torstai 24. tammikuuta 2019
Sytytetään sunnuntaina kynttilä vainojen uhrien muistolle!
Sunnuntaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää, joka on alkuaan 1930-luvulta ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä ja hallitsemissa maissa kansallissosialistien suorittamien kansanvainojen uhrien muistoksi vietettävä kansainvälinen muistopäivä. (Wikipedia)
Suomalaisessa kalenterissa päivää vietetään juuri Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen päivänä, joka tapahtui 27.1.1945. Päivä on alkuaan juuri muistopäivä holokaustin uhreille. Tärkeä päivä, sillä näin nuoremmatkin oppivat historiastamme ja tapahtuneen kieltäminen, mitä sitäkin on jossain yritetty, ei käy mahdolliseksi.
Koska olen perustanut teemakirjaston Vainojen kirjat, otin tietysti mukaan monien muidenkin vainojen uhrit, joista kirjoja löytyy. Kovin väärässä en kai ollutkaan, sillä Wikipedian mukaan:
Päivä muistuttaa meitä yli 50 vuoden takaisista tapahtumista, joiden kukaan ei soisi toistuvan ihmiskunnan historiassa. Mukaan on otettu muidenkin vainojen uhreja ilmeisesti etenkin Suomessa, kuten vaikkapa suuren terrorin uhrit Neuvostoliitossa, vaikka muissa maissa on kyse nimenomaan holokaustin muistamisesta.
Tein useita kollaaseja, mutta tällä kollaasilla haluan muistaa nimenomaan holokaustin uhreja mitenkään vähättelemättä muiden vainojen uhreja. Heistä löytyy lisää teemakirjastostani.
Koska suuret vainot liittyvät usein juuri sotiin, olen alkanut ajatella, että pitäisikö Vainojen uhrien -kirjastoon yhdistää ainakin toista maailmansotaa käsittelevät tai jopa kaikki blogiin lukemani sotakirjat...Jatkaa vaikka vain otsikkoa. Toisaalta vainon uhreja ovat vaikkapa naisetkin: Lasi maitoa, kiitos, kuuluu minulla ehdottomasti vainojen kirjoihin.
Yksikin vainon uhri on liikaa! Sytytän kynttilät uhrien muistolle. Suuren kynttilän ulkolyhtyyn ja sisällä saa nyt palaa Kalevantulen pinkki pitsikynttilä.
"Those who cannot remember the past are condemned to repeat it."
"Wer sich an die Vergangenheit nicht erinnern kann, ist dazu verdamnt sie zuwiederholen."
"Ne jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä."
- George Santyana -
Leena Lumi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kynttilä kaikkien vainottujen muistoksi, hyvä muistaa eikä unohtaa. Täällä se vieläkin näkyy, sillä vielä on jäljellä ihmisiä joilla numero käsivarressaan, vaikkakin näin monen vuoden jälkeen heidän lukunsa pienenee päivä päivältä. Mutta lisää vainottuja syntyy ikävä kyllä edelleenkin ; maissa missä ei voi olla vapaa.
VastaaPoistaJael, juu, pitää muistaa. Se on vähintä! Tuo osoittaa vain sen, että ei siitä lopultakaan ole niin kauaa aikaa.
PoistaMinustakin hyvä, että kaikkien vainottujen muistolle.
♥♥
Oletko Yle TV1:n sarjaa 'Orjuus nyt'? Tämäniltainen jakso 'Lähi-idän kotiorjat' oli erityisen kauhea.
VastaaPoistaOn todella hyvä muistaa historian pahimpia vainoja myös siksi, ettei enää toimittaisi niin, että saadaan aikaan uusia vainojen uhreja.
Marjatta, en pysty nyt. On asioita, joita en aina kestä. Se kolimiosainen dokkari on katselun alla, jossa mitataan kalloja etc.Muuten pääasiassa kirjoja ja joitain sarjoja.
PoistaLähi-idän kotiorjat olisi takuulla valvottanut minua koko yön, sillä mielikuvitukseni riittää kuvittelemaan siihen kaiken mahdollisen ja onhan näistä ollut joskus lehdissä. Lukeminen helpomaan rankassa kuin katsominen.
Ja kuvittele, nyt jo on heitä, jotka kieltävät holokaustin! Onneksi se taitaa olla monessa maassa rikos. Kunpa ei ikinä enää, mutta en ole niin luottavainen, että jaksaisin uskoa ihmisen jalostumiseen hyväksi ja empaattiseksi. Empatiakin tuntuu olevan katoava luonnonvara: Ihmiset ovat toisilleen julmia.
