Gaia, sinä olet niin hyvä minulle. Niin hyvä. Me olemme
vanhoja sieluja, sinä ja minä. Olemme tavanneet monessa edellisessä elämässä.
Olemme rakastaneet toisiamme ennenkin, senhän me molemmat tiedämme. Käänny nyt
istumaan sivuttain sen merkiksi, että rakastat minua.
Annan lausuttua tämän äänettömästi Gaia kääntyi heti
provosoivasti, niin että hänen hameensa nousi ylemmäs ja paljasti enemmän
reittä. Hän katsoi suoraan Annaan päin. Hän katsoi suoraan Annan sisimpään
suurilla, sinisillä silmillään. Sitten hän iski silmää.
Annakin iski silmää.
Peter Jamesin kahdeksas suomennettu dekkari Kuolema kulkee
kulisseissa (Not Dead Yet, Minerva Crime 2014, suomennos Maikki Soro) on superjännittävä, mutta nyt onneksi vähemmän väkivaltaisella tavalla kuin
Kuoleman koura on kylmä. Ruumis kyllä löytyy ja se on torso eli raajoja on
jossain, mutta tavallaan teko on hieman etäännytetty tai sen etäännyttää tämän
teoksen kiinnostavin teema eli sairaan mielen harmaa alue, jolla vaeltaa ainakin
yksi nainen nimeltään Anna, rocktähti Gaian fanaattinen ihailija. Näin
psykologinen jännitys valtaa tilaa suoralta väkivallalta ja lukija alkaa
liikkua samassa rajatilassa kuin Anna. Gaia on saapumassa Brightoniin näytelläkseen
pääosaa Kuninkaan rakastajatar–nimisessä elokuvassa. Hänet on uhattu tappaa
mikäli hän ottaa roolin vastaan ja niinpä rikosylikomisario Roy Grace saa
vastuulleen niin maailmantähden kuin tämän mukana seuraavan lapsen
turvallisuuden. Tilannetta ei ollenkaan helpota tunnistamaton vedestä löytynyt
torso, ei Royn rakastetun Cleon raskauden loppuaika kuin ei myöskään se, että
hänen pitää odottaa sen ajan umpeutumista, jolloin hänen kymmenen vuotta sitten
mystisesti kadonnut Sandy-vaimonsa on virallisesti vahvistettu kuolleeksi. Kaiken huipuksi vankilasta vapautuu
vaarallinen Amis Smallbone, joka on uhannut kostaa Roylle kiinnijoutumisestaan,
joku vuotaa poliisin tietoja lehdistölle ja sitten Cleon Audista löytyy
vahvasti konepeltiin raavittuna teksti:
POLIISIN LUTKA. SEURAAVAKSI ON PENTUSI VUORO.
Niitä, jotka ovat lukeneet aiemmat Roy Grace–dekkarit
kiinnostaa takuulla Sandy-kuvio, sillä selväähän on, että kadonneen vaimon osalta
tapahtumaodotukset ovat jo korkealla. En usko pilaavani kenenkään
lukukokemusta, vaan päinvastoin, kun sanon: Sandy is back!
En löydä nyt mitään valitettavaa juonikuvioon eikä edes
hieman machoileva Roy onnistu minua ärsyttämään. Kuolema kulkee kulisseissa
meni minulla yllättäen Peter Jamesin kolmen parhaan kärkeen. Ja ne muut kaksi
ovat edelleenkin Kuolema katsoo kohti (Looking Good Dead) ja Kuolema kulkee kannoilla
(Dead Like You). Jamesin uutuus on monin tavoin yllättävä eikö loppuratkaisu
ole arvattavissa. Peter James jopa vähän leikkii lukijan kanssa kissaa ja
hiirtä, sillä vielä sivulla 450 hän miltei pysäytti hengitykseni, että
sellainen yllätys…
Tässä brittikansi, joka on minusta niin paljon houkuttavampi
kuin liian mustanpuhuva kotimainen. Edes minun Valitse Vuoden Kaunein KirjanKansi–kisani eivät tunnu muuttavan maailmaa. Toisaalta tämä on vain makukysymys: Kummasta kannesta sinä pidät enemmän?
