torstai 16. helmikuuta 2017

Eino Leino, Sinikka Hautamäki: Onnen kultaa


Onnen kultaa on Suomen kansan sydänten runoilijan Eino Leinon teksteillä ja Sinikka Hautamäen kuvituksilla varustettu suloinen lahjakirja ystävälle, itselle, rakkaalle...Kustantaja on Minerva (2017), joka on ennenkin näissä pienissä lahjakirjoissa kunnostautunut kiitettävästi ja kiinnostusta on: Koostetta Kun suru on suurin, Kerron sinulle ystävyydestä, Kerron sinulle rakkaudesta ja Kerron sinulle umelmista on luettu tähän mennessä sataa vaille viisi tuhatta! Niiden kuvitus on Sinikka Hautamäen ja teksti Sinikka Svärdin. Mukana on myös Saima Harmajan Elämä on kaunis ja jälleen kera Sinikka Hautamäen herkkien akvarellikuvien.

Sinä olet kuin kuplanen alla jään,
joka kierii ja kulkee ja läikkyy.
Sinä olet kuin kummulla kaste yön,
joka kulkijan askelta säikkyy.
Elä pelkää kukkanen kummullas,
en tule ma ryskävin tuulin,
ja jääsi jos särkeä tahdonkin,
sen särjen mä lämpimin huulin.
Minä otan sun kuplasi kultaisen
kuin äitini suukko se oisi.
minä juon ne kastehet kauniin yön
kuin ehtoollisviiniä joisin.

Tämä on ihan wau! Ei mikään ihme, että liekkisydäminen runoilja L Onerva löysi ihmisparinsa Leinossa vaikka oli toisaalle vihitty.

Aion palata sekä Leinoon että Onervaan niin pian kuin voin!

Suru koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Surussa etsitään paljon lohdun sanoja. Hautajajaisten muistorunoissa Leinon Rauha lienee yksi lohdullisimmista:

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot muut.
Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.


*****

Runokirjat Leena Lumissa

15 kommenttia:

  1. Eino Leinon tuotanto puhuttelee aina. Mikä herkkyys!

    Tämä on varmasti sellainen kirja, jota ostetaan paljon lahjaksi.



    T. Lumiomenan Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kukapa paremmin suomalaisen sielua tulkitsisi.

      Nämä ovat yllättävän kysyttyjä ja olen 'hätätilassa' joutunut antamaan jonkun omsta hyllystäkin tarvitsevalle.

      Poista
  2. Leino 💕 Minulla on pari Leinon kokoelmaa hyllyssä. Toinen on Rakkausrunoja (häälahja!) ja oliskohan toinen joku kootut. Tarkoitus lukea uudestaan tässä kevään kuluessa. Tämä on varmastikin ihana antaa - ja saada!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta, just niin: Leino♥ Minullakin pitäisi olla pari, mutta löysin tähän hätään nyt vain Yli laakosjen laulupuiden, jossa tosin on iki-ihana Notturno. Eräs muu Leinon runo on taas se, jonka liitin puheeni loppuun, kun R. täytti pyöreitä ja arvaa vaan, kuka eniten kyynelehti:) Haluaisin niin saada kokoelman L Onerva Eino Leino Toisillemme (Otava 1986).

      Mikä tämän ihanampaa viedä ja antaa: Kaunista, ajatonta, ei lihota, ei loukkaa, ilahduttaa ja lohduttaa.

      <3

      Poista
  3. Kyllä Leino on aina runoilija paikallaan oli tilanne mikä tahansa, samoin Tommy ♥

    VastaaPoista
  4. Leino on se minun runoilijani. Se vain on näin. Ilmeisesti pidän tietystä elämän rujouden, monen puolen tarkastelusta, eikä melankolisuus haittaa. Jopa toivottomuus on siedettävää! Erikoista.
    Onerva kiehtoo minua henkilöhahmona ja on suuri ihme etten ole hänestä lukenut. Mäkelän Uponnut pursi oli aikoinaan minulle tosi jysähdyttävä teos, joka pitäisikin lukea uudestaan jo uhallaan mitä se olisi nyt!

    Nautinnollista viikonloppua teille :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, niin minunkin! Melakolisuus on plussaa. Myös tietty kohtalokkuus, jota kohtaamme sitten vaikka Anna Ahmatovalla tai Leinon rakastetulla L Onervalla. Onerva kiehtoo minua paljon. Aion lukea hänestä lisää. Jos haluat lukea hänestä jotain koskettavaa, hanki käsiisi L Onerva Liekkisydän ja lue siitä, mitä Hannu Mäkelä kirjoittaa hänestä. Takuulla tunteesi vyöryvät laidasta laitaan ja alat kyynelehtiä...

      Kiitos samoin teille!<3

      Poista
    2. Bleue, tässä: http://leenalumi.blogspot.fi/2010/05/lonerva-liekkisydan.html

      Poista
  5. Minun lempi runoilija on ollut Eino Leino jo 10 vuotiaasta asti. Vielä kun minut naitiin sukuun, on hän vieläkin arvokkaampi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkkis, silloin minä lausuin Hymyilevää Apolloa säestyksen kera...en ollut kovin innoissani. Sytyin Leinolle vasta aikuisena, kun taas Sarkialla, Valalle, Nerudalle ja Södergranille Sirkka Seljaa unohtamatta jo teininä. Oooh, olet runoaatelista sukua♥ Minusta tuli yllättäen äitini sukututkimuksen ansiosta kenraalien ja pappien sukua. Ilmankos lapseni sanoivat pieninä, että olisin ollut hyvä kapiainen:)

      Poista
  6. Leino on jotakin niin suurta suomalaisille, aivan kuten Sibeliuskin. Runouden voima ja lumo on juuri siinä, että se koskettaa ja puhuttelee sukupolvia toisensa jälkeen! Runoudella ei ole parasta ennen päiväystä.Sama pätee tietysti kirjallisuuteen yleensäkin. Onko Kainuu &Leino - teos tuttu, ilmestyi v.2015? Itselle ainakin oli aivan uutta Leinoa. Kaisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisi, pidän molemmista! Ehdottomasti näin: Mieti vaikka Södergrania, Valaa, Sarkiaa ja olen yllättäen löytänyt nuoria, jotka ovat innostuneet esim. omasta teiniaikojen ihastukseni Sirkka Seljan runoista. Ei ole tuttu, joten kiitos vinkistä<3 Ihmettelen, miten noin tuore teos on mennyt minulta ohi...

      Poista
  7. Leinon runot kantavat suomalaista sielua! <3

    Kiitos ihanasta runohetkestä, Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, sitä mitä syvimmin!<3

      Ole hyvä, Kaisa Reetta<3

      Poista