Piipahdimme eilen iltakävelyllä saaremme eräässä kauneimmista puutarhoista eli Kirsti Vauhkosen unelmapihalla. Kuvien ottoon keli oli täysin väärä, sillä edes ilta-aurinko ei ole armelias kuvaajalle, mutta yritetään nyt saada hahmoa puutarhaan, joka ei ole kolmessa tasossa kuten minun vaan ehkä kymmenissä.
Tässä yksi rinne keväällä varhain, jotta tajuatte, miten haastavissa olosuhteissa tätä lumoavaa puutarhaa vaalitaan. Itselläni on vastaavia rinteitä ja illalla kun kastelin vielä Kirstiltä tultua taisi mennä polvi...
Kirsti rakastaa kiviä ja sen tulette huomaamaan, vaikka suurin niistä olikin projektin alla eikä vielä kuvattavissa. Melkein kaikki sininen mikä kuvissa näkyy nyt on pikkutalviota, mutta tässä orvokkeja ja sitten tuota jumalaisen vaaleanpunaista sammalleimua, jonka upeaa väriä auringonvalo 'syö' kuvissa.
Näitä kivikukkapenkkiryhmiä tontilla on monta, kuten myös puistonpenkkejä.
Vasemmalla vierasmökki ja oikealla puistonpenkki, jonka ympärillä taas sitä lumoavaa vaaleanpunaista sammalleimua.
Tässä puistonpenkki katse talolle päin. Penkin takana jyrkkä rinne puutarhan yhdelle tasolle. Muistaakseni siellä kulkee tämä mukulakivipolku.
Ja tässä yhdet raput alas. Huomatkaa jyrkkyys.
Yhdellä monista alemmista tasoista sijaitsee pikkusuihkulähde, josta saimme loistavan kuvan, mutta Supportti on poissa, enkä osaa kääntää väärinpäin olevaa kuvaa, joten saatte sen ehkä myöhemmin koko jonon jatkoksi. Tässä yhdet raput alaspäin viitteenä siitä, mikä on puutarhan pinnan muodostus.
Pinkkien tulppaanien lumoa.
Ja sama puistonpenkillä.
Eräs asetelma.
Parveke, josta näkymä järvelle.
Aivan huikeaa. Tämä on toinen kerta, kun esittelin teille Muuratsalon saarelta muuta kuin omaa puutarhaani. Viime suvenahan olimme Toivolan puutarhassa. Suuomen Tahiti on todellinen paratiisisaari! Kiitos Kirsti!
On elokuun 2014 viimeinen päivä ja kävelemme Kirstin ohi. Ketään ei ole kotona, joten nappaan vain nopeasti muutaman kuvan etupihalta. Tämän vuoden puutarhavierailu meni mönkään Kirstistä ja minusta riippumattomista syistä, mutta päätinpä napata edes jotain näin syyskesästä. Tässä syyshortensia, jolle kuva ei tee oikeutta. Vain osa näkyy...Pointti tässä on nyt se, että melkein koko etupiha on Kirstin miehen upeasti laatoittamaa tms. eli rosoista kiveä, sileää kiveä, laattaa etc.
Olisipa kiva tietää, mikä on tämäkin kukka...ja seuraava...
Ehkä ne ovat daalioita, joiden mukulat pitää kaivaa maasta talveksi ylös. Nämä tosin olivat etupihalla isoissa ruukuissa, jotka kannettaneen sitten talveksi sisään.
Tässä hortensiaa ja suihkulähteeseen pissaava poika. Kun kulkee Kirstin ohi, kuuluu ihana solina...
Tässä on sitten jotain tavoittelemisen arvoista: Valtava kivi, josta sain kuvaan vain osan, kun en ymmärtänyt kuvata myös kauempaa, ja kiveä ympäröi luonnonkivistä muurattu kasvatusallas erilaisille salaateille, yrteille, rönsymansikalle ja vaikka mille. Ei huolta rikkaruohoista, ei penkkien kanttaamisista ja aina näyttää hyvältä. En muista mitä Kirstillä on ollut tässä vaikka lokakuulla, ehkä callunoita, kanervia, katajaa...
Kirstin puutarhan uusia kukkijoita ovat nämä upeat valkoiset tiikerililjat. Katsotaan mitä tapahtuu ensi suvena, sillä varmaa on, että tässä puutarhassa muutos on ainoa varmuus;)
Ja vihdoin: Kirstin pieni suihkulähde!
Love
Leena Lumi
Kirstin puutarhassa - osa kaksi
Puutarhavierailuja Leena Lumissa