Päijänne vielä vaikenee lumivaippansa alla. Nautitaan siitä ja muistellaan miten järkyttäviä ovat heinäkuun hellepäivät puutarhalle. Nyt voidaan vielä unohtaa, mitä alkutalven kylmät ja lumettomat päivät ovat tehneet uudisistutuksille, joiden juuret eivät ole tähän koettelemukseen tottuneet. Luen rentouttavaa kirjaa, mutta kun kova pakkanen hellittää on heti menoja. Ei väliä, sillä siinä se pysyy ja odottaa meitä.
Yritän kertoa, että rubiinihääpäivät on juhlittu ja seuraavaksi on tapaamisemme merkkipäivä. Ilman tapaamista ei olisi tullut meitä. Sitten kohtasivat Meri ja Sami. Jo ensihetkestä olimme 'we four fab' ja koirat. Nyt on mukanamme ihmeellinen Casper Julian, joka tänään virtuaalisti rakensi teatteriesitykset ja piti puheenkin. On tämä vaan niin uskomatonta: Pieni mies ja niin rakas, joka teki meistä 'we five fab'.
Facebookin puolella olen liittynyt Elisa Aaltolan Eläinoikeusakatemiaan. Tänään hän kirjoitti biofiliasta eli olemisesta yhtä luonnon kanssa. Siellä on paljon hienoja vastauksia, mutta minä kirjoitin nyt lyhyesti, koska kirja odottaa...: Minulla elämä tuntuu elämältä eläinten, puiden ja tuulen huminassa, aaltojen pärskeessä ja syyskesän öissä, jolloin alkaa yökiitäjien aika. Lepakot lentävät suih, suih...olen elämän valtimolla.
Leena Lumi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti