Sain Katjalta haasteen 12 tietokirjaa riippukeinuun. Kiitos Katja/Lumiomena♥ Tämä on minulle erityisen vaikea haaste, kuten oli Tietokirjat vievät -haastekin, sillä luen tietoa paljon. En siis voi luvata, että tusinaan mahtuu muuta kuin murto-osa minua kiinnostavista tietokirjoista, mutta mukana on nyt kolme kovinta lukijasuosikkia eli teidän valintojanne!
1. Katarina Baerin He olivat natseja on minulle yksi tämän vuoden kovimpia tietokirjoja. sillä näin mm. kirjoitin:
Taidan olla juuri lukenut vuoden kiinnostavimman kirjan. Kaikki tässä kiinnostaa! Kirja on lisäksi kirjoitettu kuin kuulisin sen kerrottuna ja nyt ääni ei häiritse. Kuulen myös korkokenkien äänet, iloisen naurahduksen ja tunnen voimakkaan parfyymin tuoksun: Karin on saapunut!
2. Kirsi Tuomisen ja Olavi Niemen Maanpeitekasvit on kiinnostanut jo yli 10 000 lukijaa, joten täytyi olla markkinarakoa kirjalle, joka keksii miten piha saadaan kukkimaan helposti ja kauniisti ilman tylsää nurmikkoa.
3. Riitta Konttisen Elämänvirrassa - Alvar ja Ragni Cavén on kiehtova kaksoiselämäkerta suomalaisesta taiteilijaparskunnasta ja heidän piireistään niin Suomessa kuin ulkomailla.
4. Maria Salosen Axel Munthen jäljillä on kiinnostava kurkistus kuuluisan kirjailijan epätavalliseen elämään ja etenkin hänen asuntoihinsa eri maissa.
5. David Khayatin kirja Syötkö riskiruokaa? Syöpälääkärin paljastuksia ruoan terveysvaikutuksista on blogini yli seitsemän vuoden luetuin kirja, sillä jo parikymmentä tuhatta on ollut tästä kiinnostunut! Eipä voida sanoa etteikö terveys kiinnostaisi.
6. Martti Backmanin Harriet ja Olof. Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918 vie meidät paitsi erään romanssin jäljille myös vaiettuun osaan Viipurin historiaa. Tämä kirja tarvitsisi ehdottomasti jatko-osan, sillä Harriet Thessleffin elämän jatko jäi kaihertamaan...
7. Ella Rädyn ja Hanna Marttisen Suomalainen metsäpuutarha on varmaan monen odottama puutarhakirja. Ne joilla on vähän isompi puutarha alkavat mieluusti suunnitella metsäpuutarhaa, mutta siinä on monta asiaa ennen kuin toteutus voi alkaa, etenkin jos haluaa sen onnistuvan.
8. Elaine N. Aronin Erityisherkkä ihminen on tainnut monelle olla polku omaan itseen, sillä yli 10 000 on ollut kiinnostunut tästä kirjasta.
9. Miriam Gebhardtin Ja sitten tulivat sotilaat. Saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä on monipuolinen kirja aiheesta, josta uhritkin useimmin haluavat vaieta.
10. Inger Palmstiernan Pihan puut ja pensaat oli itselleni hyvin valaiseva kirja, sillä vasta sen myötä havahduin puutarhan eri kerroksiin.
11. Beng Jangfeldtin Axel Munthe - tie Caprin huvilalle on itselleni yksi blogiaikani ikimuistoisimmista tietokirjoista ja samaa ryhmään kuuluu myös...
12. Edmund de Waalin sukutarina Jänis jolla on meripihkanväriset silmät.
Sunnuntain 29.5. Helsingin Sanomissa Antti Majander kyselee kolumnissaan Milloin viimeksi ostit tietokirjan? Kun juttua lukee, ja etenkin laskelmaa, jonka mukaan vuonna 2004 tietokirjoja ostettiin 117 miljonalla eurolla ja vuonna 2015 enää 82 miljoonalla eurolla, huomaa pudotuksen olevan 30 prosenttia. Iflaatiovaikutus huomioiden, pudotusta olisi peräti 51 prosenttia!
Jotenkin minulle tuli Majanderin tekstistä selllainen oli kuin tietokirjakäsite olisi eri kuin vaikka nyt minulla. Tietoahan haetaan netistä nykyään mieluummin kuin ostetaan tietokirjoja, mutta eivätkö elämäkerrat, puutarha-, terveys-, ruoka- ja vaikka sisustuskirjat ole tietoa? Kuka oikeasti nauttii lukea elämäkertaa netistä? En minä ainakaan. Entäs sitten taidekirjat? Onko mitään hurmaavampaa kuin selailla ja lukea taiteista, nähdä kuvataiteilijoita ja heidän töitään, vai onko niin, että sama fiilis saadaan netistä?
En nyt jaa tätä, sillä ei ole aikaa seurata, ketkä ovat haasteen jo tehneet, mutta tästä voi napata mukaansa, kuka ikinä haluaa. On mennyt puutarhan kanssa vähän liian lujaa ja tänään onkin sitten slow day...En tee yhtikäs mitään ja jos osaan olla riittävän laiska, palkitsen itseni tänään Magnum -jäätelöllä. Vain yhden kasvivarauksen tänään tein, mutta se noudetaan sitten kun jaksetaan. Pakko olla nyt vaan...Suomen Tahitilla on jälleen +26 astetta eikä liikahda lehtikään. Sadetta ei ole nähty aikoihin, joten kastelua on piisannut. Ahkera yrityksemme palauttaa siilit puutarhaan on onnistunut ja ne kyllä napsivat alkupalan jälkeen myös lehtokotiloita. Lumimies aikoo rakentaa lepakoille yösijoja. Illalla aion vaeltaa hitaasti istutuksiamme ihmettelemässä. Ihmettely on kuin lataisi akkuja. Tai sukeltaisi alasti mereen.
Aurinkoterveisin Leena Lumi!
On kyllä hellitty helteellä. Mutta vettä minäkin kaipaisin. Sadettaja suihkii ja silti aina yksi ja toinen lurpattaa kuivuuttaan. Takapihalle pitäisi istuttaa vielä pienelle alalle nurmikkoa. Päätin odottaa vähän viileämpää viikkoa. Kuivuisi muuten heti karrelle, kun ollaan reissuun lähdössä eikä voida kastella sillä välin.
VastaaPoistaMinä en edes muista, koska meillä olsi satanut. Jos sääteidotus sanoo, että Jyväskylässä sataa, se sade kyllä kiertää useimmitne meidän saaren. Vain kunnon sade nyt antaisi vahtia meidän liian monille uusille puille ja pensaille kesäkuksita nyt puhumattakaan. Minä en ikinä halua Suomesta pois suvella, ihan sama onko aurinkoa vai sadetta. Huhtikuu ja lokakuu taas ihan eri juttu, vaikka lokakuukin voi olla Suomessa mitä hurmaavin.
PoistaOn vaikea lähteä puutarhan luota esim. kuukaudeksi keväällä ja kesällä. Toukokuussa '13 kaksi vikkoa vielä meni ja syksyllä kolme paljon helpommin, mutta seuraavkasi olemme pidempään, joten olemme nyt ihan uupuneina ajatelleet, että ei kevätmatkaa...
Luannikasta reissua, minne ikinä sitten menettekään!<3
En ole tuota Majanderin juttua lukenut, mutta ehkä siinä on käytetty kirjakauppa/kirjastoluokittelussa (tai mikä lie virallinen termi?) kategoriaan tietokirjat kuuluvia kirjoja ... Minä jaan sinun tietokirjakäsitteesi. Luen nykyisin pääasiassa vain puutarhakirjoja ja kyllä ne yleensä varsinaisia tietokirjoja ovat. Tuo 'Suomalainen metsäpuutarha' minulla on näistä luettelosi kirjoista.
VastaaPoistaHienoa, että olette onnistuneet palauttamaan siilit puutarhaanne. Meillä ei siilejä ole muutamaan vuoteen näkynyt, eikä se ainakaan johdu siitä, että kaikki ryteiköt olisi siivottu pois ;)
Toivottavasti laiskottelu onnistui! Ihanat kuvat ♥
Marietta, jutussa puhutaan tietosanakirjoista ja siitähän tulevat mieleen just sellaiset, joita meilläkin on kannettu pois paitsi ei ikinä Kansojen historiaa. Jos juttu olisi thty koskien vaikka just vaikka puutarha- yms. kirjoja, olisivat luvut ehkä olleet enemmän tietokirjojen eduksi. Suomalainen metsäpuutarha on hyvin keihtova kirja, jonka avulla moni tajuaa vaikka mikä on oman tulevan metsäpuutarhan maaperä, mitä sinne sopii istuttaa ja opettaa välttämään luonnottomat ylilyönnit. Minä en voi esim. lehdossamme kasvattaa atsaleaa, joka on happaman maan kasvi.
PoistaNe tulevat kuin kellolleen:) Me olemme pitäneet kahta ryteikköä kompostinurkan alueella ihan tarkoituksella.
Heinosti ja kiitos♥
Hyviä kirjoja. Netti varmasti syö tietokirjojen menekkiä, ja yleinen lukemattomuus. Hyvä tietokirja on aina hintansa arvoinen :)
VastaaPoistaJokke, niin minustakin. Takuulla ja onhan meillä nuori sukupolvi, joka on jo varhain tottunut hakemaan tietoa netistä. Samaa mieltä.
PoistaOlen Oulussa ja näin kesäisin odotan siilin kohtaamista koiralenkillä ja sellainen ihanuus oli yhtenä päivänä meitä kurkkimassa uteliaana. Olen onnellinen siitä, että myös Turussa on siili vieraillut pihallamme, ehkä kahvinporojen houkuttelemana tai sitten niiden kotiloiden.
VastaaPoistaPuutarhakirjat ovat varmasti ostetuimpia tietokirjoja, samoin hyvinvointikirjat. Mieheni ostaa yksinomaan tietokirjoja itselleen.
olen huomannut uuden tietokirjatrendin, eli keittokirjoja, puutarhakirjoja ym. tekemään otetaan jokin julkisuuden henkilö, jotta saadaan parempi myyntikate, luulisin.
Mai, meillä oli ennen 7-9 siilin populaatio ja myös monilla muilla saarellamme. Ei mitään tajua, mihin ne katosivat. Pidämme sitkeästi paria risu&lehtikasaa kompostien likeisyydessa, että siileillä olisi nukkuma- ja turvasuojaa. Sen viereen aloimme viedä pikkukoirankuivamuonaa heti toukokuun alussa. Suuri osa siileistä kuolee autojen alle, mutta paljon myös keväällä nälkään. Nyt on onnistuttu ja näemme joka ilta siilin, jos haluamme katsella, kun hän syö. Tuntuu että heitä on tässä kaksi...
PoistaPuutarhakirja on myös hyvä lahja.
Tai sitten toisinpäin eli puutarhakirjojen tekijäistä ja ravintolan kokeista tuleekin julksiuuden henkilöitä. No, olet oikeassa, tuo suunta on jatkunut jo pitkään, mutta kyllä Sikke Sumarin ruokakirja on yksi luetuimmista blogissani, liekkö sitten ansio Siken kuuluisuuden vai kirjan tason.
