YÖTARINOITA

Mauri Kunnas on jo Iso Tekijä, kun puhutaan suomalaisesta lastenkirjallisuudesta. Ostin tyttärelle kaikki Kunnaksen kirjat ja niistä riittää muistoja. Tarja Kunnaksen pikkutarkka ja runsas kuvitus on lapselle aina yhtä suurenmoinen riemunaihe kuin vaikka Richard Scarryn pikkutarkka ja runsautta pursuava tyyli. Kunnaksen kirjoissa on kuitenkin aina ollut oma vahva suomalainen leimansa monessa - kuvituksen väreistä tarinoihin. Itse olen ostanut Joulupukkia englanniksi ulkomaisille ystäville, oma suosikkini on kuitenkin ollut Suomalainen tonttukirja, josta muistan vieläkin monta hahmoa ja kaksi heistä asu meillä: saunatonttu Nippe Nokinokka sekä Välikaton Feetu. Feetu on minun oma tonttuni, jolta saan joka joulu erityislahjan. Olen erään Mauri Kunnaksen jouluaiheisen kirjan lähettänyt myös ghanalaiselle kummitytölleni, joten vakuutan, että Mauri Kunnasta luetaan myös Afrikassa!

Mauri Kunnaksen Yötarinoita (Otava 2010) sisältää kaksi Kunnaksen jännittävää kirjaa eli Yökirjan ja Hui kauhistus!

Yökirja eli mitä kaikkea tapahtuukaan yöllä sisältää pikkutarkoin kuvin, mitä kaikkea taphtuukaan yöllä. Aluksi mennään nukkumaan iltasadun vauhdittamana, saadaan kurkistaa mitä unia tutut ystävämme näkevät ja hauskoin kuvin näemme, miten eräät nukkuvat. Neiti Näpsä on turhamainen ja nukkuu vatsallaan runsaiden papiljottiensa takia ja onpa papiljotti jopa hännässä! Möttönen kärsii unettomuudesta ja joku on lukenut illalla liian jännittävää kirjaa eikä saa sen vuoksi unta. Partiolaisten leiripaikalla valaisevat kiiltomadot, mutta uni maittaa raikkaassa ulkoilmassa. Sen sijaan kaupunki valvoo. Muusikko Dacapo on menossa kello kolemn lennolle, Ripa Reportteri lopettaa yövuoroaan ja Koiraporin Sanomia jaetaan jo lehdenjakajille, ufojakin on liikkeellä kuin myös lepakkoja ja kummituksia. Kaupungin laidalla sijaitsevassa kummitustalossa valvotaan yöt.

Hui kamala! Kaupungin laidalla oleva kummitustalo herää yöllä eloon. Late Lehdenjaka ei erikoisemmin pidä aaveista - mutta ei auta. Lehti pitää kantaa jokaiselle tilaajalle.

Tapaamme erilaisia yövuorolaisia majakanvartijoista sairaalahenkilökuntaan ja myös rosvot ja poliisit ovat vauhdissa yöllä. Ja tietenkin lävitse yön tapahtumine unissakävelee Herra Hakkarainen, joka aamulla ihmettelee:

Kuinka minulla on lehti kädessäni ja jalkapohjani ovat aivan likaiset. Kyllä tässä nyt on jotain outoa.

Hui kauhistus! kertoo Kummitusten yöstä Pippendorfin kartanossa Pippendorfin kummitusperhe on aivan suloinen tuttia imevästä vauvasta vaariin, joka vinguttaa oopperan ullkaolla viulua. Kummitusten olemassaolon tarkoituskin selviää:

Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme?, kysyy Hemppa.

Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja.

Hui kauhistus! sisältää myös tarinat Vuorten hurja lumimies, Noita Koukkunokka ja lentävä luuta, Vanha Nissinen ja hirveä hikka, jossa olemmekin Skotlannissa ja kohtaamme kuuluisan vesihirviön, josta onkin hikkaan suuri parannus. Käväisemme myös faaraoiden Egyptissä tarinassa Professori Lupsu ja Faarao Pinšerin muumio,  löydämme Mäkisen papan ja mörön pelaamasta šakkia, seikkailemme rauniolinnassa, jossa Luuranko Leo tanssii, kohtaamme Vampyyrikreivin, jolla on ongelma ja kaikki yötarinat kruunaa Lentävä Hollantilainen.

Sade piiskaa, salamoi ja myrskyää, meri synkkä vaahtopäinä tyrskyää. "Katso laiva täysin purjein vastatuuleen kyntää!" Jänishousut kiiren vilkkaa sängyn alle ryntää.

Taru kertoo: Aavelaiva etsii satamaa, ja näkeminen sen, se pahaa ennustaa.

Vaan mitä sanoo majakassan vanhus harmaapäinen? Hänelle ei näky tää ole kerta ensimmmäinen.

"Kuulkaa siis! Voi huomenissa kalastaa ja soutaa. Aavelaivan näkeminen ennustelee poutaa."

*****

Ja Paulan luona täällä voitte lukea lisää Mauri Kunnaksesta!