Olen huono huomaamaan, milloin tarvitsi ladata akkuja. Luen nyt monen muun kirjan ohella Kaisa Jaakkolan Palaudu&Vahvistu ja siitä käy selväksi, että hyväkin stressi kuluttaa ja uuvuttaa. Olen usein mielestäni parhaimmillani ylikierroksilla, mutta yhtäkkiä huomasin, että en halua avata konetta aamulla. Illat alkoivat pelottaa, sillä kun vain yritän käväistä facebookissa, jämähdän sinne ihan siksi, että siellä on usein menossa montakin kiinnostavaa keskustelua ja kaiken lisäksi kuulun jotain yli kymmeneen ryhmään. Siinä se ilta taas meni, kello on 22 ja pitäisi alkaa lukea...Toivon, että kun hitaasti lukemani Kaisa Jaakkolan kirja on luettu, opin pitämään taukoja luonnostaan.
Olen haakuillut eri kirjojen kanssa eli tahtoo sanoa monta olevan luvun alla yhtäaikaa, kunnes avasin Celeste Ngn Olisi jotain sanottavaa ja niinhän sitten vedin tarinaa aamukolmeen! Oli sen väärti, mutta olo oli kuin olisi ollut juhlimassa aamuun.
Ja jos/kun olen poissa facebookista, voi ohi mennä vaikka mitä.
Elämä alkaa olla yhtä pöllöä alkaen näistä Wrendalen rakastuneista pöllöistä♥
Jo aikaa sitten olen lukenut ja postannut Anna Lihammerin Kun pimeys peittää maan, mutta halusin lukea sen uudelleen kunnes menee eteenpäin. Kun tämä on lukenut, suosittelen isosti samaa aihetta käsittelevää tietokirjaa:
Kansankodin pimeämpi puoli ei jätä kylmäksi, lupaan sen.
Haluan lukea myös jo nyt uudelleen Suvi Vaarlan Westendin, joten luen nyt sitten vain itselleni. Tässä kirja, jota suosittelen kaikille.
Lankomiehen Pekka Mäkisen kuva luvialaisesta kauriista eli onkohan kyseessä valkohäntäkauris...Meidän pienet metsäkauriit olen tänään jo ruokkinut ja niiden jälkiä tässä nyt joitakin päiviä seurailen. Olen vaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille♥ Ja kiitos kaikille kirjailijoille, jotka olette vuosien varrella tuoneet blogeja esiin hyvässä hengessä♥
rentoillen
Leena Lumi
PS. Työkoneelleni tuli selvästi eroahdistus, sillä se alkoi temppuilemaan todella! No, yritän vain opetella uutta olemisen ja tekemisen aikataulua.
Noi mukit on kertakaikkiaan ihania ja kun vinkkasit niistä blogiini, niin kävin heti googlaamassa, omg mitä ihanuuksia. Hyviä akkujen lataamisia sinne ihana Leena. <3
VastaaPoistaTiia, niistä kun juo näkee, missä se juju, tarina on: Ensin pöllöt tuossa lempeä tulvillaan ja kun juodessa kallistat mukia, näet munan, kurkkaat taakse ja näet pöllöt kera sydämien. Näihin on nyt pudottu:)
PoistaKiitos ja haluaisin sanoa samoin, mutta et sinä ikinä♥
Stressi ei tosiaankaan ole hyväksi. Toivottavasti työkoneesi voi jo paremmin,minun koneeni oireilee pahasti. Mukavaa viikonloppua Leena.
VastaaPoistaJael, se on myrkkyä! Tämä työkone ei suostu antamaan lisätä sitä poistettua tekstinpätkää tähän enkä vain jaksa/viitsi enää. Teknologia on osa stressiä, etenkin toimimaton, ja se vie järjen.
PoistaKiitos samoin sinulle Jael♥
Akkujen lataamista tarvitaan silloin tällöin. Aina on parempi kun sen huomaa itse ajoissa, eikä vasta sitten kun oireita on jo runsaasti. Minua piristi yllättävän paljon alkuviikon Tukholman risteily, jotenkin oli niin leppoisaa ja mukavaa. Vaikka miehen kanssa nökötetään täällä kotona päiväkaudet, niin aina on kuitenkin mukava lähteä toisiin ympyröihin. - Olen samaa mieltä, Vaarlan Wendend on todella hyvä kirja. Hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!
VastaaPoistaAnneli, innostunut ei vain sitä itse useinkaan huomaa...paitsi jos alkaa yllättäen väsyttää outoihin aikoihin. Kaikki reissut piristävät. Olisi kiva vain olla suosikkimaassaan vähän kauemmin...Niinhän mekin, paitsi jos nyt keväällä lähdemmekin remppa-avuksi nuorillemme heidän vaaleanpunaiseen kaunottareensa, valm. 1929. Se on niin hyvä, että haluan lukea sen vielä ja nyt heti ennen kuin kirja lähtee eteenpäin. Kiitos samoin sinulle♥ Lähdemme kylmille, tuulisille rantapoluille...
PoistaTunnistan tuo Facebook-pulman. Minäkin saatan illalla avata kännykän - ihan nopeasti vain - ja huomaan melkein tunnin kuluttua jumittuneeni keskusteluihin ja uutisiin niin, että tajuan taas hyvän lukuajan menneen hukkaan. Eilen kirjoitin myöhään koneella ja editoin kuvia. Yöllä tein unissanikin niitä hommia. Huomaan, että itselläni stressaavat tilanteet tulevat helposti uniin.
VastaaPoistaKia, se on järkyttävää. Pitää vain kurkata ja sitten siellä on viesti jos toinenkin ja siitä se sitten alkaa...Just tuo: Facebok syö lukuaikaani! Minä kirjoitin sudenhetkellä mietteitä luvun alla olevasta kirjasta. Sama täällä!
PoistaKunpa olisi enemmän itsekuria!
♥♥