Tuli tästä mieleen, kun luin Hesarista, taisi olla tiedesivuilla, arvostelun tietokirjasta, joka kertoi käsistä. (Sori, en muista lainkaan kirjan nimeä, kirjailijan nimeä, enkä arvostelijan nimeä). Teos oli valtavan laaja, käsitteli aihettaan todella monipuolisesti. Jopa sarjishahmojen sormista oli juttua.;) Loppuun arvostelija sanoi jotensakin, että löytyisihän tämä kaikki tieto netistä, mutta oli todella kiva lukea kaikki se kirjasta. Jäin miettimään. Varmaankin kaikki kirjassa ollut tieto löytyy netistä, mutta osataanko se sieltä etsiä? Sama tuli mieleen, kun luin tietokirjaa naisten historiasta: olisiko mulle tullut mieleen etsiä tämä asia ja tuo asia netistä? Tietenkin olisin löytänyt vaikka mitä itsekin, mutta alan asintuntija(t) antaa niin paljon uutta ja sellaistakin mitä ei olisi tullut ajateleeksi.
VastaaPoistaHyvä tietokirjahan vie lukijan sinnekin, minne hän ei itse tajuaisi edes kysyä.:)
Juu, ja olen mä netissäkin törmännyt vahingossa vaikka mihinkä mielenkiintoiseen. Kaikesta huolimatta: tietokirjat kunniaan!:)
Kiva sinisävyinen kuvasarja.:)
Sanna, sepä juuri: Kun ostin aikanaan järisyttävän tyyriin Juutalainen kulttuuri, se tarjosi minulle selaistakin, mitä en ikinä olisi osannut googlata. En ajatellut olevan edes olemassa eli tietoa, joka löytyy vain täydellisessä kirjassa tarjottuna.
PoistaMinulla sama eli myös toisinpäin: Frau -kirjan Linan haastattelu, Dora, Doran Speerin haastattelu ja yllättäviä juttuja Romanoveista kera yllättävien kuvien, kun juuri olen luullut nähneeni heistä kaiken, siis Nikolai II:n perheestä nyt puhun.
Minä suorastaan rakastan tietokirjoja♥
Et ehkä tiedäkään, että turkoosi on sieluvärini ja esikoiseni sanoi jo pienenä, että 'minulla on maailman sinisin äiti'. No, sitten tuli se kausi, jolloin alkoin lykätä sinistä pois elämästäni, etenkin vaatteissa, kun oli kengät, laukut, kaikki sinistä. Sisutuksessa jotain kertoo se, että en voi kuvata olkkariamme kunnolla koskaan, sillä meillä on VAALEANSININEN sohva. Se oli vielä niin tyyriskin, että vasta ensi vuonna se lähtee lepäämään ja ostamme uuden ja suuren. Exän kanssa rakensin talon, johon tuli sininen keittiö...Voisin kirjoittaa sinisestä kirjan ja kertoa senkin, että sininen on nyt kuin alakerran väri eli siellä on aina suvi, turkoosi, meren kivet,simpukoiden kuoret, sininen...ikuinen kesä. Ensimmäöisen kierrokseni hääpukukin oli yön sinistä samettia. Tässä siis vain alkupalat;) Ehkä siksi nyt olen syttynyt myös Chagallin töille...
Ja. Kiitos♥ Taidat itsekin olla sininen...Elokuvat kolme väriä, joista eka on Sininen.
PoistaTiedätkö, mä pitkään koin sinisen itselleni vieraaksi. Vaatteissa olen oikeastaan aina vierastanut sinistä, paitsi farkuissa. Mutta sitten kun aloin maalaamaan uudestaan, huomasin sinisen tunkevan kaikkialle maalauksiin. Selvä tarve siniselle.;) Onhan sinisiä meri, järvet, taivas.... Ihana että eka hääpukusi on ollut sininen (yön sininen!) perinteikkään sijaan. Turkoosi sen sijaan... (Ihana sana&merkitys tuo sieluväri!) Turkoosiin mulla on ollut syvä suhde jo ihan pienestä lapsesta. Ehkä sen värin niin suuren merkittävyyden takia sitä mulla on hyvä olla pieninä "annospaloina", ei liian suurina juttuina.