♥♥
Kiitos Leena että pidät tätä asiaa esillä! Se niin mielellään sivuutetaan. Se on laajempi ja suurempi asia kuin myönnetään, uskalletaan,halutaan...
VastaaPoistaKirsti, ole hyvä ja kiitos. Sitä sivuutetaan, kunnes se unohdetaan eli ei päästetä sitä tapahtumaan. Muistaminen on ehkä paras este pahimman uudelleen alkamiseen.
Poista♥♥
Hyvä muistutus, Leena. Suosituksestasi luin aikoinaan Lasi maitoa kiitos. Vaikka tarina on niin rankka, se sai minut ajattelemaan entistä herkemmin, että kuka tahansa ohikulkija voi olla kestämättömässä tilanteessa ja minun on ystävällisyydellä rohkaistava häntä pyytämään apua. Uutisvirta räväyttää koko ajan silmille ihmisen käsittämätöntä julmuutta. Välillä tulee mieleen epätoivoinen ajatus, että ihmisen henkinen evoluutio on kääntynyt taantumaksi.
VastaaPoistaMoni asia on kuitenkin mennyt parempaankin suuntaan ja haluan uskoa, että pienin askelin hyväksikäyttö ja vaino vähenevät maailmasta kun niistä tulee näkyvää.
Cheri, kiitos. Kova kirja, rankka kirja.Vielä rankempaa oli kun tajusin, miten totta tuo on: Näin matkalla Itävaltaan Tsekeissä tienreunalla tyttöjä tietyn matkan välein vain jotain rihmoja yllään...
PoistaTuntuu kuin empatia olisi kadonnut ja ihminen on luomakunnan ainoa peto: Tietoisesti pahaan kykenevä. Jos näitä alkaa pyöritellä, ei jaksa, joten pako kirjoihin, luontoon, puutarhaan ja ihaniin metsäkauriisiin, on enemmän kuin suotavaa.
Minä olen pessimisti, enkä usko ihmisen yleiseen hyvyyteen laajassa mittakaavassa.
Kivampaan asiaan: Tänään otan sinusta mallia ja tarjoilen metsäkaurisperheellemme omenoiden lisäksi porkkanoita. Ne ovat yrittäneet nirsoilla, mutta nyt on opittava. Ja pähkinärouhe käy niille liian tyyriiksi, joten tästä päivästä 'vain' auringonkukansiemeniä hedelmien ja juuresten lisäksi:)
♥♥
Minäkin luin Lasi maitoa kiitos - ja mieleeni tuli ne lukuisat tytöt, jotka päivystivät tienvarrella Dresdenistä Tsekkiin.
VastaaPoistaMyös holokaustikirjat ovat tuttuja. Kiinnostus myös erityisesti, koska suvussamme on juutalaisia. Juuri tälläkin hetkellä meillä on vieraita Jerusalemista ja nämä nuoret ovat käyneet koulusta retkellä Auschwitsissa. He sanoivat että siellä pitäisi jokaisen käydä...
Eeviregina, me ajoimme juuri samaa reittiä. Siinä unohtui kyllä, miten kaunista Tsekissä just sillä alueella on. Tuli vain paha mieli.
PoistaMinua juutalaisuus on kiinnostanut aina ja siksi omistan ja olen lukenut mm. kirjan Juutalainen kulttuuri. Myös juutalainen ystävä ja olisinhan nuorena sinne kibbuzzille lähtenyt, mutta kun isä ei päästänyt tytärtään.
Me ajamme siitä aina ohi, ihan liki. Tiedän niin paljon, joten ehkä se olisi jo liikaa. Jokaisen toki pitää näistä asioista tietää, ei kieltää.
♥♥
Tämä on tärkeä teksti, kiitos Leena!
VastaaPoistaToivottelen hyvää viikonvaihdetta, pakkanen paukkuu, kirjojen äärellä voi nyt suorastaan loikoilla!
<3 <3 <3
Kaisa Reetta, ole hyvä ja kiitos!
PoistaPakkanen on paukkunut ja paukkuu: Kiitos samoin♥ Kirjojen parissa on mennyt ja jatkuu.
♥♥
Merkkelin muistutus: " Nuorten täytyy tietää, mihin ihmiset pystyivät menneisyydessä. Meidän täytyy tehdä työtä varmistaaksemme sen, että se ei tapahdu uudelleen."
VastaaPoistaRita, hän on viisas nainen.
Poista♥♥
ei unohdets, koulu lähetti tyttäremme Auschwitziin, sai sit kertoa muille luokille.
VastaaPoistaHannele, hyvin tärkeä kokemus, jota hän taatusti ei ikinä unohda. Muistaminen on kuin virta, joka kasvaa sen mukana mitä useammat muistavat.
Poista♥♥