Käymme kohti viikonloppua jona minä en aio olla jouten, vaan väkerrän arvontalippuja;-) Arvontaan on aikaa osallistua su 29.5. klo 12 asti. Arvonta ratkeaa johonkin aikaan iltapäivästä Lumimiehen toimiessa onnettarena. Kiitos vilkkaasta osallistumisesta!
*****
Olen ollut monessa kisassa mukana, mutta että tähänkin vielä lähdin;-) Odotan sitä asemaa, jolla tajuan: 'Leena, sinun ei tarvitse nousta kaikkiin juniin.' Silti: Lähtekää te myös tähän kirjoituskilpailuun. On olemassa vanha sanonta, joka usein pitää paikkansa: 'Yrittänyttä ei laiteta.'
*****
Minusta Paul Austerin kirja Näkymätön on nero ja toin tämän vahvasti esille myös arvostelussani täällä Menin jopa niin pitkälle, että sijoitin Austerin Näkymättömän ohitse Ian McEwanin Poltteen! Tänään Paul Auster kertoo kirjastaan FSTV klo 20 ohjelmassa Kirjakausi. Ja ohjelman esittelyssä lukee näin: Paul Austerin viimeisin romaani Näkymätön on monen mielestä hänen parhaansa.
*****
Tänään tuli esille asia, joka ei ole mitään viikonloppuviritystä, mutta en voi olla välittämättä. Taas on joku anonyymi kohdellut toista täällä nettimaailmassa huonosti. Se on äärimmäisen ala-arvoista enkä jaksa lakata ihmettelemästä, miksi sitä omaa pahoivointia pitää puskea sivullisiin. Jos joku bloggaaja tai blogi ärsyttää, niin pitääkö sinne sitten mennä ollenkaan! Kirjoitin asiasta noin vuosi sitten täällä
Ja jos on todellista, aiheellista sanottavaa, niin vähintä on usklataa sanoa se omalla nimellä!
Toivon nyt, että me kaikki muistamme käyttäytyä myös netissä ja koska lokinpoikanen juoksee taas rantaviivalla, painaa hiekkaan askeleen, jonka jo seuraava aalto pyyhkii pois, on aika muistaa, mikä runo liittyy tähän minun seinälläni isona riippuvaan selviytymistauluun ja tämän runon myötä toivotan kaikille hyvää mieltä: Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne♥
Road Map
Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin.
Polvet ruvella, outoja hedelmiä
hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä et löydä perille.
- Tommy Tabermann -
Veren sokeri (Gummerus 2008)
kuva Pekka Mäkinen
Feeling good
Hassu juttu, tulin viikonlopun toivotusten kera mainitsemaan sinulle, että olethan huomannut tuon Fst5:n ohjelman Austerista ;)
VastaaPoistaNo voi että, tietämättä sen enempää asiasta, on todellatodella ikävää ja rasittavaa, että jotkut ihmiset anonyyminä sitkeästi aina jaksavat kierrellä blogeissa mielipahaa tuomassa.
Ihanaa viikonloppa, Leena:)
VastaaPoistaTuollaiset anonyymit, ilkeät kommentoijat oavt kyllä ikäviä:(
KIITOS!Ja hauskaa kesää.............
VastaaPoistaSusa, me tunnemme jo toisemme aika hyvin;-)
VastaaPoistaEikö vain! Jos ei jaksa käyttätyä voisi pysyä pois koneelta.
Mukavaa viikonloppua! Voit arvata, että minulla on kovin k...e. Jopa niin, että päätin olla illan pois koneelta ja laitankin sauann päälle tänään. Olen kuitenkin pärjääjä, joten...,mutta nyt särkee päätä. Pakko saada paussi! Eikä tämä ole se Sirin kirjan Boriksen paussi;-)
Sanna, kiitos samoin!
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä.
Waldemar, kiitos samoin!
Osallistu arvontaani...rollaa alaspäin...