PoistaKolmesta väristä Sininen on mun ehdoton suosikki! Loistava elokuva.
P.S. Mä jaksaisin puhua loputtomasti väreistä, joten oon ekana jonossa lukemassa sun "sinistä kirjaa"!:)
PoistaSanna, minä olen taa saikusiikäni paennut sinistä, kunnes tajusin, että sen kanssa voi olla toisenlaisessa 'liitossa' Kaiken, etenkään vaatteiden, ei tarvitse olla sinistä. Mutta kun näen jotain upeaa: maalaus, lasi, kuppi, Qvintin käsinmaalattu astiasto ja sen sininen piste (ostin sen!), tietty matto...en voi vastustaa.
PoistaTurkoosi asuu minussa. Ehkä sinussa myös. Turkoosista tulee tunne, että kaikki on hyvin tässä ja nyt.
Minustakin Sininen on niistä paras, kaikki olen nähnyt, mutta vain Sinisen ostin omaksi.
Sama täällä, sama täällä. Leenan sininen kirja:)
<3
Kun muita kuin romaaneja (en sano tietokirjoja, koska siitä tulee vähän väärä konnotaatio) on pakko lukea työasioihin kuuluvina, niin pyrin lukemaan vapaa-ajalla vain kirjallisuutta josta pidän tai joka kiinnostaa. Tänään saan luettua loppuun Katarina Baerin He olivat natseja. Kesken on pari muuta teosta, mm. Saksan pakolaiskriisistä kertova teos (Und das ist erst der Anfang) ja Karin Ehrnroothin Hamburg blues. Seuraavaksi luen sota-ajan päättymisestä kertovan teoksen Rauhaton rauha.
VastaaPoistaHelena, ymmärrän. Nyt kun lumiehen ei tarvitse enää lukea 'työkirjallisuutta', hän lukee mun susoituksia ja siitä sýntyy kivoja ja haastaviakin keskusteluja. Mitähän mahdoit pitää Baerin kirjasta? Minä pidin ja pidän paljon. Lukisit myös Gebhardtin teoksen Als die Soldaten kamen.
PoistaMiepä kerron mitä tykkään siitä kirjasta sulle myöhemmin. Onko se Gebhardin teos samantyyppinen kuin se Eine Frau in Berlin, josta tehty leffa on vielä - kai - Areenalla? Mulla on kesäloman ajaksi muutama saksankielinen teos, ostin niitä Kölnistä viime syksynä enkä ole ehtinyt lukea. Jopa pari dekkaria. Kätilön saksannista en lue, mutta sekin on minulla ja se on hieno käännös!
PoistaHelena, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Se Anonyymin kirja eli Eine Frau in Berlin mainitaan kirjassa vahvasti. Eine Frau in Berlin oli kirjoittajan oma kokemus. Tämä kirja on tutkijan teos.
PoistaOlen miettinyt, että miten ihmeessä Kätilöön saadaan se rikas, vahva, verevä kieli.
Dekkareita ehdottomasti!
Ennen monet sellaisista kirjoista, mitä nykyään myydään tietokirjoina kuuluivat harrastekirjoihin, esim. puutarhakirjat, keittokirjat, neuleoppaat ja jumppakirjat.
VastaaPoistaMinusta tuon jaottelun voisi edelleenkin pitää, ettei tietokirjan käsite vesity. Ruokakaupan lehtihyllyn aikuisten värityskirjojakin mainostetaan tietokirjoina.
Marjatta, tästä ollaan niin montaa mieltä. Majanderin kanta Hesarissa oli sama mielestäni kuin sinun. Juttelin tästä muutamien kirjabloggaajien kanssa ja heistä tietokirjoja ovat elämäkerrat, puutarhakirjat etc.
PoistaHerttinen sentään:) Tunnen suurta ulkopuolisuutta, kun yleensä puhutaan noista aikuisten värityskirjoista eli en syty ollenkaan. Vai että ne tietokirjoja, hah-hah. Kohta yksi lehti lähettä mulle sellaisen tilaajalahjana. Olsin mieluummin ottanut Lumenen valokunän!
