Kirsi Tuominen: Syötävän kaunis piha - Nykyaikainen hyötypuutarha

Vehreä ja viihtyisä piha on kerroksellinen. Se miellyttää silmää, koska olemme tottuneet luonnossa samanlaiseen erikorkuisten kasvien yhidstelmään. Lisäksi useassa kerroksessa oleva kasvillisuus toimii sekä melun vaimentajana että tuulensuojana. Kerroksellista puutarhaa voikin kutsua eräänlaiseksi metsäpuutarhaksi, ja sen voi hyvin perustaa myös hyötykasveista. Yläkerroksen kasvit, hedelmäpuut, antavat suojaa niin auringolta kuin katseiltakin. Köynnöksen voi istuttaa kasvamaan pitkin hedelmäpuun runkoa ja antamaan lisävehreyttä. Puiden välisissä aukoissa kasvavilla keskikorkeilla hyötykasveilla, kuten marjapensailla, voidaan lisäksi ohjata kulkua tai rajata alueita. Matalia hyötykasveja, kuten yrttejä, voidaan käyttää maanpeitekasvien tapaan.

Näin hortonomi ja puutarhapettaja Kirsi Tuominen kirjassaan Syötävän kaunis piha – Nykyaikainen hyötypuutarha (Minerva 2014), joka todellakin painottuu juuri puutarhan hyötykäyttöön ulkonäöstä tinkimättä. Tarvitaan vain hieman uutta ajattelua eli emme viekään hyötykasveja kauas itsestämme vaan tuomme ne vaikka oleskelutilamme lähelle antamaan rehevyyttä ja näkösuojaa.

Eikö vain ole tässäkin viihtyisä ruokaryhmä, vaikka monet keittiöpuutarhan kasvit ovat ihan olotilan likellä.

Minua itseäni kiehtoo vuosi vuodelta enemmän kerroksellisuus. Olen alkanut miettiä keskikorkeita matalampia kasveja, pieniä pensaita ja siksi tieni viekin huomenna atsaleaostoksille. Mitä hyötyä kerroksellisuudesta sitten on, siitä mainitsi jo Kirsi alussa eli näkö-, melu- ja tuulensuoja.

Maksimissaan riittävä reunuskasvillisuus voi muuttaa pienilmastoa niin, että jos vyöhyke on vaikka III, voivat puutarhan parhaissa paikoissa selvitä jopa vyöhykkeen II kasvit. Itse olen kasvattanut pohjoisseinustalle vapaan kuusiaidanteen ja muilla reunoilla on sitten lajeja vähän rikkaammin. Ai niin, paitsi itäsuunnassa on Lumimiehen vaalima täydellinen kuusiaita!

Tuominen neuvoo aloittamaan kerroksellisen pihan rakentamisen jo olemassa olevista kasveista. Useimpien puiden juurelle voi istuttaa erilaisia höyty- tai muita kasveja ja näin voi todellakin toimia myös hdelmäpuiden kanssa, kunhan muistaa, että iso puu varjostaa alla olevaa kasvustoa ja hedelmäpuut vaativat kasvien väleihin astinkivet, että saadaan sadonkorjuu sujumaan.

Perinteisesti kasvimaa on viety jonnekin puutarhan perälle, koska se ei kaiken aikaa vuotta ole yhtään kaunis, mutta Syötävän kaunis piha antaa vinkit siihenkin, miten kasvimaasta saadaan kaunis ympäri vuoden. Alla oleskelupation viereen sijoitettu kasvimaa:

Kirsin kirja on niin hyödyllinen, että minä tunsin itseni ihan hyödyttömäksi puutarhakeijuksi, sillä olen poistanut kokonaan kasvimaan, jonka tilalle laitoin hedelmäpuutarhan ja tietysti marjapensaita. Ja hyvin tuottavan vatukon hävitin jouluviikolla vuonna koivu ja tähti. Mikään ei vedä rumuudessa vertaa talviselle vatukolle, sen tukinaruille ja niille pylväille, joihon tukinarut on kiinnitetty. Oli hirveä pakkanen, mutta minä kaadoin kuumaa vettä niille järeille tukikepeille, kunnes sain ne pois talvimaisemaani pilaamasta. Ja kuvitelkaa: Lumimies huomasi tihutyöni vasta seuraavana keväänä!  Mutta tiedän, että on puutarhureita, joita kiinnostavat tällaiset aiheet kuin Syötävän kaunis piha, Hyötykasvien viljelyn menestymisen edellytykset, Ota huomioon, kun suunnittelet istutuksia, Hyötykasvien monipuolinen käyttö, Koristeelliset vihannekset sekä Hyvät kaverit, Syötävät kukat, Astiaviljely antaa lisää tilaa, Kasvimaan erilaiset muodot ja Taimien kasvatus ja hankinta.

