kuin viimeistä vuosipäiväämme.
Katso, tänään on palannut ensimmäinen -
se timanttitalvemme.
Tsaarin talleilta nousee sumua,
Moika upposi pimeään.
Joku himmensi kuunvalon tahallaan -
mihin mahdamme mennäkään.
Kahden keisarihaudan väliin
on eksynyt puisto takkuinen,
ja vankilahoureesta nousseet lyhdyt
antavat hautajaisvalaistuksen.
Mars-kentän uhkaavat jäävuoret
ja Joutsenkanavan kristalli...
Kun sydämessä on pelko ja riemu,
mihin voisin verrata osaani?
Sinun äänesi lepattaa olallani
kuin ihmeiden lintu. Ja äkkiä
säde sytyttää eloon lumen tomun,
se hohtaa hopeista lämpöä.
- Anna Ahmatova -
Anna Ahmatova Fontankan talossa (Into 2012)
suomennos Marja-Leena Mikkola
kuva Anne Hämäläinen
Kyllä, juhlin kanssasi tätä lumista yötä. Kiitos Leena tästä vuodesta ja kimallusta ensi vuoteen!
VastaaPoistaOmppu, nautitaan! Kiitos kaikkea samoin sinulle ensi vuoteen!
Poista♥
Minäkin juhlin kanssasi tätä lumista yötä!
VastaaPoistaKiitos Leena hienoista arvosteluistasi ja koko tästä vuodesta. Sinun tarinoihisi on hyvä palata myöhemminkin.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää tulevaan vuoteesi! Uutta ja erilaista!
Näkemiin ystäväiseni!
Tuulia, juhlikaamme, sillä ensi vuodesta tulee ihana!
PoistaOle hyvä ja kiitos♥ Toivon, että yli 3500 tekstiäni riittävät poissaoloni ajaksi;)
Kiitos samoin kaikkea sinulle! Erilaista on luvassa...
Näkemisiin ystävä!
♥
Kyllä, kyllä, juhlikaamme yhdessä!
PoistaKiitos kuluneesta vuodesta ja kaikkea hyvää tulevaan!
Marjatta, juuri niin! Ja vuodesta 2015 parahin tulkohon.
PoistaKiitos samoin!
♥
VastaaPoistaNautinnollista uutta vuotta ja inspiroivaa blogilomaa!!
SusuPetal, kiitos samoin sinulle!
Poista♥
Kyllä juhlin ja ilolla. <3
VastaaPoistaTiia K, nyt se sitten on alkanut: Uusi vuosi, uudet kujeet <3
PoistaPaljon iloa ja onnenhetkiä vuoteen 2015 ♥
VastaaPoistaMarika, kiitos samoin sinulle ♥
PoistaMärkä lumi takertuu kengän korkoihin, kuin takiainen koiran karvoihin. Siihen se jää tiukkaan kuten takiainen, karkean karvan syliin. Irroitan vastentahtoisen takiaisen, miltei repimällä, tukko koiran karvoja mausteena, kengänkoron jääpiikki irtoaa helpommin, kopautan jalkaani tiukasti märkään asfalttiin, jääkokkare irtoaa, minä olen taas vapaa kulkemaan polvet koukussa, varoen jokaista askelta...likainen liukkaus..mikä inhoittava jälkiseuraus lumen ihanasta kauneudesta...pakkasen karheuttamasta lumenpinnasta..siinä askeleeni soi, kuin jääkiteiden rapsahtelu pakkasen yltyessä.
VastaaPoistaTänään, näin itäisellä taivaalla lyhyen sateenkaaren, toivon sen myötä Sinulle Leena, raikasta vuoden viimeistä päivää ja menestyksellistä vuotta 2015.
Tuomontuvan Anni.
Tuomontuvan Anni, pakaskuuraisessa kelissä korkomme piiskaten, riemuiten soittavan furioso ja da capo Valse Triste ja Valse mitä vain ja aaria talvelle, mutta tämä loska saa katseen kääntymään sisälle, kuljettaa ruumiin ja sielun kynttilöiden ja takkojen ääreen. Sateenkaaria tänne, kiitos! Kiitos kaikkea samoin sinulle, Anni!
Poista♥
Luminen yö teidän kaikkien upeiden naisten kanssa on kyllä sellainen juhlinnan aihe, etten minäkään sitä ohita. Juhlitaan. Yhdessä.
VastaaPoistaOikein hyvää ja onnellista uutta vuotta sinulle, Leena <3
Lady of The Mess, lumen haltijattaret viettävät yön juhlaa, odottavat vanhan vuoden vaipumista, uuden syntymistä, taivaan ruskotuskin heitä säestää, he kaikki siellä yhdessä, tähtienkantajat.