Leena oot super, nuo kuvat on jotain mieletöntä, etenkin missä rentoudut hattu päässä ja haukut siinä vieressä. Tilaajalahjana Lumenen valokynä on huippu! <3 Riippukeinuun ottaisin paljon juomaa ja tuossa on muutama uusi kirja odottamassa. :) Kivaa viikonloppua <3
VastaaPoistaTiia, kiitos<3 Onneksi on taas juhannnuskena koiruuksia.Minustakin se on: Kuvittele ja naura, että tilasin yhden lehden äidille, että sain Lumenen valokynän, kynsilakan, huulipunan ja yhden hohtavan meikkivoiteen! Nyt tilasin muista syistä yhden lehden ja siinä tulee aikuisten värityskirja: EVVK! Kahta ilman en lähde autiolle saarelle: Kirja ja Lumenen valokynä. Ostan ne aina settinä ja myös Merille.
PoistaMeidän riippukeinukuvat olivat liian vanhoja. Missä lie koko riippukeinu. Mää oon hirveä: Otan nyt kirjan ja Magnumin!!! Kiitos samoin sinulle<3
Kiitos, että otit haasteen vastaan ja noin hyvillä - ja monipuolisilla! - kirjoilla. <3
VastaaPoistaTietokirjojen myyntimäärä on laskenut, mukana tilastoissa ovat kaikki tietokirjat, niin keitto- ja sisustuskirjat kuin perinteiset kertovat tietokirjat ja Mitä missä milloin -tyyppiset teoksetkin. Toivottavasti tämä trendi nousisi. Sinä ajat blogissasi hienosti tietokirjojen asiaa ja ihanasti niin hurmaavien sisustus- ja puutarhakirjojen asiaa kuin vankkojen tietopainotteisten (Kansankodin pimeämpi puoli, Axel Munthen jäljillä, He olivat natseja). Kiitos! <3
Katja, ole hyvä ja kiitos haastamisesta<3 Kiitos <3 Minähän luen paljon tietoa, jos nyt siis puutarhakirjat etc. lasketaan tietokirjoihin.
PoistaMinä kannatan tuota tietokirjatrendiä ja tuen sitä, sillä kiinnostus historiaan, elämkertoihin, puutarhaan ja vaikka ruokiin on niin iso juttu, että niistä kirjoitettuja kirjoja lukee kuin seikkailua.
Kansankodin pimeämpi puoli piti tähän laittaa, mutta sitten ajattelin, että 'riippukeinussa suvella'...,mutta po,. kirja tulee esiin blogissani vielä tänä vuonna. Kuten tulee myös kohta eräs kulttuuriin liittyvä kirjakin:) Ole hyvä<3
Hei ja kiitos noista 12:sta minunkin puolestani. Olen lukenut niistä joitakin ja kirjoittanut yhden ��, joka on jäänyt räväkän julkkiksen samasta aiheesta kirjoittaman romaanin varjoon. Romaania en ole vielä lukenut, sillä ajatus Munthen monipuolisen persoonan ja elämäntyön supistamisesta vain seksuaalisesti turhautuneiden naisten vapauttajaksi turhauttaa minua. Romaani voi tietenkin olla hyväkin, ja seksi myy, mutta ko kirjailija vastustaa itse kaikenlaista oman persoonansa typistämistä...kerro Leena mielipiteesi, jos ehdit.
VastaaPoistaMaria, ole hyvä<3 Ihan tosi...Sitähän sanotaan, että 'on kaksi asiaa, joista kannattaa kirjoittaa: rakkaus ja murha.'
PoistaVarmaan ehtisinkin, mutta en ole vielä varma, luenko sitä. Minulla on sellainen ongelma, että jos olen kovasti innostunut jostakin historian henkilöstä, lukisin hänestä mieluiten faktaa. Katsotaan nyt:)
<3