keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Ian McEwan Leena Lumissa

Miten nautinkaan tuoda esiin ikisuosikkini Ian McEwanin kirjoja. Kuka muu osaa kirjoittaa rakkauden ja ihmismielen pimeiden sokkeloiden hämäysvalssin niin pyörryttäväksi, että lukija alkaa uskoa: kenelle vain voivan tapahtua ihan mitä vain kohtalon pienen pienen hipaisun seurauksena. Jaksan ihmetellä aivan yhtä paljon sitä, miksi Philip Rothille ei ole myönnetty kirjallisuuden Nobelia kuin ihmettelen, miksi sitä ei ole myönnetty brittikirjailija Ian McEwanille! Viime mainitun tiimoilta olen kokenut hauskan sattumuksen, sillä Suomen Juristiliitto (tai yhdistys...) otti minuun yhteyttä noin pari vuotta sitten ja kysyi lupaa linkittää ja käyttää arviotani McEwanin Lauantaista omassa järjestölehdessään tms. Syy on se, että kirjan päähenkiön neurokirurgi Henry Berownen vaimo Rosalind on juristi!

Ian McEwan: Sovitus (Atonement, Otava 2002, suomennos Juhani Lindholm)



Ian McEwan: Lauantai (Saturday, Otava 2005, suomennos Juhani Lindholm)

Tästä se alkaa, pitkä prosessi, jonka kuluessa, ihminen vähitellen muuttuu oman lapsensa lapseksi. Lopulta saa sitten kuulla, että isä kuule, nyt lakkaat itkemästä tai lähdetään kotiin.



Ian McEwan: Rannalla (On Chesil Beach, Otava 2007, suomennos Juhani Lindholm)

Florence oli tyytyväinen kun muisti punakantisen käsikirjan neuvon, että morsiamen oli täysin hyväksyttävää ’ohjata mies sisään’.



Ian McEwan: Ikuinen rakkaus (Enduring Love, Otava 2008, suomennos Juhani Lindholm)

Hyväksyn sen tosiasian, että Parry on hullu tavalla, jota en ikinä olisi osannut arvata. Käsitän siitä huolimatta, miten hän on saattanut saada sen vaikutelman, että sinä yllytit häntä. Hän nosti sinusta esiin jonkin piirteen.


Ian McEwan: Sementtipuutarha (The Cement Garden, Otava 2009, suomennos Eva Siikarla)



Ian McEwan: Amsterdam (Amsterdam, Otava 2000, suomennos Juhani Lindholm)

Ystävät jotka täällä kohtasivat ja syleilivät ovat menneet, kukin omien virheittensä pariin.


Ian McEwan:Vieraan turva (The Comfort of Strangers, Otava 2010, Maria Alopaeus)

Matkustaminen on brutaalia. Se pakottaa ihmisen luottamaan vieraisiin ja kadottamaan näköpiiristään tuon kaiken kodin ja ystävien tutun turvan. Ihminen on lakkaamatta poissa tasapainosta. Mikään ei ole hänen paitsi olennaisuudet – ilma, uni, unet, meri, taivas – kaikki mikä viittaa ikuiseen tai siihen mitä me siitä kuvittelemme.


Ian McEwan: Polte (Solar, Otava 2010, suomennos Juhani lindholm)

Kuka on mies, jolta kysytään: ”Uskotteko ihan tosissanne, että sitä, mistä ette tiedä mitään ei ole olemassa?”



Ian McEwan: Makeannälkä (Sweet Tooth, Otava 2012, suomennos Juhani Lindholm)

Edmund toi mieleeni Maxin, ja Jeremyn. Ja kaikkein eniten Tonyn. Nuo älykkäät, amoraaliset, kekseliäät, turmiolliset miehet, määrätietoiset, itsekkäät, tunnesuhteissaan viileät, viileän viehättävät. Luulen, että he vetivät minua puoleensa enemmän kuin rakkaus Jeesukseen.



Ian McEwan: Ajan lapsi (The Child in Time, Otava 1989, suomennos Leevi Lehto)


Nyt he eivät enää voineet lohduttaa toinen toisiaan, koskettaa, rakastaa. Heidän aikaisempi läheisyytensä oli kuollut; he eivät enää entiseen tapaan voineet ajatella pitävänsä itsestään selvästi yhtä. Kumpikin kyhjötti oman yksityisen menetyksensä äärellä, ja heidän välilleen kertyi yhä enemmän lausumatonta kaunaa.


Ian McEwan: Lapsen oikeus (The Children Act, Otava 2015, suomennos Juhani Lindholm)

Parasta olisi ollut, kun ei olisi ollut ruumista ollenkaan, vaan olisi voinut leijua vapaana kaikista fyysisistä rajoituksista.

Blogilegenda kertoo, että olisin muka kieltänyt arvostelemasta Ian McEwania Lumissa...Eihän se voisi olla totta, eihän;)

Love
Leena Lumi

Bye Bye Blackbird

16 kommenttia:

  1. Ian McEwan on loistava kirjailija. Kaikkia en ole lukenut, mutta Sovitus ja Lauantai kyllä upposivat syvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, hyvin omaääninen ja hänen seurassaan ei voi ikävystyä.Sovitus ja Lauantai ovat ihan huippua.