Koska olen lukenut Peter Jamesilta kaikki hänen Roy Grace-sarjansa kirjat ja jatkan taas syksyllä, niin aion perustaa hänen kirjojensa ystäville oikeaan
palkkiini oman kirjaston ja se tulee tällä kuvalla, jossa kirjailija on upean
ystävänsä Grand Old Lady Phoeben seurassa:
Thanks Peter♥
Peter James on yksi maailman suosituimmista dekkaristeista. Hän on paitsi
kirjailija, myös tuottaja sekä käsikirjoittaja. Vuodesta 2011 lähtein hän on
ollut arvostetun kansainvälisen Crime Writers’ Associatonin puheenjohtaja.
Peterin kirjoja on käännetty jo 36 kielelle ja hänen Roy Grace–sarjansa kirjoja
on myyty yli 13 miljoonaa kappaletta.
”Warum starrst du die dicke
Frau an?” poika kysyi.
Nainen vastasi saksaksi: “Ei hän ole lihava kultaseni. Hän odottaa vauvaa.”
Poika kysyi saksaksi: ”Kenen vauvaa?”
Nainen ei vastannut. Hän katseli naista, ja viha leimusi…
Möchtest du etwas zum lesen?
*****
Oletko siis lukenut kaikki Peter Jamesilta julkaistut kirjat? Hänhän on kirjoittanut massiivisen määrän muitakin dekkareita kuin Roy Grace -sarjaa. Itse en ole toistaiseksi lukenut Peteriltä kuin Grace-kirjoja, vaikka muutkin kyllä kiinnostavat. :)
VastaaPoistaGrace-sarjaan on tullut jo yhdeksäs osa, Dead Manäs Time. Minulla odottelee se hyllyssä ja aion ottaa sen lukuun mahdollisimman pian. Nyt on kyllä kesken sen verran massiivinen jännäri, että sen kanssa menee vielä hetkinen. :)
Elegia, kiitos huomautuksesta: Korjaan kohta eli olen lukenyt hänen Roy Grace-sarjastaan jokaisen. Minä en taida ehtiä.
PoistaTiedän, Peter on sitä promoamassa Suomessa syyskuussa. Voisit vinkata minulle, kun olet lukenut sen. Minulta voi jäädä jotain kiinnostavaa välistä, kun en ehdi jokapäivä käydä kaikkia blogeja läpi, sillä seuraan 300:a! Luen sitten vain sen sun jutun ja unohdan sen syyskuuhun mennessä;)
Mitäköhän mahdat lukea...
Minusta tämä uusin James on viimekertaista parempi, mistä olen hyvin iloinen, sillä haluan totisesti nähdä, miten kaiken mukahallitseva Roy selviää siitä, mikä häntä odottaa;)
Marisha Pessl'n Night Film on mulla kesken. :)
PoistaVinkkaan sinulle, kun olen uusimman Peterin lukenut eli varmaan pian, koska kiinnostaa kovasti, mitä mahtaa tapahtua Sandyn tiimoilta, hmm! Jäi aika kutkuttavaan kohtaan.
Enpä muuten tiennyt, että Peter on Suomeen tulossa/menossa. Hienoa!
Ihan outo nyt tuo mulle...Odotan seuraavaksi Kirjavarkaasta tehtyä leffaa, josta näimme trailerin, kun kävimme katsomassa Le Week-Endin.
PoistaKiitos. En voi kertoa enempää, en voi...;)
Saattaa olla ennenkin käynyt. En nyt muista. Minulla ei kuitenkaan mitään mahiksia syyskuussa Hesaan, sillä viivymme lokakuussa kirjamessuilla kolme vrk. Niin kivaa kuin olisi ollutkin Peter tavata. Taidan olla syyskussa Turun puolessa tapaamassa Ester-tätiä...
Trailerin näin minäkin ja Kirjavaras on hommattava.
