumisateelta
tuhansia tuhansia hetkituhansia
- Mirkka Rekola -
Mirkka Rekola runot 1954-1978 (WSOY 1979)
Annan nyt kuitenkin vähän periksi keväänodottelijoille, joihin minäkin liityn sitten kun loskat ovat ohitse, sillä tapahtui tänään niin, että liityin taas uuteen ryhmään facebookissa ja se on Lumikelloryhmä! Eivät riittäneet kirjat, oravat ja mustarastaat, ei Karjala eivätkä siilit, missä kaikissa ryhmissä olenkaan. Tämä kuva on Suvipihan blogista ja sieltä löydät polun Lumikelloryhmään, jonne siis pitää hakea ja/tai saada kutsu.
lumiterveisin
Leena Lumi
Oi tätä talvea ja lunta! Miten maaginen taika onkaan näissä sinisen hämärän hetkissä ja lumihiutaleissa.
VastaaPoistaHuikeaa, että voitte nähdä makuuhuoneen ikkunastanne metsäkauriin!
Talven lumoa Lumikuningatar, nautitaan♥
Hannah, tätä vielä kaivataan ainakin jos tulee yhtä helteinen suvi kuin oli viime vuonna. Sinisen hämärän hetkissä on jollain tavalla kaikki. Juu, ihan parin metrin päästä eli otin tuon kuvan ikkunan läpi. Sama on alakerrassa takkahuoneen ikkunan takana on niille oma ruokapaikka, mutta ne tulevat sinne niin hämärällä, että vain ihailemme niitä. Joskus on siis kokonainen perhe.
PoistaTalven lumoa Liekkisydän, nautitaan♥
Kauniita kuvia!
VastaaPoistaMä olen niin onnellinen, kun täälläkin on runsaasti lunta. Ja tämä kunnon talvisää ei ole ollut ain yhden viikon ihmettä.
Ihanaa ja lumista viikonloppua!
Sanna, kiitos!
PoistaMinä myös teidän puolesta. Merikään ei ole valittanut, vaikka on niin kesäihminen: Lumi on rauhoittanut hänet selvästi:) Monta viikkoa jo.
Kiitos samoin sinulle!
♥♥
Lunta taitaa olla runsaasti joka puolella Suomea. Luminen maisema on todella kaunis. Tänäänkin oli upea aurinkoinen sää, tosin pakkasta oli yli 20. Onhan tässä runsaassa lumessa haittapuoliakin, lumitöiden tekeminen alkaa olla aika työlästä, kun ei saa enää lunta mahtumaan mihinkään. Mukavia talvipäiviä sinulle Leena!
VastaaPoistaAnneli, sitä on todella paljon joten kauriitkinruokimme kolatuille puutarhapoluille. Moni meidänkin kadulla tekee lumityöt monessa osassa eli vaikka 3-5 kertaa päivässä. Kola-auto kuitenkin ajaa illasta ja taas aamusta ja kaikki on taas kolaaja vailla. Tämä on kuitenkin kauneista kauneinta ja kevään kasveille vettä. Kiitos samoin sinulle Anneli!
Poista♥♥
Arvaa, meillä vielä yksi amaryllis kukkii täysillä! Katkaisin ylikukkineiden varret ja huomasin, että vielä yksi nuppu oli tulollaan. Siitä tuli neljä kukintoa.
VastaaPoistaIhanaa tuo sininen hämärä - ja kauriit, tietenkin! ♥
Katja, sama meillä: Yksi valkoinen kukkii vielä, mutta menossa on toinen kierros. Minä huomasin ilokseni tänä vuonna samaa eli kaikki valkoiset vetivät tuplakierrokset.
PoistaEikö vain. Jotain mitä tarvitsemme kuten myös pikkukauriita ympäristöömme!
♥♥
Voi ihanuus, mikä postaus! <3
VastaaPoistaJa kauriit! Te olette saaneet vieraiksenne kiltit yksilöt, siis jos he antavat puutarhan olla rauhassa kesäisin. Kirkkonummella he tulevat päivällisille jopa sisäänkäynnin viereen asetettujen kukkapatojen ääreen (senjälkeen kun kaikki muu on napsittu :D)
<3 <3 <3
Kaisa Reetta, kiitos♥
PoistaKauriit, pienet metsäkauriit! Eivät anna eli ostimme viime syksynä varmaan about 7 verkkoa lisää eli verkotimme myös atsaleat ja nuoret onnenpensaat.Te ette ruoki niitä ehkä, me tarjoamme puolalaisia omenoita, auringonkukka-pähkinäsekoitusta ja Cherillä oli joku riistarehukin mainittu, jota pitäisi hankkkia. Tää on kuin joku villieläinpuisto.
♥♥♥