      Poista
  2. Olen lukenut häneltä vain Makeannälän, joka sekin oli hyvä, vaikka ei kuulunekaan herran parhaimpiin (luin bloggauksesi kirjasta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, Makeannälkä oli minulle hankala. Poltekin oli ymmärrettävämpi. Minun mielestäni.

      Poista
  3. Hienoja nämä koosteesi suosikkikirjaiijoisi kirjoista. Tiedätkö, myös McEwan on mullekin hyvin tärkeä kirjailija. Ihan kaikkia kirjoja en ole vielä lukenut, mutta aikeissa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikkakummun Anna, kiitos <3 Näillä on kyllä vähän tarkoiutustakin eli jos saisin joskus aikaiseksi tehdä suosikkikirjailijakirjaston yhden kuvan alle. En vain ole keksinyt sille vielä riittävän hyvää nimeä;) Jos Lauantai on lukematta ja/tai Vieraan turva, lue vaikka ne. Rannalla on varmaan yleisesti pidetyin, oudolla tapaa sekä hiensotunut että brutaali ja siinä oli kohta, jota en tajunnut, en sitten millään, mutta onneksi yksi lukijani avasi salaisuuden. Se löytyy ko. kirjan kommenteista, mutta älä katso, jos Rannalla on lukematta;)

      Poista
    2. Olen lukenut kyllä Lauantain, mutten Vieraan turvaa. Enkä ole lukenut myöskään Makeannälkää ja enkä ehkä kirjaa Ajan lapsi (jotenkin luetut kirjat vaan pääsevät unohtumaan).

      Hyvä idea tuo suosikkikirjailijakirjasto. Jotain sellaista voisi itsekin jossain vaiheessa yrittää, jos sallit idean lainaamisen.

      Poista
    3. Anna, Vieraan turva on psykologisesti varsin pelottava, mutta kokemuksen väärti. Makeannälkä on tosi outo ja se meni minulla yli hilseen jo sen takia, että siinä oli liikaa kaikkea.

      Joo, se menee varmaan ensi vuoteen, mutta sitä ennen tulee eräs toinen, joten en kiusaa enää kuin yhdellä koosteella vähään aikaan;)

      Ole hyvä: Saat lainata <3

      Poista
  4. Ian McEwan onkin melkoisen tuottelias kirjailija. Olen lukenut häneltä toistaiseksi vain kirja kirjaa, Sovituksen ja Sementtipuutarhan. Molemmista pidin tosin Sovituksen lukemisesta on jo niin paljon aikaa, etten siitä paljon enää muista. Tuo Vieraan turva on (enkuksi) hyllyssäni, mutta ihan unohtunut sinne, kääk! Pitääpä tonkia se esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, harvoin elokuva ohittaa kirjaa, mutta näin melkein on Sovitus -kirja verus Atonement -leffa. Ainakin kirjan pohjalta tehty elokuva on tuonut sille paljon lisätunnettavuutta, jolloin vähemmän lukevatkin, ovat siihen tarttuneet.

      Elegia, jos minulta kysyttäisiin, minkä kaikista Ian McEwanin kirjoista, minä valitisisin sinulle, se olisi juuri Vieraan turva. Kaikki alkaa niin vaarattomasti pariskunnan matkalla Venetsiassa ja sitten...Älä erehdy katsomaan ollenkaan kirjasta tehdyn leffan trailereita, minä kadun tekoani syvästi. Sitä mitä pää kestää lukea, se ei välttämättä kestä katsoa.

      Lue se nyt, että minä saan kuulla mitä olet mieltä!

      Poista
  5. Minä en ole lukenut yhtään. Ehdin lukea Sovitusta vähän aikaa kunnes näin sen elokuvana. En jatkanut sen jälkeen lukemista, koko juoni oli niin selvä sitten etten jaksanut. Hienoja sitaatteja tuossa listassa. Vieraan turva esim vaikuttaa kiinnostavalta. Onko Lauantai suosikkisi näistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, vielä ehdit. Sovitus on siitä erikoinen tapaus, että elokuva vetää vertoja kirjalle, se sekä voi syödä sen suosiota tai tuoda sille lisää lukijoita. Ainakin tuo leffa tuo lukijoita laajan tuotannon kirjailijalle.

      Sovitus oli pitkään suosikkini, mutta nyt se taitaa olla Lauantai ja sitten tuleekin jo Vieraan turva. Hyvin vaistosit;)

      Poista
  6. Kiitos Leena näistä esittelyistä. Olen lukenut jokaiselta näköjään vain yhden kirjan... (Näistä joita olet nyt peräkkäin esitellyt)
    Kiitän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikka, ole hyvä. No sinulla on sitten vaikka mitä ihanuutta edessäsi! Nämä esittelyt ovat vähän tylsiä, mutta niillä on sellainen tarkoitus, että voisin joskus koostaa suosikkikirjailijoistani oman kirjaston yhden kuvan alle.

      Oe hyvä ja kiitos <3

      Poista
  7. Nämä tietyn kirjailijan kirjankansiesittelyt ovat minusta upeita. Tykkään kovasti - kirjojen sisällön lisäksi.

    VastaaPoista