PoistaReijo, minusta tuntuu, että siinä on vaikuttava leffa. Jos emme nyt toimeennu taas oikeisiin elokuviin, niin se on myynnissä muutamassa kuukaudessa.
PoistaEhkä aiot lukea jopa kirjan...Minä odotan elokuvaa.
Apua, unohdin ottaa kantaa kanteen :D Minustakin brittikansi on kiehtovampi. Kaikki nuo Grace-kannet ovat käsittääkseni Brightinista! Sinne olisi tarkoitus tehdä joku viikonloppuretki jossain vaiheessa.
VastaaPoistaElegia, no arvaa vaan, olenko marissut. Suomalaisista kansista paras tähän asti on ehkä ollut Kuolema kulkee kannoilla, mutta en muista niitä kaikkia just nyt. Käyn ne läpi kun teen koosteen Peterin kirjoista.
PoistaBrighton kiinnostaa minuakin! Ostimme Graham Greenen romaanin Kiveä kovempi mukaan tehdyn leffan Brighton Rock ja pidimme paljon. Mukana mm. Helen Mirren. Sitä ennen olimme tietty lukeneet tuon kirjan monasti...
***
Tämän vuoden superjuttu (tähän mennessä) on ollut se, kun nuoret ostivat meille koko ekan tuotantokauden Broadchurchia. En vieläkään usko, että isutimme kaksi iltaa tuntikausia vain katsoen ja jännittäen, sillä katsomme televisiota tosi, tosi minimaalisesti. Hyvää oli myös se, että ei ollut tekstejä suomeksi eli saimme enkun kertausta huomaamatta. Meillä vie nyt matkustelun takia saksan kertaus, joka on pois enkulta.
Sun on hyvä, kun asut siinä liki...melkein kaikkea, jopa mun rakasta Irlantia;)
Peter James on kyllä iskevä kirjailija, olen tosin lukenut vain yhden ja opus Kuolema katsoo kohti tuli pikavauhdilla luettua loppuun. (Sisällöstä en tosin ollut lopulta aivan niin haltioitunut, mutta herran hyvyyden tunnustan :)
VastaaPoistaJokke, Kuolema katsoo kohti onkin tosi hyvä, mutta nyt liikutaan samoissa sfääreissä. Minä luen suht paljon jännitystä, joten minulle käyvät molemmat;)
PoistaKuolema katso kohti siinä hyvyys = hyytävyys, minusta Gracen omat kokemukset on linkitetty teemaan hienosti. Jokainen näin suosittu kirjailija on ansainnut yleisönsä :)
PoistaHienosti sanottu, mutta minä tiedän Peteristä vain hänen kolme koiraansa ja tuotantonsa. Ilmeisesti olen jäänyt jotain paitsi. Kun taas tiedän Ian McEwanin purkavan erästä elämänsä traumaa romaani romaanilta meidän lukijoiden nautinnoksi.
PoistaMinä aina arvostan kirjailijoiden työtä: Olen alkanut lukea jopa Mary Higgins Clarkia ja suorastaan kunnioittaen.
Minä taisin aikoinani lukea "liikaa" dekkareita, kun en nykyään syty mistään dekkareista. En edes muista, mikä olisi ollut viimeisin lukemani jännäri, siitä täytyy olla useampi vuosi. Varmaan se on ollut joku Mankell.
VastaaPoistaKirjailijatar, kaikki eivät voi aina pitää samasta. Olen jo aikaa sitten antanut itselleni anteeksi ne, mitä en lue, en mm. eräitä painoskuningattaria ja -kuninkaita, mutta olisihan se kauheeta, jos täytyisi lukea sitä, mikä ei kiinnosta.
PoistaMinä rentoudun dekkarien parissa. Ja on muuten toidistettu, että dekkarien lukijat ovat kovasti kaikkea väkivaltaa vastaan eli olisiko näissä sitten kuitenkin myös joku opetus. Lukujumitkin avaan lukemalla dekkareita.