Hyvvee viikonloppua, Lenushka! <3
VastaaPoistaKiitos Leena tosta lokinpojasta, se on iiihana!
VastaaPoistaJa hauskaa viikonloppua!
Kiitos samoin señora Karoliina!
VastaaPoistaErja, eikö vain ja ole hyvä! Kuvaaja on sisareni mies eli ammattilainen asialla.
Kiitos samoin!
Tuo runo on unohtumaton.
VastaaPoistaKiitos Tabermanin hienosta runosta.
VastaaPoistaTodella ikävää kun pitää omaa pahaa oloa purkaa tuolla tavoin, olis kai niitä muitakin tapoja kuin aiheuttaa toisille pahaa mieltä.
Hyvää kesäistä viikonloppua.Lokinpoikanen on soma.
Unelma, täysin samaa mieltä! Se on minulla kirjoitettuna tuon lokkitaulun taakse etten ikinä, ikinä unohtaisi.
VastaaPoistaMinttuli, ole hyvä. Kanna sitä mukanansi, minne ikinä menetkään.
No, tämä ei ole nyt minun tilanne, mutta nousi taas jostain. Sitä aina toivoisi, että näin. Minä olin vuosi sitten lopettaa koko bloggailun ja se purkaus on linkitetty tähän juttuun. Tiedän, että ei ole mukava olo, kun on kohteena. Mutta olen nyt aika väsy, enkä tästä tämän enempää ja siksi laitoin oikein sikermän miehiä naisille eli Play it again...tuohonhan voi sitten aina lisätä...miehiä;-)
Lokinpoikanen on sisareni miehen hieno ammattilaiskuva. Siinä on jotenkin niin kaikki.
Kiitos samoin Sinulle!
Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaKuvassa onkin vinkeä lokin poikanen, joka näyttää siltä, että jotain hauskaa on mielessä ; )
Anne, kiitos samoin ja terveisiä saaren sateista! Sade on osa minua, joten nautin.
VastaaPoistaHän on 'survivor'. Hän on esimerkki meille kaikille. Hän on sielulintuni, mutta tässä vielä 'baby'. Katso miten tomerasti ja pelotta hän käy kohti elämää...
Ihanaa kun osallistut tuohon kirjoituskilpailuun, Leena, se on kuin sinulle tehty! Rentouttavaa viikonloppua!
VastaaPoistaPienen mökin emäntä, suuri ihme, että sen tein, sillä en tajunnut niistä ohjeista mitään;-) Tässä osallistutaan kahteen eri kisaan etc.
VastaaPoistaLueskelin tässä reissusta palattuani ihmisten viikonlopun aikaisia päivityksiä, ja tämä sinun päivityksesi kolahti niin kovaa että nyt on ihan pakko kommentoida ja avautua. Nimittäin tuosta toisten huonosta kohtelusta nettimaailmassa, pahoinvoinnin puskemisesta sivullisiin.
VastaaPoistaKun aloin pitää blogiani, muunsin oman nimeni, yritin pitää matalaa profiilia ja pysyä mahdollisimman anonyymina, tietystä syystä, yhden ainoan henkilön takia. Ei kuitenkaan mennyt kuin kaksi viikkoa, ja aloin saada myrkyllisiä, vihaa tihkuvia, halveksuvia kommentteja juuri tältä kyseiseltä henkilöltä, jonka olen joskus pinnallisesti tuntenut ihan oikeassa elämässä. Tämä kyseinen henkilö kärsii vakavista mielenterveysongelmista, tämän tiesin jo hänet tuntiessani. Kun tajusin että nainen on löytänyt blogini, asetin heti kommenttihyväksynnän käyttöön, sähköpostiosoitettani en koskaan ole edes harkinnut laittavani näkyville, koska tiedän että posti täyttyisi hetkessä naisen harhaisista viesteistä, vielä pahemmista kuin jollaisia saan lukea blogini kommenttilaatikosta useita kertoja viikossa. Omassa blogissani en halua tätä aihetta käsitellä, koska oletan että tämä vain lietsoisi naista syvempiin harhoihin, syvempään vihaan.