PoistaKiitos samoin kaikkea sinulle, Lady of The Mess ♥
Ihanaa uutta vuotta 2015 sinulle, Leena!
VastaaPoistaSatu, kiitos samoin sinulle, Satu & Mikki!
Poista♥
Halki lumen ja jään
VastaaPoistakohotan kuplivan maljan,
elämälle ja ilolle.
Kiitos samoin: Minä täältä myös...Skål!
Poista♥
Voimaannuttavaa vuotta 2015 vaikkapa tämän kirjan seurassa, mistä alkuun oli runo:" Herään linnun lauluun/uuteen aamuun./Kastehelmet kaulassani/unihiekka hiuksissani/leijailen kotia kohti. Minussa koivu ja tähti". Tämä on Tuulikki Harmia-Pulkkinen "Silta erillisyydestä ykseyteen." Kirja päättyy lauseeseen " Joulun tähti loistaa meissä. Me itse voimme luoda taivasten valtakunnan maan päälle, se on sisällämme. Uusi aamu on koittanut ja pimeys on väistymässä. Ihminen on silta materiasta valoon." Mutta tärkeintä kuunnella sisäistä hiljaisuutta aina välillä, suorittaja minäkin.
VastaaPoistaAnonyymi, kiitos samoin sinulle!
PoistaOnpa hienosti sanottu, että 'ihminen on silta materiasta valoon.'
Onneksi meitä on kaksi suorittajaa, jotka kuitenkin hippusen ymmärrämme arvostaa hiljaisuutta ja välillä vetäydymme viettämään luola- tai pesäaikaamme. Yirtän palata vähemmän suorittavana. Tosin joskus mietin, että koko pää pitäisi vaihtaa;)
<3
Kaikissa eilisissä kaikissa huomisissa elämän purttani ohjaan rohkeasti/ nyt purteni telakalle vien/
VastaaPoistaKeväällä mieleni virrat solisee /vien purteni kotisataan/ istahdan vanhaan puutarhatuoliin/katselen lumikellojani/
runo asuu sydämessä sielulla on avain kotiin/
Kaunis Kiitos Leenalle kaikista ihanista lukuhetkistä sinun sivuillasi talviterveisin Lounatuulen Rita
Kaikissa eilisissä kaikissa huomisissa elämän purttani ohjaan rohkeasti/ nyt purteni telakalle vien/
VastaaPoistaKeväällä mieleni virrat solisee /vien purteni kotisataan/ istahdan vanhaan puutarhatuoliin/katselen lumikellojani/
runo asuu sydämessä sielulla on avain kotiin/
Lämmin Kiitos Leenalle Aivan Ihanasta sivustasi Hyvää Vuotta 2015 /
terveisin Lounatuulen Rita
Kaikissa eilisissä kaikissa huomisissa elämän purttani ohjaan rohkeasti/ nyt purteni telakalle vien/
VastaaPoista>Keväällä mieleni virrat solisee /vien purteni kotisataan/ istahdan vanhaan puutarhatuoliin/katselen lumikellojani/
>runo asuu sydämessä sielulla on avain kotiin/
Lämmin kiitos Ihanasta sivustasi Leena /Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Lounatuulen Rita
Kiitos ihastuttavasta runostasi, jossa etenkin nuo lumikellot...<3
PoistaKiitos ja kiitos samoin sinulle, Lounatuulen Rita!
♥
Ihana kuva! Hieno.
VastaaPoistaNinnu, eikö vain! Kiitos psta ja minä kiitän Anne Hämäläistä, että saan kuvaa käyttää.
Poista♥
Hieno runo, mistä tämä kuva oli? Se sopi vallan mainiosti tunnelmaan. Huikeaa alkanutta Vuotta Sinulle ja perheellesi Leena..ehkä palaat tänne piakkoin takaisin hurmaavien ajatuksien, runojen ja kirjaesitysten myötä. Sitä toivoisin:)
VastaaPoistaMustis, suosikkini Ahmatovalta. Kuva on tuosta kirjasta, joka aukeaa linkkiä napsauttamalla eli Anna Ahmatova Fontankan talossa.
PoistaKiitos kaikkea samoin sinulle♥ Palaan, palaan, mutta nyt lähden ostamaan maaleja ja sitten maalaan ensimmäisellä opintolainallani ostamat wieniläistuolit karkkiväreillä ja sitten...Tammikuun loppuun menee kai näin, silä olin aika väsynyt. Kerään nyt voimia lenkeillä, pitkillä unilla ja touhuamalla kaikkea muuta, kuten just vaikka maalaamista ja sitten yksi kaulaliina pitäisi saada valmiiksi ja tänään slaavilaista kanaa...
Ihanaa viikonloppua sinulle!
<3