Tekisi mieli nyt suositella sinulle luettavaa, joka ei ole dekkari: Kokeile Tommi Kinnusen Nejäntienristeystä ja kerro sitten, miksi se on vaan niin hyvä..
Kotimaisessa kannessa on liian räikeät värit minun makuuni. Punainen ja turkoosi hyppivät silmille, ja ovat väriyhdistelmänä lievästi sanottuna räväkkä. Brittikannessa on utuisen rauhallinen tunnelma. Sumuinen kuva kirjan kannessa toimii yleensä aina minulle. :) Tajusin tässä, etten ole tainnut lukea mitään Peter Jamesiltä... taitaisi olla aika tutustua herran tuotantoon. :)
VastaaPoistaMarika, olen huomannut, että monasti ulkomaisissa kansissa on utisemmat tai muuten kauniimmat kuvat ja etenkin tämä näkyy dekkareissa. Jos jo tarina on musta ja pelottava, miksei kansi voi olla just vaikka tuollainen utuisen jännittävä. Sama täällä: Sumukannet kolahtavat. Tai sitten sillä tavalla erityisen kauniit kuin oli minusta Kate Mortonin Paluu Rivertoniin. Ihailin viime keväänä Mortonin kirjan kansia salzburgissa ja taisin olla niin niistä sekaisin eli innoissani, että en tajunnut kuvata.
PoistaHän myy hyvin ja minä olen lukenut innolla tätä Roy Grace -sarjaa. Ja kirjalle on ollut kysyntää eli heti on kysytty minulta lainaan ja lopulta sitten se menee vielä eräälle omaksi. R. eli Lumimies aloittaa Peterin lukemisen vasta tästä. Olen kertonyt hänelle suunnilleen missä mennään eli voi aloittaa mistä vain sillä vakihenkilöidenjutut kerrataan kevyesti ja tarina on aina tietysti uusi selivitettävä rikos.
Mä löysin Peter Jamesin vasta pari vuotta sitten. Mulla on joitain kirjoja vielä lukematta juuri tästä Roy Grace -sarjasta. Minuun nämä uppoavat, toisin kuin jenkkidekkarit, joka kierrän kaukaa.
VastaaPoistaTuo brittikansi on kyllä paljon kauniimpi ja houkuttelevampi. Miksei sitä otettu täällä kanneksi? Ihmettelen suuresti.
Birgitta, olen samaa mieltä, että kyllä Peterin erottaa britiksi. Itse kyllä pidin tosi paljon Slauhterin uusimmasta, mutta se olikin tosi huippu. Enemmän minäkin olen brittiläisiä dekkareita lukenut ja sitten tulevat pohjoismaiset, jotka kyllä nyt rynnistäävätkin lujaa.
PoistaAh, kunpa tietäisin. Minä aina valitan, mutta saan niin monimuotoisen selityksen, että siitä ei ota pirukaan selvää;) Minä en kestä, että dekkarin kansi on 'kova'. Sinähän olet taiteilja, joten varmaan osaat tämän nähdä lukijan kannalta. Brittikannet ovat asiakasystvällisempiä.
Kenties se on juuri meidän molempien "taiteilijasilmä" joka huutaa kauniimpien kansien perään. Jotkut ei vaan ymmärrä hyvän päälle ;-)
PoistaNähkäämme asia näin!
Poista♥
Pikkasen ihmettelen, kun en ole koko miehestä kuullut mitään. Olen varsinainen lukutoukka, mutta kieltämättä dekkarit ovat jääneet viime vuosina vähemmälle, mutta ei suinkaan kokonaan pois. Sait mut Leena koukkuun heti kirjoituksellasi ja kuvillasi eli ei muuta kuin ekaa Peter Jamesia lukemaan. Onnistuisikohan in english, tulisi samalla kielen kertausta.
VastaaPoistaEn yhtään tykkää noista suomalaisista kansista. Liian kalseita makuuni. Mutta brittikannet, sumua ja salaperäisyyttä, houkuttelevat heti tarttumaan kirjaan.
Se Peterin kuva sen ihanuuden, karvakorvan kanssa, vetosi myös. Kiitos Leena!
Sanna-Maria
Sanna-Maria, et ehkä ole dekkariaddikti: Minäpä olenkin! Jamesin taso vaihtelee. Se on kuin meren aallokko, mutta itse pidän kuitenkin sen verta paljon hänen brittityylistään, että kestän jopa Roy Gracen 'mystisen' sankaruuden, sillä otakusn, että hän saa rangiastuksensa;) Se on takuulla juuri matkalla...
PoistaMinä olen lukenut in English moneen vuoteen vain Cameronia ja sisustuslehtiä sekä tietty Dickinsonin runoja. Viime mainittu on näistä haastavinta. Olen hetken nyt rakkaudesta alppeihin kertaamssa saksaa. Mutta: Katson vaikka 1000 tuntia Broadchurchia in English!
En minäkään niistä tykkää, mutta olen nyt jo monta vuotta valittanut ja on kuin tuuleen huutaisin. Ihana kustantamo Minerva on, mutta selvästi ignooraavat mun kansimaun, kun taas eräs toinen kustantamo, kysyi minun suosikkiani erääsen syksyn kanteen. Olen aika kallellaan kuvataiteisiin eli tarivtsin toisen elämän, että senkin ehtisin toteuttaa.
Eikö vain olekin ihana yli 14 -vuotias kaunotar! Peterillä on KOLME koiraa ja on aivan must pitää miehestä joka rakastaa koiria. Yksi on labbis, ja kuva on joulukuva, joten sen julkaisu menee kai seuraavaan jouluun. Kolmas on joku pieni kiva mixi.
Ole hyvä ja mukavaa viikonloppua sinulle!
Pakko tulla vielä kiittämään Peter James-postauksistasi! "Kuoleman kanssa ei kujeilla" varasti jännittävästi lauantaini. Oli luettava se lähes yhtä pötköä loppuun. Tykästyin Roy Graceen, ja sunnuntai menikin sitten "Kuolema peittää jäljet" seurassa. Ei vetänyt vertoja tuolle ekalle kirjalle, mutta ihmeesti sekin oli seurattava heti loppuun asti. Mainitsitkin, että taso vaihtelee.
VastaaPoista"Kuolema ei riitä" ja "Kuolema kulkee kannoilla" löytyivät tänään pokkarina. Ainakin osa pääsiäisestä menee näin ollen Peter Jamesin tahdissa.
Vai ilmestyy Sandy kuvioihin tavalla tai toisella...yllättävää!
Vielä noista suomalaisista kansista, joita kirjoitin vieroksuvani. Ystäväni kutsui niitä äijä-kansiksi, kun kirjoja hänelle näytin. Viestivät: Nämä ovat äijä-kirjoja, naisten tuskin kannattaa vilaistakaan. Harmi ettei Minerva ota sun kommentteja kansista korviinsa. Kannattaisi. Eivät kaiketi halua muuttaa enää kansien linjaa kesken sarjan. Mutta voishan sitä vähän edes petrata.
Sanna-Maria
Sanna-Maria, ole hyvä. Olen samaa mieltä, että Jamsen taso vaihtelee tai sitten se on lukijan makukysymys.
PoistaHuomasinkin, että Peterin kirjoista oli tehty pokkarit. Nämä ovat sitten edelleen hyvinkin ajankohtaisia ja nekin pääsevät mukaan kokonaiskuoneen, jotka eivät ole näitä ennen lukeneet.
Eihän Roy voi noin helpolla päästä;)
Minustakin ne ovat äijäkansia. Niiden viesti on silloin väärä, vaikkakin tiedän hyvin monien miesten pitävän Jamesin kirjoista, mutta tykkäävät naisetkin. Joissakin on ollut vähän übermachoilua, mutta minua se on lähinnä huvittanut. Minerva on kiva kustantamo, mutta kun sielläkin on montaa mieltä...Nythän se ehkä näyttäisikin oudolta, vaihdos kesken sarjan. Toivotaan, toivotaan...Ja kiva, että Jamesin kirjat ovat viihdyttäneet.