Sympatiani sille henkilölle, josta kirjoitat, jonka blogissa joku anonyymi on päättänyt purkaa omaa pahoinvointiaan. Ja sympatiat sinulle, joka myös olet kokenut saman. Tiedän tasan tarkkaan miltä se tuntuu... Jossain kohtaa jo harkitsin lopettavani blogini pidon alkutekijöihinsä, mutta sitten aloin saada enemmän lukijoita, päästä sisään "blogipiireihin", saada ystävällisiä ja sydämellisiä kommentteja monilta hyviltä ihmisiltä, ja tajusin etten halua lopettaa. Minun blogini on minun omani, jonka olemassaolosta ja sisällöstä minä päätän, ihan itse. En anna periksi, niin kuin sinäkään et ole aikanaan antanut periksi.
Kiitos tästä päivityksestäsi, ja siitä vuoden takaisesta myös. Näin nämä tekstisi juuri oikeaan aikaan, näistä sain paljon voimaa. Kiitos Leena! <3
Sara, näin tämä toimii, toinen toistamme tukien. Tämän sinunkin kirjoituksesi perusteella oli siltikin oikein, että toin toiselle tapahtunutta esille, vaikka oli viikonloppu- ja arvontafiilikset päällä. Mutta muistan, miltä se tuntui. Sitä sai pelätä tosissaan. Olen kokenut sekä äijähörhöt että omituiset naiset. Jossain vaiheessa ajattelin olevani magneetti, joka kiehtoo kaikkia sekopäitä. Vaan mitä tapahtui: Ehdoton kommenttivalvonta vaikka jotkut niistä kirjaimista valittavatkin. Mutta he eivät ole kokeneet, mitä me. Ja sitten kävi kuten sinulle, että tuli niin paljon enemmän sitä kivaa blogikommentointia, jonka varassa uskalsi/jaksoi jatkaa.
VastaaPoistaHieman tätä sivuavaa keskustelua käydään nyt blogissa Meijerielämää, käyppä katsomassa. Tänään oli erityisen mukava, kun sekä Lumikko että Hanna toivat esiin saman asian, jonka minäkin olen huomannut: Kirjabloggaajat todellakin edes yrittävät käyttäytyä. En ole kertaakaan törmännyt kirjabloggaajien keskuudessa toisten mollaamiiseen tai selän takana kirjoitteluun.
Käyn kyllä monissa muissakin kuin kirjablogeissa, mutta kirjablogiin menee sisään kuin tulisi kotiinsa.
Hyvä, että tajuat, Sara, että sinä määrät millainen sinun blogisi on. Sinä olet oman blogisi käyntikortti, mutta myös sen emäntä, jonka tahtiin siinä eletään. Minä tsekkaan kyllä kaikki kommentit, sillä kyllähän niitä yrittäjiä riittää. Tosin nyt on ollut rauhallista, mutta suvi on vasta alkamassa...Kaikki mitä minulle on tullut, on ollut suven kuumina kuukausina.
Sara, jo ennen blogia koin sähköpostihäirikön ja siitä tapauksesta tuli oikein seuraamukset. Olen nytkin säästänyt häirikökommentit vaikka ne on kirjoitettu anonyymeinä, sillä ksokaan ei voi tietää, mitä faktaa tässä vielä tarvitaan.
Toisaalta, en minä näitä täällä ehdi pohtia. Halusin vain tukea tässä tosita ihmistä ja nyt ilmeisesti onnistuin vahvistamaan sinuakin, mistä olen erityisen iloinen.
Sara, jatketaan bloggaamista - intohimolla! Ja ole hyvä!
