Olet mun. Sinun puolees taipuu
koko olentoni mun.
Veren kahlittu kaipuu
on suuntautunut sinuhun.
Tuta saat: joku kestävä voima
käy hyökyen ylitses -
olet kaipuuni kammitsoima
kuhun viekin askeles.
Kuin lyökään laine ja laine
yhä pintaan kallion,
niin aina mun verteni paine
sua ahdistava on;
sua seuraten lakkaamatta
käy mieleni läikkyvä vuo,
ja, hetkeä tiedustamatta,
tulen luo, tulen luo. -
Ole vastaan tai ole myötä,
tulen peikkona unihis:
ei, ei mene päivää, yötä
etten sua syleilis.
- Aaro Hellaakoski -
Tämän runon haluaisin kuulla - Kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi 2014, toimittanut Satu Koskimies)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti