perjantai 15. huhtikuuta 2022

Rauhallista pääsiäisen aikaa


Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille Kun elämässä jyrisee, ensin pandemia ja sitten vielä sodan uhka yllämme, kaipaamme edes hetkeksi unohdusta siitä. Me teimme ratkaisun olla lähtemättä minnekään, olla kutsumatta ketään. Vaikka kinokset ovat meillä vielä valtaisat, kuulen jo solinan...tuleekohan se jo purostamme...


Nyt herkutellaan, luetaan, tuodaan haravat esille, jos joku pälvi jossain jo olisi...saunotaan, katsotaan Netflixiltä sarjoja HBOlta Crownia odotellessa, ihaillaan jo toista kuukautta tetenarskujamme ruukuissa. Osa on jo lakannut kukkimasta ja odottaa vain maan sulamista, sillä mikään ei ole kuin tetenarsissi, jotka kerran maahan laitettuina kukkivat vuosi vuoden jälkeen. Olemme joka kauppakerta tuoneet teteä lisää ja osa on tosi freessejä nyt pääsiäisen aikaan. Kuukausi sitten kannoimme ruukkuja vielä yöksi sisälle ja oli syytäkin, sillä niitä pitää kouluttaa viileään. Ennen nukahtamista suunnittelen mihin niitä istutamme...


Olen niin pahoillani siitä, mitä tapahtuu eli sodan uhka ja uhka äidilleni, joka kahdesti joutunut pakkoluovutetusta Karjalasta lähtemään, että en ikipäivänä lähde Anna Ahmatovan jäljille, en kulje Fontankakadulla, kuten olin unelmoinut. Se on ohi nyt!!! Toisaalta toivon kaikkien ymmärtävän, että en ikinä lakkaa suosimasta ja lukemasta eräitä venäläisiä kirjailijoita ja Anna Ahmatova kulkee matkassani sateenkaaren tuolle puolen. Joku rakas runo tai sävelmä ei ole syyllinen siihen mitä nyt tapahtuu. Ja Anna itsekin oli vainottu. Olin yhtenä iltana kirjoittamassa jo tästä aiheesta, mutta päätinkin nyt luovuttaa politiikassa. Aloitin sen sijasta sellaisen suomalaisen miehen kirjan, jota en olisi uskonut kokevani. Hän luuttuaa minulla pöytää, sillä niin paljon yllätyin! Olisin voinut kirjoittaa kirjasta tähän, mutta en minä sitä unohda, tulossa on. Nyt ollaan vaan. En halua rikkoa tätä tekemättömyyden oloa. Tämä itänaapuristressi on myös uuvuttanut...On helpompaa lukea kuin kirjoittaa siitä levottomuuden vallatessa mielen.


Lähetin Casper Julianille hänen ensimmäisen pääsiäiskorttinsa. Siinä oli hurmaavia, melkein oransseja pupuja. Vaikka uupumus joskus viekin, esim. nyt on hankittava se aivopuutiaisrokote, koska olemme niin paljon Lohjalla ja montaa muuta, elämä jatkuu. Tämä suloinen kuva on Marjaana Rinne-Loikalan ottama ja lukijoilleni tuttu, silti aina yhtä rakas


Lukurauhaa ja omanoloista pääsäisoloa toivotan tämän sweetytanvirin kuvan kera Lukeminen kannattaa aina ja pidetään itsemme nyt kylmän viileinä vaikka se vaikeaa onkin.  

Pidetään toivosta kiinni♥ Pääsiäistä♥ 

Slava Ukraini♥

Leena Lumi

9 kommenttia:

  1. Jaan kanssasi samoja ajatuksia ja tuntoja. Rauhallista pääsiäistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia, ihan kaikkea en tokikaan voinut kirjoittaa, mitä mielessä pyörii...Kiitos samoin♥♥

      Poista
  2. Suvi K., kiitos samoin♥♥

    ♥♥♥

    VastaaPoista
  3. Leena, rauhallista pääsiäistä teille molemmille!
    Rauhallista on täälläkin. Tyttären perhe oli tulossa meille, mutta lapsista toisella on korona. En taida vielä lopettaa maskien käyttöä.
    Onneksi kuopuksen perhe pääsi tulemaan.
    Oma mieli on hiljainen muutoinkin, sillä syöpää sairastava veljeni muutti keskiviikkona kodistaan Tehostetun hoidon hoitokotiin.
    Elämä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos samoin teille♥♥ Joskus kiva, kun ihan rauhallista. Ei mekään niitä vielä lopeteta.

      Syövästä emme pääse. Joka kolmas siihen sairastuu, ja kohta joka toinen...kertoi minulle asiantuntija. Sinun tunteesi varmaan todella surumieliset. Onneksi kivuttomuus on nykyään kuin pakko, mutta me Suomessa olemme jäljessä, sillä eutanasiaa on sielläkin, mistä ei tehdä isoa lukua.

      Eläminen on kuolemista....oli se joku Juicen biisi.Jaksamista♥

      ♥♥

      Poista
  4. Kaunista pääsiäisen aikaa Leena:)

    VastaaPoista