♥
Vastaan kommenttiisi vähän viiveellä... Iso kiitos vielä tästä kommentistasikin! <3 Todellakin toinen toistaan tukien, ja tällä sinun tuellasi tässä asiassa on paljon enemmän merkitystä kuin osaat ehkä arvatakaan. Nyt viimeistään tiedän mitä tarkoittaa sana 'voimaannuttava'. <3
VastaaPoistaMinäkin olen kokenut tähän samaan mainitsemaani henkilöön liittyen sähköpostihäiriköinnistä lähtien lähes kaiken mahdollisen, ollut yhteydessä poliisiin, luetuttanut naisen kirjoituksia ammattipsykiatrilla (vain saadakseni vahvistuksen sille mitä oikeastaan jo tiesinkin, että tässä ollaan tekemisissä oikeasti sairaan ihmisen kanssa). Onneksi nainen asuu ulkomailla eikä siksi ole ovemme takana harva se päivä. Yritän pitää mielessä että henkilö on sairas ja siksi ehkä vähän edesvastuuton, mutta aina ei jaksaisi tätä turhaa ylimääräistä painolastia omassa elämässään. Pahin vaihe kesti kolmisen kuukautta vuosi sitten keväällä, mutta blogini löytämisen myötä nainen on taas aktivoitunut, onneksi aktiivisuus kohdistuu nykyisellään vain blogiini, ei enää puhelimeeni, sähköpostiini, työkavereihini ja sukulaisiini.
Kirjablogeissa olen saanut todeta saman kuin sinäkin, tuntuu kuin kotiinsa tulisi. En tiedä liittyykö se paljoon lukemiseen vai mihin, mutta tuntuisi siltä että kirjabloggaajilla on sisäänrakennettuna ihan extra-annos sydämen sivistystä ja käytöstapoja. Ja sen lisäksi että kirjabloggaajat suhtautuvat kirjoihin suurella sydämellä, se sama suhtautuminen ulottuu myös kanssabloggaajiin. Paitsi että kirjabloggaamisesta on tullut minulle rakas harrastus, olen myös hirvittävän onnellinen että olen saanut tutustua edes pikkuisen moneen uuteen ihanaan ihmiseen, ihmisiin joilla on suuri sydän.
Kiitos vielä Leena, halaisin jos olisit tässä. <3
Sara, on hyvä, että asuu ulkomailla, mutta olen huomannut, että myös kaikkinainen yhteydenotto vie tasapainoa. Runsas vuosi sitten en olisi uskaltanut tätä keskustelua käydä. Nyt käyn jo vertaistuesta!
VastaaPoistaSitä jaksaa ihmetellä, miten paljon on vapaalla rajatilatapauksia. Nyt onkin tänä keväänä tullut ilmi asia, joka ei onneksi koske minua, mutta kylläkin yhtä läheistäni, jota kautta kevät ei ole ollut helpoin mahdollinen. Yllättävän maaniset ja todella sairaasti käyttäytyvät saavat touhuta rauhassa omiaan.
Kirjabloggaajat voivat olla kirjojensa kautta 'kaiken kokeneita'. Ymmärtävät laajemmin. Kukaan ei halua tieten vahingoittaa toista.
Kiitos sinulle!
Minä vaihdan nyt aihetta, jos sallit: Minä kiinnyin arvontasi kautta sinun kuvaasi, joka oli palkissani. Se Jane Austen-leffakuva. Mitä sanot, jos laittaisin sen sinne ja linkittäisin blogiasi? Ei maksa mitään;-)
Yhdyn sanoihisi, ihan täysin! Ei tässä ole voinut kuin ihmetellä.
VastaaPoistaOi, linkityksesihän olisi minulle suuri kunnia!! Kiitos Leena!! <3 Ja minustakin se kuva on kaunis. Meillä on kuule hyvä maku! ;)
Sara, niinpä. Oi aikoja, oi tapoja! Jonkun vuoden päästä näitä asioita moni ihmettelee.
VastaaPoistaSaat suuren kunnian, koska olen hulluna tiettyihin filmikuviin;-) Täydellinen maku molemmilla!