Inger Frimansson

Inger Frimansson (s. 1944 Tukholmassa) päätti jo nuorena tulla kirjailijaksi mutta aloitti kirjoittamisen journalistina. Kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1984. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1998 julkaistu God nat min älskade (suom. Hyvää yötä, rakkaani). Frimassonin kirjoja julkaistaan Ruotsin ja Suomen lisäksi Norjassa, Latviassa, Hollannissa, Tanskassa, Bulgariassa, Espanjassa ja Saksassa. Hän asuu Södertäljessä miehensä kanssa ja on kahden aikuisen tyttären äiti. Hän on julkaissut myös runoja, novelleja ja nuortenromaaneja.

Suomeksi Frimanssonilta on ilmestynyt yhdeksän teosta.

Inger Frimansson kirjoittaa puistattavia psykologisia trillereitä. Ne nostavat esiin ihmisten mielissä väijyvän pimeyden ja paljastavat tyynen julkisivun takana tapahtuvat kauheudet. Hän on myös hyvin taitava kuvaamaan eri-ikäisten naisten sisäistä kaaosta, josta hyvinä esimerkkeinä ovat Pimeyden jäljet (LIKE) sekä Kissa joka ei kuollut (LIKE). Minä itse jäin Frimansson –koukkuun kirjasta Varjo vedessä (LIKE 2007), jossa kerrotaan nuoresta Justine Dalvikista, joka tappoi kiusaajansa ja miten sitten…Varjo vedessä on itsenäinen jatko-osa rikosromaanille Hyvää yötä, rakkaani. Valitan, että Varjo vedessä ei ole vielä blogissani, mutta löydätte Parempi elämä, Kissa joka ei kuollut sekä Rotanpyytäjä.

Frimansson on ainoana kirjailijana saanut Ruotsin dekkariakatemian palkinnon kaksi kertaa.

Inger Frimansson kantaa tyylikkäästi pohjoismaisen dekkarikuningattaren viittaa.

kuva Like