Vehreä ja viihtyisä piha on kerroksellinen. Se miellyttää
silmää, koska olemme tottuneet luonnossa samanlaiseen erikorkuisten kasvien
yhidstelmään. Lisäksi useassa kerroksessa oleva kasvillisuus toimii sekä melun
vaimentajana että tuulensuojana. Kerroksellista puutarhaa voikin kutsua
eräänlaiseksi metsäpuutarhaksi, ja sen voi hyvin perustaa myös hyötykasveista.
Yläkerroksen kasvit, hedelmäpuut, antavat suojaa niin auringolta kuin
katseiltakin. Köynnöksen voi istuttaa kasvamaan pitkin hedelmäpuun runkoa ja
antamaan lisävehreyttä. Puiden välisissä aukoissa kasvavilla keskikorkeilla
hyötykasveilla, kuten marjapensailla, voidaan lisäksi ohjata kulkua tai rajata
alueita. Matalia hyötykasveja, kuten yrttejä, voidaan käyttää maanpeitekasvien
tapaan.
Näin hortonomi ja puutarhapettaja Kirsi Tuominen kirjassaan
Syötävän kaunis piha – Nykyaikainen hyötypuutarha (Minerva 2014), joka
todellakin painottuu juuri puutarhan hyötykäyttöön ulkonäöstä
tinkimättä. Tarvitaan vain hieman uutta ajattelua eli emme viekään hyötykasveja
kauas itsestämme vaan tuomme ne vaikka oleskelutilamme lähelle antamaan
rehevyyttä ja näkösuojaa.
Eikö vain ole tässäkin viihtyisä ruokaryhmä, vaikka monet
keittiöpuutarhan kasvit ovat ihan olotilan likellä.
Minua itseäni kiehtoo vuosi vuodelta enemmän
kerroksellisuus. Olen alkanut miettiä keskikorkeita matalampia kasveja, pieniä
pensaita ja siksi tieni viekin huomenna atsaleaostoksille. Mitä hyötyä
kerroksellisuudesta sitten on, siitä mainitsi jo Kirsi alussa eli näkö-, melu-
ja tuulensuoja.
Maksimissaan riittävä reunuskasvillisuus voi muuttaa
pienilmastoa niin, että jos vyöhyke on vaikka III, voivat puutarhan parhaissa
paikoissa selvitä jopa vyöhykkeen II kasvit. Itse olen kasvattanut
pohjoisseinustalle vapaan kuusiaidanteen ja muilla reunoilla on sitten lajeja
vähän rikkaammin. Ai niin, paitsi itäsuunnassa on Lumimiehen vaalima täydellinen
kuusiaita!
Tuominen neuvoo aloittamaan kerroksellisen pihan
rakentamisen jo olemassa olevista kasveista. Useimpien puiden juurelle voi
istuttaa erilaisia höyty- tai muita kasveja ja näin voi todellakin toimia myös
hdelmäpuiden kanssa, kunhan muistaa, että iso puu varjostaa alla olevaa
kasvustoa ja hedelmäpuut vaativat kasvien väleihin astinkivet, että saadaan
sadonkorjuu sujumaan.
Perinteisesti kasvimaa on viety jonnekin puutarhan perälle,
koska se ei kaiken aikaa vuotta ole yhtään kaunis, mutta Syötävän kaunis piha antaa vinkit siihenkin, miten kasvimaasta saadaan kaunis ympäri vuoden. Alla
oleskelupation viereen sijoitettu kasvimaa:
Kirsin kirja on niin hyödyllinen, että minä tunsin itseni
ihan hyödyttömäksi puutarhakeijuksi, sillä olen poistanut kokonaan kasvimaan,
jonka tilalle laitoin hedelmäpuutarhan ja tietysti marjapensaita. Ja hyvin tuottavan
vatukon hävitin jouluviikolla vuonna koivu ja tähti. Mikään ei vedä rumuudessa
vertaa talviselle vatukolle, sen tukinaruille ja niille pylväille, joihon
tukinarut on kiinnitetty. Oli hirveä pakkanen, mutta minä kaadoin kuumaa vettä
niille järeille tukikepeille, kunnes sain ne pois talvimaisemaani pilaamasta.