Mutta jos olisin hyödyllinen puutarhuri, enkä vain korean ja villin puutarhan perään, hankkisin nyt tällaiset pajusuojat kasvimaalle. Näin taimet suojataan eläimiltä ja näiden päälle on helppo vetää tarvittaessa hallaharso. Minusta tätä voisi soveltaa myös mansikkamaalle, sillä mikään ei ole niin kamalaa kuin verkot, joihin lintuparat sotkevat itsensä!

Kirjassa on mm. kiinnostava tietoisku, jossa mainitaan mitä ja paljonko pitäisi viljellä 4-henkisen perheen marjapensaita sekä hedelmäpuita, jotta heistä jokainen saisi suosituksen mukaisen 400 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Syötävän kaunis piha esittelee kaikki tuntemamme tavalliset ja myös vähän erikoisemmat kasvit. Minua hedelmäpuuintoilijana kiinnosti tieto, että nyt on  jo kehitetty aprikoosi- ja persikkapuut, jotka selviävät Etelä-Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että menee enää hetki, kun on kehitetty samoista hedelmistä omat puut ainakin III ja IV –vyöhykkeille.

Näin kauniisti kasvaa tuoksuherne, joka ei tosin ole syötävä, mutta tässä voisi yhtä hyvin kasvaa vaikka ruusupapua, jota mm. itse ostin pari pussia vaaleanpunakukkaista lajiketta. Sen palot ovat jo syötävät.

Ilo kertoa, että parsaa rakastavalle on kirjassa täydellinen kasvatusohje!

Kiinnostava ja uutta tietoa tarjoava on luku Hyvät kaverit, jossa luetellaan, mitkä yrtit kumppanuuskasveinaan parantavat kasvin makua tai mitkä yrtit toimivat tuholaisten- ja tautien torjujina. Esimerkiksi retiisin maku paranee, jos sen kumppanina kasvaa vihanneskrassi ja tomaatin maku paranee persiljasta. Basilika puolestaan torjuu kurkkukasvien härmää ja kärpäsiä. Basilika on myös muutenkin hyvä hyönteisten karkottaja eli basilikaruukku oven ja ikkunan likellä pitää kärpäset pois sisätiloista.

Syötävissä kukissa on monta suosikkiani, mutta niitä syövät jo kotilot ihan riittävästi, vaan jos joku nyt itse haluaa omia kukkiaan syödä niin voi aloittaa vaikka orvokeista ja krasseista...

Minulla on ollut vieras, joka meinasi syödä harmaamalvikkini kukat! Mietin, että miksi voikukka ei kelpaa...

Syötävän kaunis piha –kirjan kuvat ovat pääasiassa Juha Kivimäen, jonka ovat myös piirroskuvat. Kirsi Tuominen on toinenMaanpeitekasvit – Luo vehreä pihapiiri tekijöistä. Toinen on puutarhaguru Olavi Niemi. Mainittu kirja on ensimmäinen puutarhakirja, joka on kivunnut yli viiden blogivuoteni kymmenen luetuimman kärkeen. Nyt kirjasta on ollut kiinostunut jo 5 504 lukijaa!

Syötävän kaunis piha – Nykyaikainen hyötypuutarha on tositekijän tietoteos, jossa on kaikki kavatusniksit pensasmustikasta rosmariiniin ja vielä kaikki siltä väliltä eksoottisia uutuuksia unohtamatta. Vinkkaa myös että jos etanat ovat riesana, kannattaa istuttaa isooppia!

Tästä kuvasta tuli kiva olo. Vaikka ostan suurimman osan valmiina taimina eli en kasvata siemenistä, koska ei ole sitä talvipuutarhaa, niin toki joka vuosi idätän krassit, ruusupavut, tuoksuherneet ja persiljan. Näistä kiireellisin on nyt persilja, sillä se itää hitaasti. Siis nyt taimet itämään!

*****

Tästä kirjasta on kirjoittanut myös Kirjasähkökäyrä

*****

Puutarhakirjat Leena Lumissa