lauantai 28. maaliskuuta 2020

Sinä istut siinä ja...


Sinä istut siinä ja ompelet.
On lähelläs ikkuna avoin.
Sen takana vaiheemme entiset
ja raskaat monella tavoin.

Syvä rauha yllä on maiseman,
tien yli käy sumujen sillat.
Minä suljen varoen ikkunan,
- Rakas, vielä on hallaiset illat.

- Oiva Paloheimo -
Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi 2014, toimittanut Satu Koskimies)
kuva Pekka Mäkinen

4 kommenttia:

  1. Tämä on ihana runo, rakastan näitä vanhoja loppusoinnullisia säkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, tämä on niin ihana, niin ihana...Kuvittele, aloitin Lumikarpalo -blogini aikanaan Paloheimon runolla, joka oli kulkenut matkassani iät ja ajat ilman tietoa runoilijasta. Joku lukijoista runon sitten tunnisti. Se on hyvin kaunis ja surumielinen talvinen runo...

      ♥♥

      Poista
  2. Voi mikä tunnelma, sen aivan näki kun luki Paloheimon runon. Nätti kuva täydensi runon 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irja, eikö vain...Kiitos♥ Lankomiehen punarintakuva on ihana♥

      Poista