Ja kuvitelkaa: Lumimies huomasi tihutyöni vasta seuraavana keväänä! Mutta tiedän, että on puutarhureita, joita
kiinnostavat tällaiset aiheet kuin Syötävän kaunis piha, Hyötykasvien viljelyn
menestymisen edellytykset, Ota huomioon, kun suunnittelet istutuksia,
Hyötykasvien monipuolinen käyttö, Koristeelliset vihannekset sekä Hyvät
kaverit, Syötävät kukat, Astiaviljely antaa lisää tilaa, Kasvimaan erilaiset
muodot ja Taimien kasvatus ja hankinta.
Mutta jos olisin hyödyllinen puutarhuri, enkä vain korean ja
villin puutarhan perään, hankkisin nyt tällaiset pajusuojat kasvimaalle. Näin
taimet suojataan eläimiltä ja näiden päälle on helppo vetää tarvittaessa
hallaharso. Minusta tätä voisi soveltaa myös mansikkamaalle, sillä mikään ei
ole niin kamalaa kuin verkot, joihin lintuparat sotkevat itsensä!
Kirjassa on mm. kiinnostava tietoisku, jossa mainitaan mitä ja
paljonko pitäisi viljellä 4-henkisen perheen marjapensaita sekä hedelmäpuita,
jotta heistä jokainen saisi suosituksen mukaisen 400 grammaa kasviksia,
hedelmiä ja marjoja päivässä.
Syötävän kaunis piha esittelee kaikki tuntemamme tavalliset
ja myös vähän erikoisemmat kasvit. Minua hedelmäpuuintoilijana kiinnosti tieto,
että nyt on jo kehitetty aprikoosi- ja
persikkapuut, jotka selviävät Etelä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että menee
enää hetki, kun on kehitetty samoista hedelmistä omat puut ainakin III ja IV –vyöhykkeille.
Näin kauniisti kasvaa tuoksuherne, joka ei tosin ole
syötävä, mutta tässä voisi yhtä hyvin kasvaa vaikka ruusupapua, jota mm. itse
ostin pari pussia vaaleanpunakukkaista lajiketta. Sen palot ovat jo syötävät.
Ilo kertoa, että parsaa rakastavalle on kirjassa
täydellinen kasvatusohje!
Kiinnostava ja uutta tietoa tarjoava on luku Hyvät kaverit, jossa luetellaan, mitkä
yrtit kumppanuuskasveinaan parantavat kasvin makua tai mitkä yrtit toimivat
tuholaisten- ja tautien torjujina. Esimerkiksi retiisin maku paranee, jos sen kumppanina kasvaa
vihanneskrassi ja tomaatin maku paranee persiljasta. Basilika puolestaan torjuu
kurkkukasvien härmää ja kärpäsiä. Basilika on myös muutenkin hyvä hyönteisten
karkottaja eli basilikaruukku oven ja ikkunan likellä pitää kärpäset pois
sisätiloista.
Syötävissä kukissa on monta suosikkiani, mutta niitä syövät jo
kotilot ihan riittävästi, vaan jos joku nyt itse haluaa omia kukkiaan syödä
niin voi aloittaa vaikka orvokeista ja krasseista...
Minulla on ollut vieras, joka meinasi syödä harmaamalvikkini
kukat! Mietin, että miksi voikukka ei kelpaa...
Syötävän kaunis piha –kirjan kuvat ovat pääasiassa Juha
Kivimäen, jonka ovat myös piirroskuvat. Kirsi Tuominen on toinenMaanpeitekasvit – Luo vehreä pihapiiri tekijöistä. Toinen on puutarhaguru Olavi
Niemi. Mainittu kirja on ensimmäinen puutarhakirja, joka on kivunnut yli viiden
blogivuoteni kymmenen luetuimman kärkeen. Nyt kirjasta on ollut kiinostunut jo
5 504 lukijaa!
Syötävän kaunis piha – Nykyaikainen hyötypuutarha on
tositekijän tietoteos, jossa on kaikki kavatusniksit pensasmustikasta
rosmariiniin ja vielä kaikki siltä väliltä eksoottisia uutuuksia unohtamatta. Vinkkaa myös että jos etanat ovat riesana, kannattaa istuttaa isooppia!
Tästä kuvasta tuli kiva olo. Vaikka ostan suurimman osan
valmiina taimina eli en kasvata siemenistä, koska ei ole sitä talvipuutarhaa, niin
toki joka vuosi idätän krassit, ruusupavut, tuoksuherneet ja persiljan. Näistä kiireellisin on nyt persilja, sillä se itää hitaasti.
Siis nyt taimet itämään!